Omua pajuo sulavembua nimidä ei ole

Omua pajuo sulavembua nimidä ei ole

Elina Potapova
20.03.2021
Mulloi Karjalan rahvahallizele Oma Pajo -horale täydyi 30 vuottu. Tuhukuun lopus horan johtai L’ubov’ Nikitina saneli horan mennyös da nygözes ruavos da tulielois pluanois.
Omapajolazil on oma sivu sotsiuallizes verkos, kus pajattajat kerrotah uudizis da hyvitelläh toine tostu roindupäivänke runoloin muvvos. Kuva: Kirill Ognev
Omapajolazil on oma sivu sotsiuallizes verkos, kus pajattajat kerrotah uudizis da hyvitelläh toine tostu roindupäivänke runoloin muvvos. Kuva: Kirill Ognev

Oma Pajo -hora perustettih Petroskois vuvvennu 1990. Idei perustua hora tuli Karjalan Kanzallizen teatran artistoile – Vieno Kettuzele, P’otr Mikšijevale da Jelena Kornilovale. Horan johtajannu rodih Klara Stas’uk. Vuvvennu 1996 pajojoukkuo rubei johtamah Svetlana Gretskaja. Vuvvennu 1997 Oma Pajo -horan johtajakse rodih petroskoilaine L’ubov’ Nikitina. 

Enzimäzien viijen vuvven aigua Klara Stas’ukan da Sergei Išaninan hyvyös horah kerdyi oma repertuaru. Sih kuuluttih kaikile tuttavat karjalazet pajot, kuduat pajatettih toizetgi. Svetlana Gretskajan johtol horas rodih enämbi tansii. 

Nygöi horas alalleh ezittyy 25 hengie, niilöis on nelli miesty, dostalit ollah naizet. Polina Belousova da Jelizaveta Markova Pajojoukos pajatetah horas sen perustamizen päiväs algajen. Ei ammui horah tuldih Larisa Žamova da Natalja Gromova.

Muuzikku- da pajoneruo Karjalan eläjile

Nygöi horan repertuaras kaikkiedah on piäl 200 pajuo, alallizes repertuaras on läs 30 pajuo. Eri aigah omapajolazil on pajuo, kudualoi hyö suvaittih pajattua enämbi toizii. Nygöi mostu pajuo on kaksi – “Se on Karjala” da “Oli dielo”.

Horas ainos ruatah nerokkahat soittajat. Eri aigah konsertmeisteroinnu oldih Jevgenii Išanin, Jevgenii Mihailov, Dmitrii Muhorin da Igor’ ledn’ov. Nygöi konsertmeisterinnu ruadau Petroskoin konservatourien opastui Radis Gainijatov.

– Meil, omapajolazil on lujua yhtevytty omah roindumuah, sen yhtevyön hyvyös rahvas tullahgi horah. Ennehäi brihua ei työtty armieh, kuni häi ei mielly mihlienne tyttöh, ku briha vältämättäh tulis järilleh kodih. Enzimäine suvaičus, vahnembien kodi, mustelmii lapsusaijas – se sidou meidy roindumuah, sanoi L’ubov’ Nikitina.

Uuttu čomua pajuo

L’ubov’ Nikitinan johtol horan repertuarua ruvettih uvvistamah. Erähät vahnat pajot muutettih – kohendettih tekstat libo kirjutettih uuttu muuzikkua. Sanommo, L’ubov’ Nikitina kohendi Oli dielo myöhä illalla -pajon tekstan, ku se kuulus nygyaigazembah luaduh. Muzikantu Ol’ga Vlasova kirjutti uvven muuzikan Ignuattu on naimatta -pajoh niškoi.

– Olemmo hyväs mieles, ku muzikantat kehtatah kirjuttua muuzikkua karjalazile pajoloile horah niškoi. Sanommo, Petroskois eläi Sergei Gonobolev kirjutti muuzikkua Hyvät rahvas, huomei minä lähten Suomeh -runole, kuduan kirjutti Vera Sidorova. Muuzikkua horah niškoi kirjuttaugi suojärveläine muzikantu L’udmila Timojeva. Kerran työnnin L’udmilale tekstan karjalan kielel – kahten päivän peräs naine työndi minule kai kolme muuzikan variantua, kerdoi L’ubov’ Nikitina.

Horah yhtynyöt äijän aigua vietetäh yhtes. Olemmo rounoku pereh, ainos avvutammo da kannatammo toine tostu. “Oma Pajo” on ainavoluaduine hora Petroskois, kus rahvas voijah paista da säilyttiä muamankieldy.
L’ubov’ Nikitina, Oma Pajo -horan johtai

Oma Pajo -horas on omiigi runoilijoi da kiändäjii. Muuzikkua kirjutetahgi omapajolazen Anna Usovan runoloile. Nadežda Mičurova on kiändänyh karjalakse äijän pajotekstua. Toiči Margarita Kemppainen löydäy runoloi Oma Mua -lehtesgi, naine kerras smekniy, kudai runo pädöy.

Enzimäi horas oli toiči hoppua, kudual karjalan kielen murdehel pidäy pajattua, ga sit sovittih – sil murdehel, kudual paistah tekstan kirjuttajan roindumual. Nygöi horas enimät ollah livvin piämurdehen maltajat, pahakse mielekse ei ole ni yhty vienankarjalastu.

“Oman Pajon” kattil kiehuu

Elaigu horas kiehuu, pajattajat alalleh yhtytäh erilazih projektoih, kudualoin hantuzis uvvistetah lavaruuttii da pietäh konsertoi Karjalan eri čuppulois. Tuliel aigua omapajolazil on himuo pidiä konsertu Karjalan pohjazesgi, sanommo, Vuokkiniemes, Tunguos dai Kiestinkis. 

Sulakuus “Oma Pajo” kaččou pidiä Karjalan horan muužikoin iänii -konsertu. Pluanois on iellehgi yhtyö erilazih projektoih da valmistua uuzii mieldykiinittäjii programmoi.

– Horah yhtynyöt äijän aigua vietetäh yhtes. Olemmo rounoku pereh, ainos avvutammo da kannatammo toine tostu. “Oma Pajo” on ainavoluaduine hora Petroskois, kus rahvas voijah paista da säilyttiä muamankieldy, sanoi L’ubov’ Nikitina.



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Mie toivon myöštyö
Kanšallisešša musejošša esitettih kirja liäkäristä Anatolii Martinovista. Kirjan luatijana on Valentina Sukotova, Oneganiemi-kanšalaisjärještön johtaja, ihmisoikevukšien puoluštaja, Anatolii Martinovin yštävä ta apulaini.
Kodima
Muštsijad, kuti voinan jäl’ged
Kalages om völ kaičenus sijoid, miččed starinoičeba voinan aigoiš da kaičeba istorijad. Suomalaižed batarejad Kalag’-posadas vahvištoitaba ristituiden starinoid. Nügüd’ nece azegsija tuleb Kalag’-külän melentartuisijaks, no vähän, ken tedab, mikš nece batarei sijadase ani mägel i min täht se oli tehtud.
Karjalan Sanomat
Lahdenpohja: Suomalaisesta kartanosta museoalue
Kesämökiksi vuosikymmeniä sitten muuttunut suomalainen kartano on nyt tarkoitus peruskorjata. Omistajat suunnittelevat taloon museota ja pihapiiriin kivirakennelmien puistoa.
Karjalan Sanomat
Ei tullutkaan äänettömyys
Uudessa Äänettömyys-ohjauksessaan Sergei Pronin nostaa esiin vähemmistökielen säilyttämisen ongelmaa. Esityksessä ei puhuta, mistä kielestä kyse on.
Oma Mua
Henna Massinen: Kai karjalan kielen murdehet ollah armahat
Henna Massinen ruadau Päivännouzu-Suomen yliopistos suomen kielen da kiändämizen opastajannu. Yhteltiedy häi on loppemas omassah väitöskirjua rajakarjalazien murdehien suomelastumizeh näh. Ližäkse Henna kirjuttau karjalan kielen syvendäjien opindoloin tutkielmua karjalazis žiivatoin nimis.
Karjalan Sanomat
Nukketeatteri voitti Kultaisen naamion
Karjalan nukketeatterin esitys Kalastajasta ja kalasta sai Venäjän ylimmän teatteripalkinnon Paras esitys nukketeatterissa -sarjassa.
Kodima
Endevanhan vepsläižen naižen sädod
Tedat-ik tö, mitte irdnägo oli vepsläižel naižel äi vozid tagaze? Miččed sädod oliba da miččes kanghaspäi ned oli tehtud? Sen polhe mö pagižem Natalja Denisovanke, Karjalaižiden, vepsläižiden da suomalaižiden mediakeskusen radnikanke.
Oma Mua
El’vira Derevl’ova: oma kieli da pajot ollah ainos sydämes
Karjalaine El’vira Derevl’ova on rodužin Veškelyksespäi, ga äijän vuottu eläy Petroskois. Vastavuimmo El’vira Derevl’ovan kel Petroskois Belije kl’uči -sanatouries, kus naine ruadau – järjestäy pidoloi gostile.
Kodima
Vepsläine delegacii ajoi Salehard-lidnaha
Sulakun 4.-8. päivil vepsläine delegacii Karjalaspäi radoi Salehard-lidnas. Sigä mäni Venäman Pohjoižen, Sibirin da Edahaižen Päivnouzman igähižiden rahvahiden toine forum.
Karjalan Sanomat
Sota naisen silmin
Karjalan laulu- ja tanssiyhtye Kanteleen uusi musiikkiesitys Heijastus esitettiin suurella menestyksellä Petroskoissa maanantaina. Vuoden päästä esitys pääsi lopultakin ensi-iltaan.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль