Onegan tehtaasta kulttuurikeskukseksi

Anna Umberg
05.12.2025
Entisen Onegan traktoritehtaan rakennukset on tarkoitus muuttaa suureksi kulttuurikeskukseksi, jossa olisi konserttipaikka, matkailukeskus, työpajoja ja ravintolamaailma.
Vanhat tehdasrakennukset purettiin osittain. Hankkeen toteuttaja suunnittelee rakennusten laajamittaista peruskorjausta. Kuva: Anna Umberg
Vanhat tehdasrakennukset purettiin osittain. Hankkeen toteuttaja suunnittelee rakennusten laajamittaista peruskorjausta. Kuva: Anna Umberg

Petroskoin keskustassa sijaitsevat vanhat tehdasrakennukset purettiin osittain. Hankkeen toteuttajana on Kulttuurihistoriallinen keskus, joka suunnittelee rakennusten laajamittaista peruskorjausta. Entisen Aleksanterin tehtaan, joka myöhemmin nimettiin Onegan traktoritehtaaksi, rakennukset on tarkoitus muuttaa suureksi kulttuurikeskukseksi.

— Petroskoin sydämessä, legendaarisen Aleksanterin tehtaan alueella, on käynnissä laajamittainen hanke, joka lupaa puhaltaa uutta eloa kaupungin historialliseen perintöön. Kulttuurikeskuksesta, joka sijoittuu peruskorjattuihin tiloihin, tulee kaupunkilaisten ja turistien keskipiste, kertoo Kulttuurihistoriallisen keskuksen edustaja Jekaterina Biktimirova.

Arkkitehti Jevgeni Tajevin suunnittelema ulkoasu säilyttää tehtaan historialliset piirteet.
Jekaterina Biktimirova, Kulttuurihistoriallisen keskuksen edustaja

Tehtaan historia ulottuu useiden vuosisatojen taakse, ja se on kokenut lukuisia muutoksia tykinkuulien ja tykkien valamisesta traktoreiden tuotantoon.

— Nykyään tehtaan säilyneet tiilirakennukset ovat kulttuuriperintökohde, hankkeen kuraattori Biktimirova sanoo.

Vuonna 2023 kaksi työpajaa ja viereinen hallintorakennus siirrettiin Kulttuurihistoriallinen keskus -yhtiölle. Entisen tehtaan toimivassa rakennuksessa, hallintorakennuksessa, sijaitsi yli kymmenen vuotta Sininen käytävä -monitoimitila. Rakennus vaatii laajan peruskorjauksen ja LVI-tekniikan uusimisen. Siksi päätettiin siirtää sen residentit viereiseen rakennukseen, joka tarjosi paremmat työolot, mutta vuokra oli korkeampi. Osa residenteistä kieltäytyi ja päätti muuttaa muihin tiloihin.

Entisessä väestönsuojassa jo nyt toimii luova tila nimeltä Vieressä, jossa järjestetään festivaaleja, show`ita ja muita kulttuuritapahtumia. Erityistä huomiota hankkeessa suunnataan rakennusten historiallisen ulkonäön säilyttämiseen. Esimerkiksi valimo on säilyttänyt alkuperäiset mittansa 1900-luvun alkupuolelta. Myös viereinen takomo säilyttää muistoja menneisyydestä.

— Arkkitehti Jevgeni Tajevin suunnittelema ulkoasu säilyttää tehtaan historialliset piirteet, Biktimirova sanoo.

Biktimirovan mukaan Karjalan kulttuuriperintökohteiden suojeluhallinnon asiantuntijaneuvosto hyväksyi keväällä hankkeen yksimielisesti.

— Se totesi hankkeen merkityksen historiallisen perinnön säilyttämiselle ja uuden keskuksen luomiselle.

Tämän vuoden joulukuussa kulttuurikeskus avataan virallisesti entisen Jamka-bisneskeskuksen tiloihin.

Uudesta kulttuurikeskuksesta on tarkoitus tulla moderni houkutteleva kohde. Tiloihin sijoittuvat monitoimitilat, joissa on 550-paikkainen konserttisali, näyttelytiloja, käsityöpajoja, matkailukeskus ja ravintolamaailma.

— Tilojen kokonaispinta-ala on 13 000 neliömetriä, mukaan lukien maanalainen pysäköintialue.

Vieläkään ei tiedetä, milloin hanke valmistuu kokonaan.

— Kyseessä on kulttuuriperintökohde, joten kaikkien aikataulujen arviointi on haastavaa. Olemme nyt saaneet purettua vaaralliset rakenteet Karjalan kulttuuriperintökohteiden suojeluhallinnon hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Seuraavaksi tutkimme perustukset ja laadimme rakennuksen kustannusarvion, hankkeen kuraattori kertoo.

Tämän vuoden joulukuussa kulttuurikeskus avataan virallisesti entisen Jamka-bisneskeskuksen tiloihin.

— Nyt se toimii testitilassa, Biktimirova sanoo.

Toisessa kerroksessa sijaitseva keskus on jo koonnut yhteen keramiikkapajan, suunnittelustudiot ja suunnittelutoimistot, huovutuspajan, hopeakorujen työpajan ja karjalaisten työlaisten tuotteiden kaupan.

Uudessa keskuksessa kaupungin asukkaita ja turisteja odottavat monenlaiset tapahtumat ja messut.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Taikašäje
Tämä kertomuš oli kirjutettu Meijän lapšuon anhelit-šäilyttäjät -projektie varoin, mi oli omissettu ukoilla ta ämmöillä. Oman ukon anšijošta Sergei L’ovin lapšuošta tykkyäy kinuo, avarušfantastiikkua ta tähtitukkuja.
Karjalan Sanomat
Portaali sisältää tuhansia paikannimiä
Karjalan paikannimistön TopKar-portaali on viime vuoden paras tieteellinen projekti Perintö-palkinnon tuomariston mukaan. Palkinto luovutettiin ensimmäisen kerran.
Kipinä
Om-ik Afrikas Uz’ voz’?
Tedat-ik tö, miše Uden voden praznik om sündunu Afrikas? Lugeda päiväd kalendarin mödhe zavottihe völ Endevanhas Egiptas.
Oma Mua
Heposen vuosi tuou positiivisie muutokšie
Ruškie Heponi aštuu Vihrien Kiärmehen tilalla 17. tuiskukuuta 2026. Heponi on šeiččemeš vuosi Itähoroskopin 12-vuotisešša šarjašša.
Oma Mua
“Karjalan koivu” täytti 90!
Anuksen rahvahan hora pidi oman suuren vuozipäivykonsertan. Karjalan vahnimii horii olii “Karjalan koivu” täytti 90 vuottu.
Karjalan Sanomat
”Leipä oli meille pyhä”
Suuren isänmaallisen sodan aikana piiritetyn Leningradin asukkaat saivat leipää kortilla. Päiväannos oli pieni, mutta se pelasti silti monia nälkäkuolemalta.
Kodima
Meiden kund om-ki päsatuz
Voden satused: Ol’ga N’uman starinoičeb Vepsän kundan rados da sabustusiš.
Oma Mua
Vepšäläiset kalitat, kumpasie maisteli čuari
Kertsova Valentinašta miula kerrottih, kuin muasterista, kumpani tietäy tovellisien vepšäläisien kalittojen reseptin.
Karjalan Sanomat
Karjalaisten kastamisen 800 vuotta: valmistelut etenevät vauhdilla
Karjalaisten kastamisen 800-vuotispäivän kunniaksi tasavallassa aiotaan toteuttaa yli 50 projektia.
Kipinä
Runosuarn: Runomuailmu kuččuu lapsii
Ennevahnas karjalazet rahvas pajatettih karjalazii pitkii runoloi pruazniekoin aigua, svud’bois, mečäs da kalas olles. Nengomii mieldykiinittäjii runosuarnoi da kuvazii valmisti Dmitrii Dmitrijev, karjalakse kiändi Aleksandr Jeremejev.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль