“On mahdotonta unohtaa ihmisiä, joita tekee mieli halata”

Jelena Maloduševa
10.09.2026
Karjalan nukketeatteri avasi 92. teatterikautensa moskovalaisen ohaajan Amir Jermanovin Saman tähden alla syntyneet -kantaesityksellä. Näyttämöllä syntyy tunne, että nuket ovat eläviä.
Esityksessä katsojat eivät näe pelkkää tapahtumien kulkua, vaan he tutustuvat ihmeelliseen tarinaan ihmisen ja villieläimen erottamattomasta siteestä. 6+ Kuva: Jelena Maloduševa
Esityksessä katsojat eivät näe pelkkää tapahtumien kulkua, vaan he tutustuvat ihmeelliseen tarinaan ihmisen ja villieläimen erottamattomasta siteestä. 6+ Kuva: Jelena Maloduševa

Moskovalainen ohjaaja ja lavastaja Amir Jermanov asetti itselleen ja ryhmälleen kunnianhimoisen tavoitteen. Saavuttaakseen täydellisen realismin Saman tähden alla syntyneet -esityksen tekijät yhdistivät perinteisen nukketaiteen ja huipputeknologian.

— Meidän on saatava katsoja unohtamaan, että hänen edessään on nukke, ja uskomaan ehdoitta, että se on elävä, Jermanov kertoo.

Poikanuken liikkeistä vastaa kolme näyttelijää. Näyttämöllä käytetään vaativaa ”elävien käsien” tekniikkaa, jossa näyttelijän omat kädet toimivat samanaikaisesti hahmon käsinä.

Esityksessä käytetään 40 nukkea, jotka on tehty eri tekniikoilla.

Karhunukkea ohjaa kaksi näyttelijää. Toinen ohjaa ruumista ja toinen päätä.

— Oli vaikeaa työskennellä nuken kanssa sekä fyysisesti että henkisesti. Karhun pää painaa kahdeksan kiloa. Oli hetkiä, jolloin minusta tuntui kuin nukke olisi putoamaisillaan. Ensimmäisen harjoituksen aikana minä ja näyttelijä Denis Nikitin kävelimme lavalla karhunukke kädessä tottuaksemme nukkeen, näyttelijä Kristina Vasilevitš muistelee.

Ohjaajan mukaan karhunukke on vaikein ohjauksessa.

— Näyttelijöiltä tarvitaan erityistä taitavuutta nuken ohjauksessa, hän sanoo.

Oli tärkeää luoda esitys muistosta ja siitä, että on mahdotonta unohtaa niitä, joita haluaa halata. Näytelmä käsittelee äitiyden ja kasvamisen teemoja.
Amir Jermanov, ohjaaja ja lavastaja, Moskova

Saman tähden alla syntyneet on koskettava kertomus hengenvoimasta, itsensä etsimisestä ja siitä, kuinka tärkeää on muistaa niitä, jotka ovat ojentaneet auttavan kätensä vaikeimpina hetkinä.

Esityksessä katsojat tutustuvat ihmeelliseen tarinaan ihmisen ja villieläimen erottamattomasta siteestä. Se on tarina siitä, miten kaksi maailmaa on kohdannut kerran. Muisto siitä tapaamisesta on säilynyt vuosien läpi. Kun kaksi päähahmoa tapaa vuosien kuluessa, mies sanoo: ”En ole unohtanut sinua.”

— Minusta oli tärkeää luoda esitys muistosta ja siitä, että on mahdotonta unohtaa niitä, joita haluaa halata. Näytelmä käsittelee äitiyden ja kasvamisen teemoja, Jermanov selittää.

Esitys tutkii ihmisen tunteita ja sitä, miten ankarat olosuhteet muuttavat meitä.

— Käsikirjoittaja Dmitri Tarasov on luonut kivikauden pohjoisen ihmisheimon. Ihmiset voivat olla pomorejakin, sillä Dmitri on syntyisin Arkangelista. Esitys kertoo vanhoista perinteistäkin. Esimerkiksi metsästäjät pukevat maskeja, koska entisaikaan uskottiin, että eläimet muistavat niitä metsästäjiä, jotka tappoivat ne, ohjaaja kertoo.

Ankarassa pohjoisessa kohtalo yhdistää kaksi päähenkilöä, pojan ja karhun. Poika lähtee ensimmäiseen kalastukseen yksin. Hän aikuistuu sen aikana. Hän tapaa pienen karhun. Pelosta ja vihasta eläintä kohtaan syntyy syvä ystävyys ja parantava rakkaus.

Kun karhu pelastaa pojan, hänessä syntyy suuri kiitollisuuden tunne. Kiitokseksi pelastumisesta poika lahjoittaa karhulle kalleimman esineen, joka hänellä on. Se on äidin antama suojamerkki.

Teatterin pajojen on aina otettava haasteita vastaan, sillä lavasteet, puvut ja nuket ovat aina uusia.
Amir Jermanov, ohjaaja ja lavastaja, Moskova

Vuonna 2011 Jermanov valmistui Taškentin taideopistosta lavastajaksi ja vuonna 2015 Jekaterinburgin teatteri-instituutista nukkenäyttelijäksi. Vuonna 2021 hän valmistui Moskovan näyttämötaiteen korkeakoulusta nukketeatterin ohjaajaksi. Hänen opettajanaan oli tunnettu nukketeatterin ohjaaja Jana Tumina.

— Jermanov on nyt Moskovan nukketeatterin pääohjaaja. Hän on kysytty ohjaaja. Kaksi hänen ohjaustaan tavoitteli Venäjän ylintä Kultainen naamio -teatteripalkintoa. Hän on ohjannut paljon nukketeatteriesityksiä eri puolilla Venäjää. Neuvottelut esityksen ohjauksesta aloitimme kolme vuotta sitten. Nyt esitys ilahduttaa petroskoilaista yleisöä, Nukketeatterin ohjaaja Ljubov Vasiljeva kertoo.

— Jokaisessa uudessa esityksessäni keksin jotain uutta enkä toista itseäni. Teatterin pajojen on aina otettava haasteita vastaan, sillä lavasteet, puvut ja nuket ovat aina uusia, Jermanov kertoo.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Lasten museomotivaatio suurennuslasin alla
Slydarium-monitoimitiloissa järjestettiin podcast-päivä. Asiantuntijat antoi vat vinkkejä, miten saada lapset ja nuoret innostumaan museosta.
Oma Mua
Peččerin setolaiset: mitä jiäy meijän jälkeh?
Seto on pieni rahvaš, kumpani ammusista ajoista eläy Venäjän ta Viron rajalla. Jotta kuunnella seton kieltä, mie läksin Peččerin piirih (Pskovin alovehella) ta kävin Saagorja-kyläššä (venäjäkši – Mitkovitskoje Zagor’je).
Karjalan Sanomat
Vepsäläinen folklore tutuksi nuorille
Uusi hanke on omistettu vepsän kielelle ja kansanperinteelle. Eri-ikäiset ihmiset ovat tervetulleita osallistumaan.
Karjalan Sanomat
Karjalaisia maitotuotteita laajasti markkinoille
Karjalaan perustettu koordinaationeuvosto edistää maidontuottajien ja -jalostajien välistä kanssakäymistä, jotta paikallisia maitotuotteita olisi laajasti esillä tasavallassa.
Oma Mua
Iäniopaš upottau Kalevala-runoelmah ta kyläelämäh
Koštamuksen musejo on luatimašša iäniopašta, kumpani tuttavuššuttau karjalaiseh kulttuurih ta perintehih. Opaš luajitah Pohjolan hyvyš -rahašton rahotukšella.
Karjalan Sanomat
Legendaohjaaja tekee elokuvan muinaisesta Karjalasta
Historiallinen elokuva kertoo karjalaisten ja ruotsalaisten välisestä taistelusta 1100-luvulla. Vladimir Grammatikov esiintyy elokuvan tuottajana.
Kipinä
Raviet virzut
Tataroin rahvahan suarnun kiändi karjalakse L’ubov’ Baltazar.
Karjalan Sanomat
Uusia työkaluja kielitieteilijöiden avuksi
Petroskoissa pidetyn Bubrih-konferenssin pääaihe liittyi tieteidenväliseen tutkimukseen. Tietotekniikka auttaa yhä useammin pienten kielten edistämisessä.
Karjalan Sanomat
Valkosipulisato on valmistunut
Karjalainen valkosipulitila on korjannut ensimmäisen satonsa. Tyydyttävä sato puoltaa kylvöalan laajentamista ensi vuonna.
Karjalan Sanomat
40 vuotta lasten oppaana kielten maailmassa
Tänä vuonna Kipinä-lastenlehti täyttää 40 vuotta. Nyt se ilmestyy suomen, karjalan ja vepsän kielellä ja tarjoaa lapsille monipuolista aineistoa.
Войти
Пожалуйста, авторизуйтесь:
Логин:
Пароль:

Забыли свой пароль?