“Oma Mua”: 35 vuotta karjalan kielen ta kulttuurin hyväkši

Irina Zaitseva
11.06.2025
Kešäkuun 6. päivänä Oma Mua -lehen 35-vuotisjuhlan kynnykšellä Veškelykšen kyläššä vietettih juhlallini tilaisuš. Perintehellisešti toimituš pitäy omie vuosijuhlie juuri šielä.
Tietokilpailun ošallistujat tarkaššetih omie tietoja karjalan kielen ta perintehien alalla. Kuva: Uljana Tikkanen
Tietokilpailun ošallistujat tarkaššetih omie tietoja karjalan kielen ta perintehien alalla. Kuva: Uljana Tikkanen

Kešäkuun 6. päivänä Oma Mua -lehen 35-vuotisjuhlan kynnykšellä Veškelyš-etnokulttuurikeškukšešša vietettih juhlallini tilaisuš. Perintehellisešti toimituš pitäy omie vuosijuhlie juuri Veškelykšen kyläššä. Šieläki mäni “Oman Muan” enšimmäini šuuri vuosijuhla 25 vuotta takaperin.

Pruasniekka alko Veškelyš-lauluryhmän esitykšeštä ta onnittelušta. Šiitä vierahie tervehti Oma Mua -lehen piätoimittaja Natalja Sinitskaja. 

— Täkši vuuvvekši meilä on varuššettu kaikenmoisie pitoja. Myö rupiemma ajamah karjalaisih kylih. Olima jo Vieljärveššä. Ennein issuttimma Petroskoissa puita — koivuja ta pihlajie.  Tämä tilaisuš Veškelykšen kyläššä on kaikista tärkein. Tahtosima, jotta tänäpiänä työ olisija kuin omašša pereheššä, korošti Natalja Anatoljevna. 

Ylpeilen šiitä, jotta pakajan karjalakši, tiluan Oma Mua -lehtie ta oššan karjalankielisie kirjoja.
Tatjana Tiškova, Karjalan tašavallan lakienluajintakokoukšen deputatti

Karjalan tašavallan lakienluajintakokoukšen deputatit Tatjana Tiškova ta Jurii Vasiljev muissutettih oman kielen šuurešta merkitykšeštä. 

— Pitäy paissa omalla kielellä joka päivä, kaikki rippuu meistä. Vaikka missä paikašša löyvän mahollisuon šanuo pari šanua karjalakši ta šitä otetah vaštah hyvällä mielellä. Ylpeilen šiitä, jotta pakajan karjalakši, tiluan Oma Mua -lehtie ta oššan karjalankielisie kirjoja, šaneli Tatjana Vasiljevna. 

Šamoin Oma Mua -lehtie onnitteli Karjalan kanšallisen ta alovehellisen politiikan ministerijön kantakanšojen valtijollisen tuven ošašton piällikkö Jelena Migunova. Hänen mieleštä lehti tuli mukavammakši, šentäh kun nyt šiitä voipi lukie Karjalan sosialitalouvellisešta tilašta. Jelena Ivanovna luki Karjalan piämiehen Artur Parfenčikovin tervehyšatressin. 

— “Oma Mua” ei ole vain lehti. Še henkilöiččöy rakkahutta omah kieleh, ylpevyttä ta kantatuattojen iäntä. Še kannattau šukupolvien yhteyttä ta auttau karjalaisien ainutluatusen perinnön šäilyttämistä, korošti piämieš. 

Karjalan tietokeškukšen Kielen, kirjallisuon ta istorijan instituutti jo monta vuotta ruatau yheššä Oma Mua -lehen kera. Šiitä kerto instituutin johtaja Irina Novak.

— Yhteistyön enšimmäini puoli on še, jotta teijän leheššä kirjutetah kaikista meijän tilaisukšista ta tutkimukšien tulokšista. Toini puoli on še, jotta instituutin ruatajat ollah lehen lukijie ta kirjuttajie. Kolmaš puoli on še, jotta panemma teijän materialija Vepšän ta karjalan kielen korpussih. Tämä on hyvä asie, jotta korpussi kašvais, korošti Irina Petrovna. 

“Oma Mua” ei ole vain lehti. Še henkilöiččöy rakkahutta omah kieleh, ylpevyttä ta kantatuattojen iäntä. Še kannattau šukupolvien yhteyttä ta auttau karjalaisien ainutluatusen perinnön šäilyttämistä.
Artur Parfenčikov, Karjalan piämies

Virallisen ošan jälkeh Oma Mua -lehen toimittajat vietettih keräytynyillä mukava karjalankielini tietokilpailu. Ošallistujat jakauvuttih viiteh joukkoh ta tarkaššettih omie tietoja karjalan kielen, perintehien, kulttuurin ta tapojen alalla. Voittajakši tuli Oman muan tähet -joukko. Šen ošallistujat šuatih lahjakši Kipinä-kuvalehen vereš numero karjalan kielellä. 

Šeikkailupelin jälkeh Oma Mua -lehen toimittajie onniteltih Periodika-kuštantamon johtaja Jevgenija Šustova, Karjalan Rahvahan Liiton johtaja Anna Jakovleva, Karjalaisien X kerähmön valtuutettujen neuvošton johtaja Inga Gurilova ta valtuutettu Raisa Samodajeva. Lämpimie šanoja lehen toimitukšella šanottih kaikki halukkahat. 

Lehen toimitukšen ruatojoukko šai Karjalan tašavallan lakienluajintakokoukšen kiitoškirjani, a kirjuttajat ta lukijat šuatih Karjalan kanšallisen ta alovehellisen politiikan ministerijön ta Periodika-kuštantamon kiitoškirjasie. 

Šiitä tilaisutta virkissettih Revinnyh kottu -ryhmän laulut. Šen jälkeh Veškelyš-etnokultuurikeškukšen ruataja Irina Pogrebovskaja vietti halukahilla ekskursijuo kylyä myöten, missä kerto paikan istorijašta ta näytti nähtävykšie.

Galina Porojeva ta Valentina Jefremova tultih Veškelykšeh Vieljärveštä.

— Pakajamma karjalakši lapšuošta alkuan ta mielellänä luvemma Oma Mua -lehtie. Lehen vuosijuhla mäni ylen hyvin. Toivomma, jotta lehti tulis värikkähäkši, šanottih naiset.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
“Vesläžed” lapsien fol’klourujoukko täytti 25 vuottu
Petroskoin Balakirevan nimellizen taidoškolan lapsien Vesläžed-lapsien fol’kourujoukko on täyttänyh 25 vuottu.
Karjalan Sanomat
Teemavuosi tukee kansojen identiteettiä
Venäjän kansojen yhtenäisyyden teemavuosi on alkanut Karjalassa. Avajaiset keräsivät viime viikolla yhteen poliitikkoja ja muusikkoja, aikuisia ja lapsia.
Oma Mua
KirjaMelliččä: “Periodika” julkaisi kahekšan kirjua
Petroskoin Periodika-kuštantamo esitteli vuotena 2025 painettuja kirjoja jokavuotisešša KirjaMelliččä-tilaisuošša.
Karjalan Sanomat
Vapaaehtoiset pelastavat Kalevalan hahmoja
Seinämosaiikin säilyttämisen projekti hoitaa Pitkärannan kulttuuritalon mosaiikin konservointia.
Oma Mua
Pomorilaisen žarenitsan šaloja eččimäššä
Karel’skaja kuhn’a i Točka -projektin työmatat jatutah. Tuiskukuun puolivälissä projektin jäšenet käytih Vienanmeren rannalla olijih kylih.
Kipinä
Siivekäs, pörhäkkö da razvahine
Ven’an rahvahan suarnu čiučois, hiires da pyöräkös opastau elämäh sobuh, löyhkämättäh omii ruadoloi, pidämäh hinnas toizien ruaduo.
Karjalan Sanomat
Äänikierros kertoo Jallahden historiasta
Kierros upottaa matkailijoita tarinoihin karjalaisesta kylästä ja herättää sen historian eloon.
Oma Mua
Oma himo da vägi äijän maksau
Priäžän piirin Vieljärven paikkukundah kuulujan Koivusellän pienen meččypos’olkan rahvas opitah kehittiä omua eländykohtua da kohendua omua elaigua.
Kipinä
Orava ta Jänis
Kanšankirjailijan Juakko Rugojevin starina on omissettu elukkojen yštävyöllä.
Karjalan Sanomat
”Odotin isääni, jota en muistanut ollenkaan”
Leningradin piirityksestä selvinnyt Irina Djuževa tutki isänsä elämänvaiheita ja kirjoitti hänestä kirjan.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль