Čoma lahj vepsläižiden täht

Čoma lahj vepsläižiden täht

Maria Filatova
06.05.2020
Spektakl’ vepsän kelel ”Kodi iknoil pöudolepäi” ozutadihe Rahvahaližes teatras. Se sai korktoid arvostelusid. Sen täht Nina Zaiceva kändi vepsäks Aleksandr Vampilovan pjesan. Päroliš om kaks’ akt’orad – Aleksandra Aniskina da Andrei Gorškov.
Karjalan Rahvahaližes teatras ozutadihe spektakl’ vepsän kelel. Se kerazi äi kacujid. Foto: Julia Utiševa
Karjalan Rahvahaližes teatras ozutadihe spektakl’ vepsän kelel. Se kerazi äi kacujid. Foto: Julia Utiševa

Spektaklin nimi om ”Kodi iknoil pöudolepäi”. Rahvahaline teatr om vaumičenu sen lujas lühüdas aigas. Kacmata rigoho satuz om tulnu čoma i se tuli mel’he kacujile. Spektaklin täht filologian tedodoktor Nina Zaiceva kändi vepsäks Aleksandr Vampilovan pjesan. 

Aleksandr Vampilov om tetab venälaine dramaturg. Hän sündui vodel 1937 Irkutskan agjan Kutuluk-külähä. Laps’aigaspäi Aleksandr navedi lugeda, a iče kirjutada hän zavodi völ opetes školas – kirjuti runoid, toimeti seinlehtest. Siloi-žo Aleksandr zavodi väta školan teatras. Hänen pjesoiden mödhe om pandud äjad spektakl’ad, om tehtud eskai fil’mad, miččed oma tetabad äjile – ”Vanhemb vel’l’”, ”Sorzmectuz”.   

Vampilovan pjesan pohjas om istorii, mitte voinuiži olda miččes taht vepsläižes küläs.

”Kodi iknoil pöudolepäi” om lühüd komedii armastusen polhe. Istorii om ani üks’kerdaine. Nor’ opendai, kudamb radoi küläs koume vot, pätab lähtta elole posadaspäi lidnha. Hän tuleb prostimahas ičeze susedkannoks da jäb hänenno. Spektakliš vändab hor (sen roliš oma Vadim Malinin, Dmitrii Ivanov, Ksenia Šir’akina, Anni Kondrakova, Lada Karpova) da päroliš om kaks’ akt’orad – Aleksandra Aniskina da Andrei Gorškov. Aleksandral oma pohjoižvepsläižed jured. Hän jo amu uništi väta spektaklid vepsän kelel. Aleksandra sanub: ”Om znamasišt, miše nece om Vampilovan pjesa. Hän om Irkutskan agjaspäi, vepsläižed ende eliba sigä. Sigä eskai hänen familii sanutas toinevuiččikš – siš om paineg a-kirjaimehe , sanutas: ”VAmpilov”. Sur’ spasib Nina Zaicevale kändmižes da Vepsän kul’tursebrale tuges. Varastam kaikid teatras!”  

Spektaklin ohjandai om Petroskoin tetaban teatran päohjandai Snežana Saveljeva. Kut hän iče sanub, oli taht tehta Vampilovan pjesan pohjal istorijan, mitte voinuiži olda miččes taht vepsläižes küläs. Snežana sanub: ”Spektakliš om äi pajoid, muzikad, om vepsläižid karguid-ki. Ned om vajehtadud. Nece ei ole todesine fol’klor. No minä meletan, miše mö olem tehnuded čoman radon”. Snežana sanui, miše artistad surel tahtol tartuiba neche radho. Väta vepsän kelel heile abutaba vepsän kelen kursad da ičeze kodikelen tedod. Andrei Gorškov sanui: ”Minä olen karjalaine, minun kodipagin koskub vepsän kel’he. Sikš voin sanuda, miše väta vepsän kelel ei ole jüged. Minä pidän kaik sanad päs”.  

Spektakl’ vepsän kelel om tehtud Rahvahaližen politikan ministerstvan da Vepsän kul’tursebran tugele, federaližen subsidijan mödhe, mitte tugedab Venäman Pohjoižen, Sibirin da Edahaižen Päivnouzman igähižid da vähäluguižid rahvahid. 



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Mie toivon myöštyö
Kanšallisešša musejošša esitettih kirja liäkäristä Anatolii Martinovista. Kirjan luatijana on Valentina Sukotova, Oneganiemi-kanšalaisjärještön johtaja, ihmisoikevukšien puoluštaja, Anatolii Martinovin yštävä ta apulaini.
Kodima
Muštsijad, kuti voinan jäl’ged
Kalages om völ kaičenus sijoid, miččed starinoičeba voinan aigoiš da kaičeba istorijad. Suomalaižed batarejad Kalag’-posadas vahvištoitaba ristituiden starinoid. Nügüd’ nece azegsija tuleb Kalag’-külän melentartuisijaks, no vähän, ken tedab, mikš nece batarei sijadase ani mägel i min täht se oli tehtud.
Karjalan Sanomat
Lahdenpohja: Suomalaisesta kartanosta museoalue
Kesämökiksi vuosikymmeniä sitten muuttunut suomalainen kartano on nyt tarkoitus peruskorjata. Omistajat suunnittelevat taloon museota ja pihapiiriin kivirakennelmien puistoa.
Karjalan Sanomat
Ei tullutkaan äänettömyys
Uudessa Äänettömyys-ohjauksessaan Sergei Pronin nostaa esiin vähemmistökielen säilyttämisen ongelmaa. Esityksessä ei puhuta, mistä kielestä kyse on.
Oma Mua
Henna Massinen: Kai karjalan kielen murdehet ollah armahat
Henna Massinen ruadau Päivännouzu-Suomen yliopistos suomen kielen da kiändämizen opastajannu. Yhteltiedy häi on loppemas omassah väitöskirjua rajakarjalazien murdehien suomelastumizeh näh. Ližäkse Henna kirjuttau karjalan kielen syvendäjien opindoloin tutkielmua karjalazis žiivatoin nimis.
Karjalan Sanomat
Nukketeatteri voitti Kultaisen naamion
Karjalan nukketeatterin esitys Kalastajasta ja kalasta sai Venäjän ylimmän teatteripalkinnon Paras esitys nukketeatterissa -sarjassa.
Kodima
Endevanhan vepsläižen naižen sädod
Tedat-ik tö, mitte irdnägo oli vepsläižel naižel äi vozid tagaze? Miččed sädod oliba da miččes kanghaspäi ned oli tehtud? Sen polhe mö pagižem Natalja Denisovanke, Karjalaižiden, vepsläižiden da suomalaižiden mediakeskusen radnikanke.
Oma Mua
El’vira Derevl’ova: oma kieli da pajot ollah ainos sydämes
Karjalaine El’vira Derevl’ova on rodužin Veškelyksespäi, ga äijän vuottu eläy Petroskois. Vastavuimmo El’vira Derevl’ovan kel Petroskois Belije kl’uči -sanatouries, kus naine ruadau – järjestäy pidoloi gostile.
Kodima
Vepsläine delegacii ajoi Salehard-lidnaha
Sulakun 4.-8. päivil vepsläine delegacii Karjalaspäi radoi Salehard-lidnas. Sigä mäni Venäman Pohjoižen, Sibirin da Edahaižen Päivnouzman igähižiden rahvahiden toine forum.
Karjalan Sanomat
Sota naisen silmin
Karjalan laulu- ja tanssiyhtye Kanteleen uusi musiikkiesitys Heijastus esitettiin suurella menestyksellä Petroskoissa maanantaina. Vuoden päästä esitys pääsi lopultakin ensi-iltaan.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль