Omua pajuo sulavembua nimidä ei ole
Oma Pajo -hora perustettih Petroskois vuvvennu 1990. Idei perustua hora tuli Karjalan Kanzallizen teatran artistoile – Vieno Kettuzele, P’otr Mikšijevale da Jelena Kornilovale. Horan johtajannu rodih Klara Stas’uk. Vuvvennu 1996 pajojoukkuo rubei johtamah Svetlana Gretskaja. Vuvvennu 1997 Oma Pajo -horan johtajakse rodih petroskoilaine L’ubov’ Nikitina.
Enzimäzien viijen vuvven aigua Klara Stas’ukan da Sergei Išaninan hyvyös horah kerdyi oma repertuaru. Sih kuuluttih kaikile tuttavat karjalazet pajot, kuduat pajatettih toizetgi. Svetlana Gretskajan johtol horas rodih enämbi tansii.
Nygöi horas alalleh ezittyy 25 hengie, niilöis on nelli miesty, dostalit ollah naizet. Polina Belousova da Jelizaveta Markova Pajojoukos pajatetah horas sen perustamizen päiväs algajen. Ei ammui horah tuldih Larisa Žamova da Natalja Gromova.
Muuzikku- da pajoneruo Karjalan eläjile
Nygöi horan repertuaras kaikkiedah on piäl 200 pajuo, alallizes repertuaras on läs 30 pajuo. Eri aigah omapajolazil on pajuo, kudualoi hyö suvaittih pajattua enämbi toizii. Nygöi mostu pajuo on kaksi – “Se on Karjala” da “Oli dielo”.
Horas ainos ruatah nerokkahat soittajat. Eri aigah konsertmeisteroinnu oldih Jevgenii Išanin, Jevgenii Mihailov, Dmitrii Muhorin da Igor’ ledn’ov. Nygöi konsertmeisterinnu ruadau Petroskoin konservatourien opastui Radis Gainijatov.
– Meil, omapajolazil on lujua yhtevytty omah roindumuah, sen yhtevyön hyvyös rahvas tullahgi horah. Ennehäi brihua ei työtty armieh, kuni häi ei mielly mihlienne tyttöh, ku briha vältämättäh tulis järilleh kodih. Enzimäine suvaičus, vahnembien kodi, mustelmii lapsusaijas – se sidou meidy roindumuah, sanoi L’ubov’ Nikitina.
Uuttu čomua pajuo
L’ubov’ Nikitinan johtol horan repertuarua ruvettih uvvistamah. Erähät vahnat pajot muutettih – kohendettih tekstat libo kirjutettih uuttu muuzikkua. Sanommo, L’ubov’ Nikitina kohendi Oli dielo myöhä illalla -pajon tekstan, ku se kuulus nygyaigazembah luaduh. Muzikantu Ol’ga Vlasova kirjutti uvven muuzikan Ignuattu on naimatta -pajoh niškoi.
– Olemmo hyväs mieles, ku muzikantat kehtatah kirjuttua muuzikkua karjalazile pajoloile horah niškoi. Sanommo, Petroskois eläi Sergei Gonobolev kirjutti muuzikkua Hyvät rahvas, huomei minä lähten Suomeh -runole, kuduan kirjutti Vera Sidorova. Muuzikkua horah niškoi kirjuttaugi suojärveläine muzikantu L’udmila Timojeva. Kerran työnnin L’udmilale tekstan karjalan kielel – kahten päivän peräs naine työndi minule kai kolme muuzikan variantua, kerdoi L’ubov’ Nikitina.
Oma Pajo -horas on omiigi runoilijoi da kiändäjii. Muuzikkua kirjutetahgi omapajolazen Anna Usovan runoloile. Nadežda Mičurova on kiändänyh karjalakse äijän pajotekstua. Toiči Margarita Kemppainen löydäy runoloi Oma Mua -lehtesgi, naine kerras smekniy, kudai runo pädöy.
Enzimäi horas oli toiči hoppua, kudual karjalan kielen murdehel pidäy pajattua, ga sit sovittih – sil murdehel, kudual paistah tekstan kirjuttajan roindumual. Nygöi horas enimät ollah livvin piämurdehen maltajat, pahakse mielekse ei ole ni yhty vienankarjalastu.
“Oman Pajon” kattil kiehuu
Elaigu horas kiehuu, pajattajat alalleh yhtytäh erilazih projektoih, kudualoin hantuzis uvvistetah lavaruuttii da pietäh konsertoi Karjalan eri čuppulois. Tuliel aigua omapajolazil on himuo pidiä konsertu Karjalan pohjazesgi, sanommo, Vuokkiniemes, Tunguos dai Kiestinkis.
Sulakuus “Oma Pajo” kaččou pidiä Karjalan horan muužikoin iänii -konsertu. Pluanois on iellehgi yhtyö erilazih projektoih da valmistua uuzii mieldykiinittäjii programmoi.
– Horah yhtynyöt äijän aigua vietetäh yhtes. Olemmo rounoku pereh, ainos avvutammo da kannatammo toine tostu. “Oma Pajo” on ainavoluaduine hora Petroskois, kus rahvas voijah paista da säilyttiä muamankieldy, sanoi L’ubov’ Nikitina.
