“Oma Mua”: 35 vuotta karjalan kielen ta kulttuurin hyväkši

“Oma Mua”: 35 vuotta karjalan kielen ta kulttuurin hyväkši

Irina Zaitseva
11.06.2025
Kešäkuun 6. päivänä Oma Mua -lehen 35-vuotisjuhlan kynnykšellä Veškelykšen kyläššä vietettih juhlallini tilaisuš. Perintehellisešti toimituš pitäy omie vuosijuhlie juuri šielä.
Tietokilpailun ošallistujat tarkaššetih omie tietoja karjalan kielen ta perintehien alalla. Kuva: Uljana Tikkanen
Tietokilpailun ošallistujat tarkaššetih omie tietoja karjalan kielen ta perintehien alalla. Kuva: Uljana Tikkanen

Kešäkuun 6. päivänä Oma Mua -lehen 35-vuotisjuhlan kynnykšellä Veškelyš-etnokulttuurikeškukšešša vietettih juhlallini tilaisuš. Perintehellisešti toimituš pitäy omie vuosijuhlie juuri Veškelykšen kyläššä. Šieläki mäni “Oman Muan” enšimmäini šuuri vuosijuhla 25 vuotta takaperin.

Pruasniekka alko Veškelyš-lauluryhmän esitykšeštä ta onnittelušta. Šiitä vierahie tervehti Oma Mua -lehen piätoimittaja Natalja Sinitskaja. 

— Täkši vuuvvekši meilä on varuššettu kaikenmoisie pitoja. Myö rupiemma ajamah karjalaisih kylih. Olima jo Vieljärveššä. Ennein issuttimma Petroskoissa puita — koivuja ta pihlajie.  Tämä tilaisuš Veškelykšen kyläššä on kaikista tärkein. Tahtosima, jotta tänäpiänä työ olisija kuin omašša pereheššä, korošti Natalja Anatoljevna. 

Ylpeilen šiitä, jotta pakajan karjalakši, tiluan Oma Mua -lehtie ta oššan karjalankielisie kirjoja.
Tatjana Tiškova, Karjalan tašavallan lakienluajintakokoukšen deputatti

Karjalan tašavallan lakienluajintakokoukšen deputatit Tatjana Tiškova ta Jurii Vasiljev muissutettih oman kielen šuurešta merkitykšeštä. 

— Pitäy paissa omalla kielellä joka päivä, kaikki rippuu meistä. Vaikka missä paikašša löyvän mahollisuon šanuo pari šanua karjalakši ta šitä otetah vaštah hyvällä mielellä. Ylpeilen šiitä, jotta pakajan karjalakši, tiluan Oma Mua -lehtie ta oššan karjalankielisie kirjoja, šaneli Tatjana Vasiljevna. 

Šamoin Oma Mua -lehtie onnitteli Karjalan kanšallisen ta alovehellisen politiikan ministerijön kantakanšojen valtijollisen tuven ošašton piällikkö Jelena Migunova. Hänen mieleštä lehti tuli mukavammakši, šentäh kun nyt šiitä voipi lukie Karjalan sosialitalouvellisešta tilašta. Jelena Ivanovna luki Karjalan piämiehen Artur Parfenčikovin tervehyšatressin. 

— “Oma Mua” ei ole vain lehti. Še henkilöiččöy rakkahutta omah kieleh, ylpevyttä ta kantatuattojen iäntä. Še kannattau šukupolvien yhteyttä ta auttau karjalaisien ainutluatusen perinnön šäilyttämistä, korošti piämieš. 

Karjalan tietokeškukšen Kielen, kirjallisuon ta istorijan instituutti jo monta vuotta ruatau yheššä Oma Mua -lehen kera. Šiitä kerto instituutin johtaja Irina Novak.

— Yhteistyön enšimmäini puoli on še, jotta teijän leheššä kirjutetah kaikista meijän tilaisukšista ta tutkimukšien tulokšista. Toini puoli on še, jotta instituutin ruatajat ollah lehen lukijie ta kirjuttajie. Kolmaš puoli on še, jotta panemma teijän materialija Vepšän ta karjalan kielen korpussih. Tämä on hyvä asie, jotta korpussi kašvais, korošti Irina Petrovna. 

“Oma Mua” ei ole vain lehti. Še henkilöiččöy rakkahutta omah kieleh, ylpevyttä ta kantatuattojen iäntä. Še kannattau šukupolvien yhteyttä ta auttau karjalaisien ainutluatusen perinnön šäilyttämistä.
Artur Parfenčikov, Karjalan piämies

Virallisen ošan jälkeh Oma Mua -lehen toimittajat vietettih keräytynyillä mukava karjalankielini tietokilpailu. Ošallistujat jakauvuttih viiteh joukkoh ta tarkaššettih omie tietoja karjalan kielen, perintehien, kulttuurin ta tapojen alalla. Voittajakši tuli Oman muan tähet -joukko. Šen ošallistujat šuatih lahjakši Kipinä-kuvalehen vereš numero karjalan kielellä. 

Šeikkailupelin jälkeh Oma Mua -lehen toimittajie onniteltih Periodika-kuštantamon johtaja Jevgenija Šustova, Karjalan Rahvahan Liiton johtaja Anna Jakovleva, Karjalaisien X kerähmön valtuutettujen neuvošton johtaja Inga Gurilova ta valtuutettu Raisa Samodajeva. Lämpimie šanoja lehen toimitukšella šanottih kaikki halukkahat. 

Lehen toimitukšen ruatojoukko šai Karjalan tašavallan lakienluajintakokoukšen kiitoškirjani, a kirjuttajat ta lukijat šuatih Karjalan kanšallisen ta alovehellisen politiikan ministerijön ta Periodika-kuštantamon kiitoškirjasie. 

Šiitä tilaisutta virkissettih Revinnyh kottu -ryhmän laulut. Šen jälkeh Veškelyš-etnokultuurikeškukšen ruataja Irina Pogrebovskaja vietti halukahilla ekskursijuo kylyä myöten, missä kerto paikan istorijašta ta näytti nähtävykšie.

Galina Porojeva ta Valentina Jefremova tultih Veškelykšeh Vieljärveštä.

— Pakajamma karjalakši lapšuošta alkuan ta mielellänä luvemma Oma Mua -lehtie. Lehen vuosijuhla mäni ylen hyvin. Toivomma, jotta lehti tulis värikkähäkši, šanottih naiset.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Kaheksas käskyläine
Japounielazet rahvas opastetah pidämäh hinnois toven kallehii uardehii.
Karjalan Sanomat
Karjalainen mansikka on lopulta kypsynyt
Petroskoissa pidettäville mansikkamarkkinoille karjalaiset mansikanviljelijät ovat tuoneet ensimmäisiä kypsyneitä marjoja.
Oma Mua
Karjalaisien elämyä ei pie jättyä venehittä
Vienan Karjalan perintehellisen venehen rakentamisen šaloja šuatih tietyä Muinasen Karjalan muan muisto: tiijuššamma käsitöitä ta šäilytämmä perinnehtä -projektin ošallistujat.
Karjalan Sanomat
Ääniopas tutustuttaa Vuokkiniemeen
Kostamuksessa valmistetaan ääniopastus, joka tutustuttaa Vuokkiniemen historiaan ja kulttuuriin pelimuodossa. Hanke toteutetaan Dobrota Severa -rahaston tuella.
Kodima
Tahtoin ozutada, kut tärged om opeta vepsän kel’t
Maria Košeleva radab vepsän da suomen keliden opendajan Petroskoin universitetas. A necen voden sulakus hän polesti dissertacijan. Maria oppib vepsän kel’t, i se oli valitud hänen tedoradon temaks.
Oma Mua
Mandžoidu on täyzi joga ast’e, kai käziaste
Nuožarves eläi mandžoinkazvattai sanelou hyvän mandžoin uudizen peittožuksis da mandžoibiznesan monimutkažuksis.
Oma Mua
Kahekšankymmenen vuuvven piäštä
Kalevalan mua šäilyttäy muistuo yli 3 000 šotilahašta ta upšeerista, kumpaset kuavuttih Šuurešša Isänmuallisešša šovašša piirin puoluštamisen ta vapauttamisen aikana.
Karjalan Sanomat
Etnopuisto kutsuu uppoutumaan legendaan
Äänisenrannan piirissä toimintansa aloitti uusi etnopuisto nimeltä Varion tulivuori. Puisto tutustuttaa vierailijoita kulttuuriin ja geologiaan.
Karjalan Sanomat
Karjalan suurin kuoro lauloi taas Petroskoissa
Laulujuhlat kokosivat Petroskoihin yli 1 500 laulajaa eli 74 kuoroa kymmeneltä Venäjän alueelta.
Oma Mua
Karjalan tazavaldu on täyttänyh 105 vuottu
Tänä vuon Karjalan tazavallan päiviä ei eistetty sygyzykse, kui se oli endizinny vuozin, sen piendykohtakse miärättih Petroskoi da yhtistettih linnan päivän kel.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль