Opastajan viizahus

Opastajan viizahus

Kazahstuanan rahvahan suarna
28.05.2024
Kazahstuanan rahvahan suarnat ollah opastajat, tävvet monien polvien rahvahien viizahuttu. Tämä’ surnu kerdou erähän Opastajan neros.
Häi kaččeli kaikkiel ymbäri dai nägi loittozen joven rannan. Sie istui suuri kotku da sen kynzis oli neidine. Kuva: ru.freepik.com
Häi kaččeli kaikkiel ymbäri dai nägi loittozen joven rannan. Sie istui suuri kotku da sen kynzis oli neidine. Kuva: ru.freepik.com

Eli kerran ristikanzu, kudaman nimie nygöi niken jo ei musta. Hänen tytär oli ylen hyvä da čoma neidine. Kai brihat tahtottih ottua händy miehel, ga tuatto ei andanuh lubua. Dai kerran tytär varrastettih. Tuatto oli uravumas, moine oli gor’a. Häi kučui kaikkii susiedoi da sanoi heile:

— Kaččokkua, mittuine olen ozatoi, minun tytär varrastettih! Eigo ole teijän keskes kedä, ken maltas löydiä.

Ga rahvas oldih vaikkaine. Vai yksi mies sanoi:

— Myö, täs olijat, emmo voi auttua sinuu. Ga minä tunnen erähän kaheksan velleksen Opastajan, kudai maltau auttua. Kyzy händy.

Tuatto ihastui da kiirehti Opastajan luo. Se kuundeli da virkoi:

— Vai minun opastujat, kaheksa vellesty, voijah sinuu auttua.

Dai kučui net vellekset. Konzu brihat tuldih, Opastai kyzyi:

— Sanelkua, midä maltatto.

Vahnin sanoi:

— Minä päiväl dai yöl näen elävän hengen jället da maltan astuo niidy myö.

Toine sanoi:

— Minä maltan nähtä loittonsah.

Kolmas sanoi:

— Minä voin uidua kai meret poikki omal šliäpäl.

Nelläs sanoi:

— Minä maltan kiškuo sualehen suuren linnun kynzispäi muga, ga se ei ni huomua.

Viijes sanoi:

— Minä maltan ambuo rinnakkai olijoi linduloi muga, ga net jiähäh eloh.

Kuvves sanoi:

— Minä maltan tavata ylähänpäi pakkujan.

Dai vie kaksi nuorembua vellesty löyhkettih omii neroloi.

Neidizen tuatto sanoi heile:

— Löydäkkiä minun tytär. Se, kudai löydäy, roih minun vävy.

Kai teijän maltandat ollah pädevät. Ga kaikis kallehin on Opastajan nero, kudai opasti teile net kai.

Vellekset hyväl mielel lähtiettih mieruo myö eččimäh čomua neidisty.

Vahnin velli kerras löydi jället mečäs dai kaikin lähtiettih jälgii myö. Ga jället loputtih. Ielleh oli rajatoi paimendusmua.

Nygöi toine briha rubei ozuttamah omua n’eruo. Häi kaččeli kaikkiel ymbäri dai nägi loittozen joven rannan. Sie istui suuri kotku da sen kynzis oli neidine. Vellekset juostih jovelluo.

Kolmanden velleksen šliäpäl kaikin piästih joves poikki. Nelläs velles maltoi kiškuo linnun kynzispäi neidizen. Ga lindu tostih, lendi tyveh da uvvessah varrasti neidizen.

Sit viijes velles ambui dai eroitti neidizen kotkan kynzispäi, ga se kui kivi rubei pakkumah alah. Sit kuvves velles maltoi sen tavata. Lindu nikui ei alevunnuh da lendi peräh.

Sit seiččemes velli yhtes hetkes luadi suuren kivizen linnan. Kai vellekset dai neidine peityttih sen seinien tuakse. Nygöi hyö ei varattu vihastu kotkua. Ga kui olis piästä kodih?

Sit kaheksas velli topahutti jalgua dai kerras kaikin oldih neidizen tuatan koin tyves. Tytärdy sebäilles tuatto kyzyi, kenbo maltoi löydiä? Brihat sanottih, ku ni yksi heis ilmai toizien abuu ei voinnus piästiä neidisty.

Tuatto rubei smiettimäh. Kuibo nygöi, ken roih vävykse? Kodvazen peräs häi sanoi:

— Kai teijän maltandat ollah pädevät. Ga kaikis kallehin on Opastajan nero, kudai opasti teile net kai. Sikse minä annan omani tyttären hänel miehel.


Kiändi L’ubov’ Baltazar.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Karjala ja Kuolan niemimaa kameran takaa
Karjalan kansallismuseon uusi näyttely kertoo Muurmannin radan rakentamisesta rautatieinsinööri Aleksandr Azantšejevin ottamin valokuvin. Useimmat kuvista on julkaistu ensi kertaa.
Kipinä
Minun baban sarnad. Lahj jänišalpäi
Maria Aleksejeva johtutab sarnoid, miččid hänele staronoiči laps’aigal hänen baboi. Necil kerdal penikaine Mašoi lähteb ičeze vanhembidenke heinäntegole. Nece sarn starinoičeb, kut mäni emäine radpäiv nitul.
Karjalan Sanomat
Kielten tilanne puhuttaa tutkijoita
Karjalan kielen, kirjallisuuden ja historian tutkimuslaitoksen valtuuskunta osallistui Venäjän suomalais-ugrilaisten tutkijoiden konferenssiin Joškar-Olassa.
Oma Mua
Šinini trollikka
Lapšienkirjailijan Irina Nikitinan Šinini trollikka -starina kuuluu Kaupunki, missä eläy lapšuš -kirjah. Kokomuš ilmeštyy šyyškuušša.
Karjalan Sanomat
Valkovenäläiset muistelivat keskitysleirien vankeja
Suomalaisten ja saksalaisten keskitysleirien entiset vangit kävivät Karjalan tasavallassa osoittamassa kunniaa kaatuneille sotilaille ja kuolleille vangeille.
Oma Mua
Elettävä elämä ei ole ylitettävä pelto
Heinäkuun 8. päivänä Venäjällä juhlitah Perehen, rakkahuon ta uškollisuon päivyä. Tahomma kertuo Gundirevien pereheštä.
Oma Mua
Tverinkarjalua roih enämbi iänikartal
Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da istourien instituutan karjalan kielen da fol’klouran tutkijat ajeltih Tverin Karjalah tallendamah tverinkarjalastu paginua karjalan da vepsän kielen iänikartale pandavakse.
Karjalan Sanomat
Mansikka on kypsynyt noin viikon etuajassa
Karjalaiset marjanviljelijät ovat ryhtyneet poimimaan ensimmäisiä mansikoita, joita he myyvät suoraan tilalta tai myyntipisteissään ympäri Karjalaa.
Oma Mua
Runonlaulajien musejo täytti 40 vuotta
Runonlaulaja Marija Remšun talo eli Runonlaulajien musejo Kalevalašša täyttäy tänä vuotena 40 vuotta. Musejo avasi oveh 17. kešäkuuta vuotena 1984.
Karjalan Sanomat
Ihmissuhdedraama koukuttaa
Karjalan kansallisen teatterin näyttelijöitä voi nyt nähdä Ainut mahdollisuus kolmelle -televisiosarjassa.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль