Opiskelijat kokeilemassa koulunopettajina

Opiskelijat kokeilemassa koulunopettajina

Marina Tolstyh
22.01.2025
Petroskoin valtionyliopiston suomen, karjalan ja vepsän opiskelijat ovat aloittaneet harjoittelunsa kouluissa Petroskoissa, Soutjärvellä ja Vieljärvellä.
Petroskoin valtionyliopiston neljännen vuosikurssin suomen, karjalan ja vepsän opiskelijoista eniten on nyt harjoittelussa suomalais-ugrilaisessa koulussa. Kuva: Marina Tolstyh
Petroskoin valtionyliopiston neljännen vuosikurssin suomen, karjalan ja vepsän opiskelijoista eniten on nyt harjoittelussa suomalais-ugrilaisessa koulussa. Kuva: Marina Tolstyh

Petroskoin valtionyliopiston itämerensuomalaisten kielten filologian oppilaitoksen viimeisen vuosikurssin opiskelijat ryhtyivät viime maanantaina opetusharjoitteluun kouluissa. Suomen kielen opiskelijoiden harjoittelu kestää kuusi viikkoa. Karjalaa ja suomea sekä vepsää ja suomea opiskelevat ovat harjoittelussa neljä viikkoa.

— Suomen opiskelijoiden tämän lukuvuoden opetusharjoittelu eroaa viime vuoden harjoittelusta, kertoo Petroskoin yliopiston suomen kielen opettaja Svetlana Korobeinikova.

— Suomen oppituntien lisäksi suomen opiskelijat pitävät myös venäjän kielen ja kirjallisuuden oppitunnit. Yliopiston tämän lukuvuoden opetussuunnitelman mukaan viimeisen vuosikurssin opiskelijoille pidettiin myös luentoja venäjän kielen ja kirjallisuuden metodiikasta, Korobeinikova selittää.

Korobeinikova ohjaa opetusharjoittelua tasavallan kouluissa. Kymmenen opiskelijaa on nyt harjoittelussa Petroskoin suomalais-ugrilaisessa koulussa ja kaksi maaseudun kouluissa Prääsän piirin Vieljärvellä ja Äänisenrannan piirin Soutjärvellä.

— Autan opiskelijoita venäjän oppituntien valmistamisessa. Olen läsnä oppitunneilla ja käsittelen harjoittelijoiden kanssa oppituntien vahvoja ja heikkoja puolia, kertoo venäjän kielen oppilaitoksen dosentti Anfisa Rožkova.

Suomen oppituntien lisäksi suomen opiskelijat pitävät myös venäjän kielen ja kirjallisuuden oppitunnit.
Svetlana Korobeinikova, Petroskoin yliopiston suomen kielen opettaja

Vepsän ja suomen opiskelija Valerija Smirnova on nyt harjoittelussa Soutjärven koulussa, jossa aiemmin hän opiskeli. Siellä hän harjoittelee opettamaan vepsän kieltä, ja Petroskoin 3. koulussa suomea.

— Lempiopettajani jatkavat työtä Soutjärven koulussa. Tietysti opettajaharjoittelijana jännitän palaamista kotikouluuni. Työssä minua auttaa vepsän kielen opettaja Anastasija Jevtušenko, Smirnova kertoo.

— Opetan kieliä ensimmäisen kerran, mutta minusta on kiintoisaa kokeilla opettajana. Toistaiseksi en tiedä, haluanko opettaa kieliä yliopiston jälkeen, opiskelija tunnustaa.

Livvinkarjalan ja suomen opiskelija Ivan Kalmykov pitää oppitunteja Vieljärven koulussa, jonka hän päätti vuonna 2021.

— Opiskelin koulussa 11 vuotta, siksi olen iloinen palatessani sinne opettajaharjoittelijana ja tavatessani uudestaan opettajia, jotka avasivat minulle tien tietojen maailmaan. Nyt on tulossa aika, kun minäkin tulen viemään lapsia tähän ihmeelliseen maailmaan, Kalmykov kuvailee.

Hänen mielestään neljän viime vuoden aikana koulussa on muuttunut paljon.

— Koulussa on kuitenkin edelleenkin mukavaa ja lämminhenkistä. Luulen, että selviän hyvin opettajan työstä. Olen iloinen olla kotona, opiskelija jatkaa.

Kieliä opetetaan koulussani nyt myös lukujärjestyksen ulkopuolella. Minusta ei saa unohtaa sitä, että karjala ja suomi ovat tärkeitä kieliä tasavallassamme.
Ivan Kalmykov, livvinkarjalan ja suomen opiskelija

Opiskelija Kalmykovia ilahduttaa se, että karjalan ja suomen kieltä opetetaan yhä Viejärven koulussa.

— Olen saanut tietää, että kieliä opetetaan koulussani nyt myös lukujärjestyksen ulkopuolella. Minusta ei saa unohtaa sitä, että karjala ja suomi ovat tärkeitä kieliä tasavallassamme, Kalmykov sanoo.

Harjoittelijan avustajat ovat koulun suomen ja karjalan kielen opettaja Vasilisa Šaškina, koulutusjohtaja Anna Rego ja koulunjohtaja Irina Antonova.

Harjoittelunohjaaja Korobeinikovan mukaan suomen opiskelijoiden täytyy saada arvosanat pitämistään kuudesta suomen kielen oppitunnista sekä kolmen venäjän ja kolmen kirjallisuuden oppitunnista.

— Karjalan ja vepsän opiskelijoiden täytyy pitää yhteensä neljä karjalan tai vepsän kielen oppituntia sekä neljä suomen oppituntia, Korobeinikova täsmentää.

— Jos harjoittelija ei ole menestynyt oppitunnillaan, hän voi pitää lisää oppitunteja, hän lisää.

Voronežista kotoisin oleva suomen kielen opiskelija Mihail Pozdnjakov kokeilee opettajana Petroskoin suomalais-ugrilaisessa koulussa. Hän opettaa suomea, venäjää ja kirjallisuutta 7. luokalla.

— Minulla on jonkin verran kokemusta lasten kanssa toimimisesta. Kotikaupungissani minut kutsuttiin lasten tilaisuuksiin. Kävin myös kaksi kertaa Petroskoin taidekoulussa kertomassa oppilaille runojen sepittämisestä suomeksi. Se on harrastukseni, Poznjakov kertoo.

Opiskelijat hankkivat myös luokanopettajan pätevyyttä

Oppiaineiden opetuksen lisäksi jokainen opettajaharjoittelija suorittaa myös luokanopettajan tehtäviä. Harjoittelija käy luokkansa oppitunneilla tarkkailemassa lapsia. Hän auttaa varsinaista luokanopettajaa tilaisuuksien pitämisessä ja pitää sitten myös yhden tilaisuuden itsenäisesti.

— Jokaisella luokanopettajalla on kasvatussuunnitelmansa. Joka viikko autatte luokanopettajia pitämään Keskustelu tärkeistä asioista -luokkatunnin ja ammatinvalintaohjauksen oppitunnin. Aineistoa voitte löytää verkkosivuilta, opastaa Petroskoin suomalaisugrilaisen koulun kasvatustyön varajohtaja Olga Olontseva.

Varajohtaja korostaa, että harjoittelijan täytyy tuntea kaikki luokan lapset. Luokalla heitä voi olla 24—30. Suomalais-ugrilaisessa koulussa opiskelijat harjoittelevat 5.—8. luokilla.

— Näiden luokkien oppilaat voivat suhtautua harjoittelijoihin samoin kuin itätovereihinsa. Siksi opiskelijan täytyy olla ensiksi oppilaiden opastaja ja sitten myös ystävä, Olontseva neuvoo. Koulun vararehtori, suomen kielen opettaja Jekaterina Ivanova lisää puolestaan, että harjoittelijat osallistuvat tilaisuuksien valmistamiseen ja pitämiseen suomen, karjalan ja vepsän kielellä.

— Opiskelijoiden harjoittelun aikana koulussa pidämme Karjalan suomen, karjalan ja vepsän kielikilpailun koulutasoiset kisat sekä perinteisen ystävänpäivän ja kansainvälisen äidinkielen päivän, Ivanova kertoo.

Helmikuun lopussa koulussa käynnistyy uudelleen Kalevalan maraton. Tilaisuudet omistetaan Kalevalan runoelmalle.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Kižin saarella 30 vuotta perinteiden mukaan
Äänisniemen venäläisten, karjalaisten ja vepsäläisten puuarkkitehtuuria, kulttuuria ja perinnetaitoja säilyttävä museo kutsui vieraita käsityöläisten juhlaan.
Karjalan Sanomat
”Kansamme sielussa Inkeri elää...”
Helmikuun 15. päivänä on tullut kuluneeksi 90 vuotta mainion inkeriläissyntyisen runoilijan, kääntäjän, kansanrunouden- ja kirjallisuudentutkijan Armas Mišinin (1935—2018) syntymästä.
Oma Mua
Säpsän kylän eläjät ollah optimistat
Säpsän kylän eläjät uskoitetah, ku heil ei ole nimittumii probliemoi: pihoil palau tuli, lijat kabrastetah aijoinaijal, transportu kävyy putilleh, laukku ruadau da kai probliemat sellitetäh.
Karjalan Sanomat
Karjalainen muoti lähti kasvuun
Joka vuosi Hyperborea-talvifestivaalin järjestäjät tarjoavat yleisölle uusia huvitilaisuuksia. Yksi niistä oli tänä vuonna muotinäytös.
Oma Mua
Vahnua suarnua livvikse, vienakse da tverikse
On piässyh ilmoih Karjalazii suarnoi -kniigu. Kogomukseh niškoi oli vallittu 14 suarnua karajalan kielen vienan, livvin da lyydin piämurdehil.
Karjalan Sanomat
”Hyvä maine kansasta levinnyt Venäjälle”
Vepsäläinen kulttuuriseura keräsi eri aloilla kielen ja kulttuurin hyväksi toimivia asukkaitaja valtaelimien edustajia seminaariin.
Oma Mua
Lyhyöt luvennot omissettih Karjalan kantakanšoilla
Pakkaiskuun viimesenä iltana Petroskoissa piettih Kotišeutuni “Viisaš piätinččä”. Nellä luventuo oli omissettu oneganiemiläisillä, pomoriloilla, vepšäläisillä ta karjalaisilla.
Karjalan Sanomat
Käsityöt osana vammaisten elämää
Hankkeessa vammaiset neuloivat hattuja ja kaulaliinoja, punoivat koreja rottingista, oppivat leipomaan piirakoita ja piirtämään.
Karjalan Sanomat
Kulttuurilaitokset mittavaan remonttiin
Tästä vuodesta alkaen kulttuurilaitoksia peruskorjataan Perhe-kansallishankkeen tuella. Vuosina 2025 ja 2026 perusparannetaan yhdeksän kulttuurirakennusta.
Oma Mua
Uušista oppikirjoista kerrottih seminarissa
Karjalan opaššukšen kehityšinstituutissa piettih metodini seminari “Kirjallisušlukomisen oppikirjat 1. luokkua varoin karjalan, vepšän ta šuomen kielellä”.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль