Olen ku ven’alaine futbolistu: hyvin tiijän siännöt

Olen ku ven’alaine futbolistu: hyvin tiijän siännöt

Natalja Antonova
24.03.2023
Afriekkalazen puutundu karjalazeh kyläh on ani harvu šeikku. Douhturi Ogbue Gabriel Džideofor ruadau Vieljärvel tostu kuudu. Kui elähteleh lämmän muan ristikanzu pohjazes kyläs?
Afrikkalaine douhturi Ogbue Gabriel Džideofor puutui ruadoh Vieljärven kyläh vuvven allus. Kuva: Natalja Antonova.
Afrikkalaine douhturi Ogbue Gabriel Džideofor puutui ruadoh Vieljärven kyläh vuvven allus. Kuva: Natalja Antonova.

Jo enämbi kymmendy vuottu kyläkunnan ambulatouries ei olluh omua douhturii, muga sanottuu, yleisliäkärii, ruattih vai fel’šarit. Huolestunnuot rahvas kaiken mennyön vuvven aijan kiänyttih virguniekkoin puoleh da prižmittih omii oigevuksii tervehysalal. Oman alallizen liäkärin olemattomus oli piälimäzii. 

Kolmekymmenyheksävuodehine liäkäri Ogbue Gabriel Džideofor, Nigeirieh, Onitsha-linnah rodivunnuh mies on työndymäs uvves ruadokohtas. Händy ei ole vie kebjei ellendiä paikallizel rahvahal, mindäh sendäh parembi kielinero hänelleh on anglienkieline. Yhten pacientan vastahotandah Gabriel’al menöy enämbi aigua migu tavallizel ven’ankielizel liäkäril, ga yhtelläh kyläh niškoi ulgomualazen tulendu on ynnälline šeikkailu da vuvven uudine. Vieljärven rahvahan paginoi uudeh douhturih nähte kuuluu joga kohtas.

Teil, kuulin, Vieljärvel annettih jo oma nimigi – Gavrila Petrovič. Suututtaugo? Kui elättö täs?

– Ei jo! Minä ylen suvaičen paikallistu juumorua. Hyvin minä täs olen, näettöhäi! Rahvas minuu tiä hyvin vastah otettih, no ajattelen, ku vie vähäzel varahtellahes, varovazesti ollah. Talvel alazii en pie, en varua käzien kylmändiä. Nygöi minuu joga päiviä talutah rajonan keskukseh, Priäžäh, sie annettih ruadofatieru. Se, tiettäväine, voibi ajella sinne-tänne sada kilometrii päiväs, ga himoittau omua yöpuudu Vieljärvel. Minule pättäs kunnostettu fatieru libo kodi.

Mittuine opastus teil on – rahvas kyzelläh da midä ruadokogemustu?

– Lopiin Donetskan kanzallizen liečetiijollizen universitietan, opastuin sie kuuzi vuottu. Ruavoin vračannu-ordinuattorannu, sit ambulansis, no voibi sanuo kai net ruavot minul oldih nevvonandajan tazozet. Vai vuvvennu 2021 minä puolistin omua professionualistu pädevytty Moskovas.

Mindäh valličit eländy- da ruandukohtakse Ven’an muadu da Karjalua? Kui puutuit Vieljärven kyläh?

– A mindäh ei? Enzimästy kerdua tulin Ven’ale turistannu, kuuzitostuvuodehizennu. Miellyin muah da rahvahah. Se on vai minun valličus, suvaičen piättiä da organizuija omua elaigua uvves kohtas. Priäžän bol’ničan piäliäkäri Valentina R’abova kučui minuu Vieljärveh ruadoh, löydi internetas minun tiijot. Ven’al on ylen äijy välliä kohtua liäkärin ruadoh nähte, voizin jiähä hozi Moskovah. Yhtelläh oli himo ruadua hil’l’embäs kohtas, hätken elin bauhus. Täs on čoma luondo, vezi rinnal – minun huaveh.

Kuibo menöy ruado? Mittuine tervehys on paikallizel rahvahal? Työ otatto vastah joga ruadopäivy 9-12 čuassuloin välis.

– Sanozin toinah nenga. Täs ammui ei olluh douhturii, ruaduo on ylen äijy. Fel’šariloin dielohäi on toizenmoine: auttua hedi paikan piäl libo kiirehel suattua bol’niččah liäkärilöin hoidoh. Paikkukunnan liäkärin dielo on tuta ristikanzan tervehyön sistiemannu. Yleisliäkäril pidäy tiediä syväh voimattomuon histourien, hänel pidäy olla mahto miärätä kai anualizat da suaha käzih net tulokset, pidiä diagnostiekkua, tiediä perehanamnezan, patalougiet da m.i. Sit äski voibi ennustua voimattomuot alguvaihies da auttua ristikanzale ihan allus, kuni voimattomus ei ehtinyh mennä kardiologassah libo gastroenterologassah. Ven’al on ylen äijy ruadoehoitustu juuri moizih erikoistunnuzih liäkärilöih nähte. Ku yleisliäkärilöin da perehliäkärilöin sistiemat oldas kehitynnyöt paikan piälöil, kus rahvas eletäh, sit vähembi vračua ylemite muas pidäs. Lujendan sen, ku paikallizel liäkäril pidäy tuta joga hänen hantuzis olijan ristikanzan.

Douhturi, minul korvis humizou, semmite muate virtes. Midä olis ruadua? Oldanehgo verisuonet pahat? Rohtolois otin jo Kavintonan, Askorutinan, syön Omegua, D-vitamiinua. Pihal liikun, ruohkua vetty juon.

– Korvis humizendu ei ole voimattomus, se on simptoumu. Hädä voibi olla počkois algajen piässäh. Tuaste täh pidäy kaččuo sistiemannu. Minigähine olet – se douhturile jo äijäs mis sanou. Nellikymmen viizi? Miäriämmö verenpaine. Sinul se on muite muis, moločču! Nevvon andua tutkittavakse anualizat da luadie magniittutomogruafien. Tiä pohjazes, D-vitamiinua pidäy juvva, muga, meil Afriekas sit ei ni mainita. Sie ainos pastau päivästy.

Ongo kodii da Afriekan päivästy igävy?

– On, tiettäväine, sinne jäi äijy omua. Ga kaikkiel voibi eliä. Minä jo harjavuin Ven’ah da hyvin tiijän paikallizen rahvahan. Täs ainos juvvah čuajuu, minägi sidä suvaičen, koufiedu en juo. Sanozin vie nenga: minä olen ku ven’alaine futbolistu, hyvin tiijän siännöt, kudamat pätäh täs muas eläjes.



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Teollisuustuotanto jälleen kasvussa
Vuoden 2022 laskun jälkeen Karjalan teollisuustuotanto kasvoi viime vuonna melkein prosentin. Suurinta kasvua oli koneiden ja laitteiden, kemikaalien ja metallituotteiden tuotannossa.
Oma Mua
Mandžoidu vuotammo heinykuun allukse
Tänä vuon vilu da lumekas kevät eisti peldoruavot. Oniegurannikon piirin Yllözen kyläh sijoitunnuon Karjalan fermeru -laitoksen johtai Ksenija Sosunkevič saneli, kui mennäh mandžoin kazvattamisruavot da kuduakse aigua vuotetah enzimästy muarjutulostu.
Karjalan Sanomat
Uusia mahdollisuuksia pohjoisille piireille
Kemin ja Belomorskin piireille laaditaan erityistä kehityssuunnitelmaa, joka ulottuu vuoteen 2035.
Oma Mua
Svuad’bufestivuali Moskovas keräi rahvastu Ven’an eri kolkispäi
Rahvahanvälizen Rossija-ozuttelun hantuzis enzimästy kerdua VDNH-keskukses piettih svuad’bufestivuali. Puarat Ven’an muan eri kolkispäi tuldih Moskovah yhtymäh kirjoihmenemizen pruazniekkupidoh.
Kipinä
Kertomukset
Ihmiset usein joutuvat epätavallisiin juttuihin, mutta eläintenkin elämässä tapahtuu eri hauskaa ja kiinnostavaa.
Karjalan Sanomat
Karjala on valmis metsäpaloihin
Kaikki metsäpalojen torjuntaan käytettävät koneet ja kalusto on tarkastettu. Vakinaiset palomiesten ja savuhyppääjien virat on täytetty.
Karjalan Sanomat
”Opetan vepsän kieltä tulevaisuuden hyväksi”
Vuoden opettaja -kilpailun voittanut Anastasija Jevtušenko haluaa vepsäläisten säilyttävän kielensä ja kulttuurinsa useita vuosia.
Karjalan Sanomat
Ystävyysseura lopettaa toimintansa
Karjala–Suomi-ystävyysseuran jäsenet äänestivät yhdistyksen toiminnan lopettamisesta. Seuran lakkauttaminen kestää vähintään pari kuukautta.
Oma Mua
Voinal murjottu lapsusaigu
On mennyh seiččiekymmen yheksä vuottu, kui loppih Suuri Ižänmualline voinu. Nygöi on jiännyh pikoi näppine niilöi, ken nägi da mustau voinan sruastiloi da gorii. Enimyölleh elos nygöi ollah vai voinan lapset.
Karjalan Sanomat
Karjalan noitasapatti kutsuu mukaan
Folkfestivaali debytoi Petroskoissa 13. toukokuuta. Sen tavoitteena on saada nuoret kiinnostumaan karjalaisista perinteistä.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль