“Omamualazet”: 20 vuottu yhtes

Ol’ga Ogneva
12.03.2026
Omamualazet-kluubu Veškelykses täytti 20 vuottu. Kluubah kuulutah veškel’čät vahnembua polvie. Hyö kerävytäh Veškelys-etnokul’tuurukeskukseh kerran kuus.
Kluubalazet Selgei Kn’azev da Lev Vorobjov pajatetah runuo karjalakse. Kuva: Irina Pogrebovskaja
Kluubalazet Selgei Kn’azev da Lev Vorobjov pajatetah runuo karjalakse. Kuva: Irina Pogrebovskaja

Omamualazet-kluubu Veškelykses täytti 20 vuottu. Kluubah kuulutah veškel’čät vahnembua polvie. Hyö kerävytäh Veškelys-etnokul’tuurukeskukseh kerran kuus. Tuhukuun vastavus omistettih Kanzoinvälizele muamankielen päiväle.

Omamualazet-kluuban pani alguh vuvvennu 2006 silloine Veškelyksen kyläkirjaston ruadai L’ubov Prisoškova. Sidä tiedy kluubalazet kerävytäh kerran kuus pagizemah karjalakse dai ven’akse. Joga vastavuksel vallitah mitahto teemu. Kluubua jo nelli vuottu pidäy kirjastonruadai Al’bina Kornilova.

— Rahvas kävväh, 25 hengie täs meile kerävyy. Myö ainos pagizemmo da pajatammo da čuajuu d’uommo, da piirua syömmö. Muga sit i aigu menöy. Kolme čuassuu myö täs istummo da olemmo kluubas, sanou Al’bina F’oudorovna.

Karjalan kieli da karjalazen kylän ennevahnalline elos piädykauti vallittih tuhukuun vastavuksen teemakse. Juuri tuhukuushäi pietäh Kanzoinvälisty muamankielen päiviä. Monil paginkluubalazil karjala on oma, muamansuus kuultu kieli. Dai Veškelys on vahnu karjalaine kylä.

— Pagizemmo nygöi d’o kui voimmo, yksikai himoittau vie pajista omal kielel. Himo on pajista, koishäi eule kenen kel pajista, dai lapset nygöi ei pajista, ni vahnembat, sanelou Al’bina Kornilova.

Joga vastavustu vaste kluubalazet suahah kodiruavokse kerätä tieduo da valmistua paginat vallitun teeman mugah. Kluubalaine Larisa Kulikovskaja saneli karjalazes kylys da karjalazis kylynkylbiendytavois. Valentina Popova ozutti da saneli, midä ennevahnallistu veššii, astettu da ruadobrujua on hänel kois da juohatti niilöin karjalazet nimet.

Pagizemmo nygöi d’o kui voimmo, yksikai himoittau vie pajista omal kielel. Himo on pajista, koishäi eule kenen kel pajista, dai lapset nygöi ei pajista, ni vahnembat.
Al’bina Kornilova, kirjastonruadai

— Nämmä vešit meijän kois ainos oldih. Kai brujat. Buaban, pruabuaban, i minä kai peittoizeh panin, kos heidy jo ei rodivunnuh, eiga kavotah. Värtinäl vie ruan, pieksän, d’auhokorobu vie ainos d’auholoinke on. Komšu suuri, sie nygöi lapsien elot on, a muga i garbalot, mama pidi ainos, buolat pidi, ozutti omat kallehukset Valentina Popova.

Paginoin da pajoloin ližäkse kluubalazet varustettih pienet spektaklit karjalan kielel. Tuttavu ven’alaine Pyöräkkö-suarnu karjalakse oli ellendettävy ilmai kiännösty.

— Rahvahanke yhtes olla ylen vessel. Sit repetiiruičemmo, kaikenmostu spektaklii panemmo, sit nimipäivät kaikkien täs omat kerävymmö, sanou Omamulalazet-kluubah kuuluju Larisa Kulikovskaja.

Tänäpäi, 12. kevätkuudu, klubas ruvetah pagizemah Suojärven čupun istouriedu.

Kluubah kuulujat naizet ollah nerokkahat emändät. A ku “Omamualazet” kerryttih parahite pyhälaskunedälil, sit stola oli täyzi kaikenmostu pastostu — oligo pyöröidy, oligo kalakurniekku da ruahto- da muarjupiiruadu, šipainiekkua, val’l’oidu, čupukkua — kuigi pidäy olla pruazniekkupäivänny.

“Omamualazet” varustettih kluuban uvven vastavuksen. Se pietäh tänäpäi, 12. kevätkuudu. Sit ruvetah pagizemah Suojärven čupun istouriedu. 0+


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Hyvät valokuvat: tarina, joka ei ole kuviteltu
Karjalan kansallisen teatterin näyttämöllä kantaesitettiin tuore esitys. Se ei kerro menneestä ja tulevasta eikä kuvitellusta maailmasta vaan siitä, mitä tapahtuu nyt.
Oma Mua
Tahtot eliä hyvin – ga elä
Heččulankylän eläjät ei uneksita suadamattomua. Hyö hyvin tietäh: tahtonet parandua omua elaigua — pidäy ruadua.
Oma Mua
Venäjän rahvahiin kielilöin päivä pijettih Tverin Karielašša
Tänä vuodena miän šuurella Veniäjällä enžimäzičči oli Venäjän rahvahiin kielilöin päivä.
Karjalan Sanomat
Lasten museomotivaatio suurennuslasin alla
Slydarium-monitoimitiloissa järjestettiin podcast-päivä. Asiantuntijat antoi vat vinkkejä, miten saada lapset ja nuoret innostumaan museosta.
Oma Mua
Peččerin setolaiset: mitä jiäy meijän jälkeh?
Seto on pieni rahvaš, kumpani ammusista ajoista eläy Venäjän ta Viron rajalla. Jotta kuunnella seton kieltä, mie läksin Peččerin piirih (Pskovin alovehella) ta kävin Saagorja-kyläššä (venäjäkši – Mitkovitskoje Zagor’je).
Karjalan Sanomat
Vepsäläinen folklore tutuksi nuorille
Uusi hanke on omistettu vepsän kielelle ja kansanperinteelle. Eri-ikäiset ihmiset ovat tervetulleita osallistumaan.
Karjalan Sanomat
Karjalaisia maitotuotteita laajasti markkinoille
Karjalaan perustettu koordinaationeuvosto edistää maidontuottajien ja -jalostajien välistä kanssakäymistä, jotta paikallisia maitotuotteita olisi laajasti esillä tasavallassa.
Oma Mua
Iäniopaš upottau Kalevala-runoelmah ta kyläelämäh
Koštamuksen musejo on luatimašša iäniopašta, kumpani tuttavuššuttau karjalaiseh kulttuurih ta perintehih. Opaš luajitah Pohjolan hyvyš -rahašton rahotukšella.
Karjalan Sanomat
Legendaohjaaja tekee elokuvan muinaisesta Karjalasta
Historiallinen elokuva kertoo karjalaisten ja ruotsalaisten välisestä taistelusta 1100-luvulla. Vladimir Grammatikov esiintyy elokuvan tuottajana.
Kipinä
Raviet virzut
Tataroin rahvahan suarnun kiändi karjalakse L’ubov’ Baltazar.
Войти
Пожалуйста, авторизуйтесь:
Логин:
Пароль:

Забыли свой пароль?