Opastajien desantu Videles

Opastajien desantu Videles

Natalja Gromova
25.01.2023
Talvikuul Anuksen čupun Videlen kyläs vastavui enämbi nelliäkymmendy školan ruadajua Karjalan eri čuppulois.
Karjalazen gorničan emändy Nadežda Paškova rahvahallizii arbaituksii arbaittajes saneli karjalazien eländytaboih da perindölöih näh. Kuva: Natalja Gromova
Karjalazen gorničan emändy Nadežda Paškova rahvahallizii arbaituksii arbaittajes saneli karjalazien eländytaboih da perindölöih näh. Kuva: Natalja Gromova

“Mittumat ollah čomat lapset täs!”, tuli enzikse piäh, konzu Videlen školan kynnykses piäliči harpattuu olen nähnyh muhizijoi lapsii, kuduat vastattih Petroskoispäi tulluzii.

“Vot on suuri joukko!”, toinah diivihes školan johtai Antonina Stepanova gostii nähtyy toizen kerroksen ruadopertin ikkunaspäi. Matkukundu tottu oli suuri!

Talvikuul Tatjana-čidži kučui minuu lähtemäh matkah Videleh, kunne häi ruadodovarišoinke ajoi gostih Videlen školan haldivon kučun mugah. Mulloi keviäl tazavallan školamuzeiloin johtajat piettih opastunduseminuaran Petroskois, silloi Videlen školan johtajan nevvonandai Irina Stepanova kehoitti omua školua tulien kerähmön piendykohtakse.

Talvikuul Belomorskas, Šoltjärves, Petroskois, Anuksen piirispäi vallitut kerävyttih matkah. Enzimäi tahtoi ajua vaiku 20 školamuzeiloin ruadajua, ga myöhembä matkan ozanottajien joukko suureni kahteh kerdah.

Rahmannoit rahvas, Videlen školan ruadajat da opastujat, karjalazen tavan mugah vastattih da gostitettih tulluzii čuajul magieloin ruahtopiirualoin da šipainiekkoin kel, sen jälles piettih ylen hyvät ekskursiet školua da Videlen kyläkunnan alovehtu myöte.

Rahmannoit rahvas, Videlen školan ruadajat da opastujat, karjalazen tavan mugah vastattih da gostitettih tulluzii čuajul magieloin ruahtopiirualoin da šipainiekkoin kel.

Videlen školale täydyi jo 185 vuottu, sil on ylen pitky histourii. Školas on oma muzei, kudai on sijoitunnuh kolmeh zualah. Muzeis on karjalaine gorničču, školan histouriele omistettu ozuttelu, voinukunnivon zualu. Školan opastujat Darja Batova da Anna Bol’šuhina piettih ekskursien kahtu zualua myöte, gorničan emändy Nadežda Paškova ylen kiindozesti saneli karjalazien kul’tuurah da eloksentaboih näh. Nadežda Viktorovna on muaman puoles karjalaine, häi iče keräi ozutteluezinehii da luadi ozuttelun. Školan muzein jälles gost’at jatkettih tuttavusmatkua kyliä myöte, vastavuksen emändy Irina Stepanova oli viettelijänny. Videlen kyläkunnan alovehel on mennyh äijy merkiččijiä histouriellistu tapahtumua, on äijy mustomerkii da nähtävysty. Kyläkunnan histourii on kiingieh sivottu Karjalan histourien kel, sie mendih eri voinien kovat torat. Nämmä tapahtumat koskiettihes joga pereheh. Irina Stepanova saneli omah pereheh nähte.

Irinan died’oi Ivan L’ubimtsev ruadoi Videlen školan sanatiijon opastajannu (nygöi se on ven’an kielen da kirjalližuon opastai). Konzu algavui voinu, häi jäi kyläh, sendäh ku hänel oli ylen paha hägö, händy ei otettu frontale. Ivan oli ven’alaine, vihaniekat kyläh tulduu otettih händy kiini da tahtottih ambuo.

Irinan Marija-buabo oli rohkei karjalaine. Naine otti lapsii kerale da lähti suomelazien štuabah da sormel lapsih päi ozuttajes sanoi koval iänel: “Rubietto tappamah ukkuo – tappakkua enzimäi hänen lapset!” Se oli ebätoivoine azii, ga hänen ukko piästettih välläle, rodih žiäli lapsii...

Videlen kyläkunnan alovehel on mennyh äijy merkiččijiä histouriellistu tapahtumua, on äijy mustomerkii da nähtävysty. Kyläkunnan histourii on kiingieh sivottu Karjalan histourien kel.

Konzu Ruskei Armii lähti hyökkävykseh, videleläzet mendih pagoh meččäh, suomelazethäi piätettih poltua kylä. Marija kuuli sih nähte, pikkarazen poigazenke tuli uvvessah suomelazien štuabah da kyzyi, ku ei poltettas heijän kodii, sen jälles lähti tabuamah omahizii. Ga oza ei olluh myödymielizenny silloi. Marija puutui ammundah, täytti vägie juoksi poigazenke yskäs rämeikkyö myöte, ga snar’uadan pala ruaničči lapsukkazen. Poigaine kuoli.

Silloi kai Videl paloi tuhkakse. Kummua on, ga L’ubimtsevan kodi jäi seizomah. Kyläläzet voinan jälles nostettih kylän uvvessah.

Vuozinnu 1944–1945 Ivan L’ubimtsev oli školan johtajannu, häi ruadoi školas läs 40 vuottu. Voinan aigua Ivan Ivanovič oli partizuanoin abuniekannu, hos hänel ei olluh veteruanan tovestustu, ga oli hyvä kunnivo, händy tässäh mustellah da kunnivoijah kyläs.

Videlen allus on kaunis Pyhän Jyrrin kirikkö. Enne vahnu Pyhän Jyrrin kirikkö seizoi nygyaigazes kiriköspäi läs 600 metrii loitomba toizel Videlenjoven rannal. Vuvvennu 1919 valgiet suomelazet poltettih se. Vuvvennu 2007 školan viereh nostettih uuzi kirikkö vahnoin pohjukuavoin mugah.

Irina Stepanovan sanoin mugah Pyhän Jyrrin kirikkö on suuri da vägevy kohtu, ken panou tuohuksen kirikös, varmah suau lykyn ruavos. Irina iče on roinnuhes Videles, ga eli da ruadoi toizis kohtis, tahtoi ainos tuli järilleh. Ei ammui häi kiändyi omah Videleh da rubei ruadamah školas, kus panou kundoh muzeidu. “Toinah Pyhä Jyrgi tuli abuh, tahton täytti”, sanoi Irina muheloittajen. Videles kaikin puaksuh muhistah, toinah sendäh ollah nengozet čomat lapset kyläs.

Pivon jälles gost’at lähtiettih matkah järilleh, piätettih vastavuo puaksumbah da vaihtella neroloi yhtehizen dielon hyväkse. Midä enämbi školamuzeidu on, sidä enämbäl rubieu lujenemah ristikanzan yhtevys oman kodimuanke.

 


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Kipinä
Muisselmie lapšuošta
Lapšuon muisselmissa Ilmi Karhu kertou, kuin hänen muamo opaštu lukomah, konša hänellä oli jo kahekšan lašta.
Karjalan Sanomat
Vadelmantuotanto siirtyy tunneleihin
Valtion tuki vauhdittaa aunukselaisen yrittäjän vadelmantuotannon siirtymistä muovin alle.
Oma Mua
Runot jiähäh nykytärkeiksi täh päiväh šuaten
Karjalan kanšojen yštävyštaloššä mäni Karjalaiset runot – rahvahan kulttuurikoodin pohja -seminari. Šemmosie seminarija vietetäh jo nellä vuotta, ta käsiteltävie aiheita aina löytyy.
Oma Mua
Paasonvuaru – Spuasanvuaru
Paaso, Helylän rinnal olii aiga korgei mägi on tulluh kuulužakse turistukohtakse. Sen nimi toven on aiga vaigei arbaitus.
Karjalan Sanomat
Tutkimusmatka rikastuttaa murrekarttaa
Karjalan tutkimuskeskuksen tutkijat lähtivät Tverin alueelle keräämään karjalankielistä aineistoa VepKar-korpusta ja äänitearkistoa varten. Matka on järjestetty Venäjän maantieteellisen seuran tuella.
Kipinä
Tilkuine
Kerdomuksen personuažu sanelou omas matkas buabanke meččäh.
Karjalan Sanomat
Itsenäinen Itä-Karjala oli Suomen projekti
Historiantutkija Denis Popovin mielestä separatistisen Karjalan väliaikaisen hallituksen perustaminen oli osa valkosuomalaisten interventiota Itä-Karjalaan. ”Itsenäisellä” Karjalalla Suomi halusi toteuttaa aluevaatimuksensa Venäjälle.
Oma Mua
Kanšallisien kirjallisukšien kehityštä käsiteltih Moskovašša
Moskovan Ruškiella aukivolla X kirjafestivalin rajoissa oli pietty Kanšallisien kirjallisukšien festivali. Kirjailijat ta runoilijat šekä kielen ta kulttuurin aktiiviset šäilyttäjät tultih festivalih, jotta tutuštuo toini toiseh.
Karjalan Sanomat
Runolauluista pohja luoville toimijoille
Vanhat karjalaiset runolaulut ovat innostuksen lähde säveltäjille, laulajille, tutkijoille ja muille luoville ihmisille. Esimerkkejä siitä kerrottiin seminaarissa.
Karjalan Sanomat
Yöttömät yöt valoisaksi aluksi
Karjalassa pidettiin ensimmäiset mönkijäcrossin mestaruuskisat. Kilpailemaan saapui lapsia ja nuoria Karjalasta, Pietarista ja Belgorodista.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль