Ol’ga Mäkelä: Ei pie ozuttua ylittämisty

Ol’ga Mäkelä: Ei pie ozuttua ylittämisty

Natalja Antonova
21.01.2022
Petroskoil eläjäl Ol’ga Mäkeläl on kiokušinkain muasterin mustu vyö. Sentämän vuvven tagaperin Ol’ga tuli minun prijuatel’akse. Lyydinkarjalaine aktivistu oli Karjalazien IX kerähmön deleguattu, on lyydinkarjalan kursoin ammuine ozanottai.
Ol’ga Mäkelä on varmu: karate ylen hyvin parandau rungua: kazvau vägi da kestävys, vedristyy vardalo, parenou hengittämine. Kuva on otettu Ol’ga Mäkelän arhiivaspäi
Ol’ga Mäkelä on varmu: karate ylen hyvin parandau rungua: kazvau vägi da kestävys, vedristyy vardalo, parenou hengittämine. Kuva on otettu Ol’ga Mäkelän arhiivaspäi

Petroskoil eläjäl lyydinkarjalazel aktivistal Ol’ga Mäkeläl on kiokušinkain muasterin mustu vyö: nelläs dan. Inehmine on aiga hyväs kunnos da nävös. Tuttavuin Ol’ganke lähembi karjalazien pidolois. Sanakse, häi oli Karjalazien IX kerähmön deleguattu, on lyydinkarjalan kursoin ammuine ozanottai. Sentämän vuvven tagaperin Ol’ga tuli minun prijuatel’akse. Nikonzu kuito ei tulluh mieleh kirjuttua hänen sportuhobbis. Iče naine ei löyhkänyh omil suavutuksil, ainos pagizimmo keskenäh vai karjalan rahvahan dieloloi. Konzu tiijustin, ku Ol’ga Mäkelä on jo aiga suuris merkilöis omas mieliruavos, huaristuin. 

– Kui oigieh olis sanuo sen borčan luaduu, kudamah sinä innostuit? Da kui sinä sih puutuit?

– Kiokušinkai-karate kiätäh kui “korgiman todevuon yhtevys”. Se on jygiembii da kovembii karaten luaduloi, kontaktine. Minä tulin sportah ihan petties. Ainos olin tiijonhimoine, kaikkeh uudeh tartuin rakkahal. Ystävy kerran kuhkutti lähtemäh karate-kerhoh, minä lähtingi. Häi kerran käydyy lähti iäres, minä jäin da vot jo enämbi kymmendy vuottu olengi. 

– Mittumat tulokset da suavutukset sinulles ollah nygöi? Sportuičitgo sinä enne? Toinah olit liikkuju da lekkuju ristikanzu, elit aktiivistu elaigua?

– Minul kaiken tämän aijan olen piäzemäs astesistiemas läbi. Kiokušinkais erotah kymmene opastujan astehtu “ky”, jogahizele vastuau vyön väri. Sen jälles pidäy piästä kymmenes muasterin astehes läbi, kudamii sanotah “dan” – se on mustu vyö. Ku suaha nennii kylöi da danoi, pidäy kestiä testat: karaten filosoufii, japanin kielen terminat, kihon (perustekniekku), kata (liikkehien peräkkäžys olemattoman vastahborčuiččijanke), kumite (borču).

Sanakse, opastujan astehii miäritetäh ylähänpäi alahpäi, kymmenes algajen yhtessäh, a muasterin astehii vastukarai, yhtes algajen kymmenessäh. Nygöi minä olen nelländen danan muasteri, voin olla borčien sud’d’annu. 

Kugali iččiedäni mustan, ainos olen pyzynyh jalloil da äijän liikuin, novvin tervehellizii elaigutaboi. Polgupyöry, pitkät astundat, uinduallikko, matkustamine – niidy kaikkii suvaičen.

– Kenenny sinä ruat da kuibo karate pujoittuu sinun jogapäiväzeh elaigah? Kulleh mennäh harjaitundat da kunne kävyt harjaitandoih? Yhtytgo sinä kilboih? 

– Ruan energokompainies, lopin Petroskoin yliopiston. Minun ruado enimytteh on istunduruado, sendäh sportu piettelöy rungua hyväs kunnos. Sidä paiči se auttau olla varmannu ristikanzannu da kaččuo elaigah filisoufizesti.

Karjalas on äijy karaten harjatuskohtua (dodzö). Minä harjaittelemmos Votintsevan dodzö, häi on šihan, seiččemenden danan omistai. Se dodzö kuuluu Karjalan Karate-liittoh, Ven’an kiokušinkailiittoh. Harjaitukset ollah kolme kerdua nedälis puolitostu-kaksi čuassuu kerdah.

– Novvat ylen harvinastu sportulajii naizien keskes. Ongo kerhos muudu nastu?

– On. Muga. Naizet, neiččyöt, tytöt harjailtah kakis kiokušinkain dodzölöis. Karate ylen hyvin parandau rungua: kazvau vägi da kestävys, vedristyy vardalo, parenou hengittämine. Tämä sportu auttau jättiä bokkah varavot, laškuon da auttau ruveta kunnivoimah omua vastumuššiekkua. Kai tämä vai lujendau luonnehtu, kui miehien, mugai naizien.

– Midä hyvytty kiokušinkai andau juuri sinulles? Hengen dai rungan puoles?

– Ylen äijän! Olen hyväs kunnos da voivas, sovus oman ičenke. Minul on äijy ystäviä “kiokušinkain perehes”, myös Ven’angi tagan. Meile Karjalah käydih rahvas Japounies, Gollandies, Kitais, Norviegies, Suomespäi, iče minä ajelin Norviegieh da Suomen sportukerävyndöih. Kaikin toine toizele auttelemmo, piemmö yhtevytty da jaguammo uuttu tieduo.  

Pyzyn ainos jallal, tavoitan midä vai voin enämbän matkustella muailmua myö. Jälgimäzien vai vuozien aigah ajelin Suvi-Koreih, Portugualieh, Gruuzieh, Armeinieh, Ispuanieh, Ruoččih. Ven’an čural olin käynnyh Vladivostokah, Kaliningruadah, Pskovas, Krimah.

– Sanelizitgo omis karjalazis juuris. Midä merkiččöy karjalan kieli sinulles nygöi, ruavahannu ristikanzannu olles? Kui sinä abrikuičet: roihgo meijän kielele tulii aigu? Voitgo sinä iče kulleh täh vaikuttua?

– Kai minun ezi-ižät viijendessäh polvessah oldih lyydinkarjalazet. Omua suguroduu minä tutkin jo ammui, lopin sugututkindu-kursat Petroskoin yliopistos. Suguh puututtih ruočitgi, sendäh minun oma sugunimi on Švedova, kyläläzien luaduh – “ruočči”. Kaikin hyö elettih Kondupohjan agjal, Šel’gad-čupun kohtis. Iče minä rodivuin jo Kondupohjan linnah vuvvennu 1962. Pien iččiedäni ihan suurel varmuol lyydinkarjalazennu, hozi sidä en pagize, vai opastun.

Kai minun omat paistih enne karjalua. Muamo vellenke da sizärenke suuren voinan aigah puututtih evakkoh Kiirovskan alovehele . Sen jälles tuldih järilleh Karjalah, vaigu paistu jo ei, vai ellendettih. Konzu minuu lapseššu talutih kyläh buaballuo, minä ellendin dai pagizin, silloi kyläs pošti kaikin maltettih karjalua. Sendägi minä pien karjalua muamankielenny, hozi en voi nygöi sil paista. Yhtelläh opin hozi vähäzel nostattua muamankielen omas ičes. Kai jälgivuvvet kävyn lyydinkarjalazih kursoih täs Petroskoil, resursukeskukseh. Olen huolestunnuh karjalan kielen tulies aijas, sendäh gu karjalakse pagizijua vai vähenöy. 

Olen varmu sitgi, ku lyydinkarjalazien jälgiperäzet puaksuh ei ni tietä, ku heijän ezi-ižil oli toine murreh. Minä kuhkutan opastumah lyydinkarjalah omii sugulazii, kerholazienke yhtes opimmo luadie ven’a-lyydilazen sanakniigan kielen opastundan kebjendyksekse. Olen vk.com/lyydinkiel-joukon haldivoiččii. Se auttau eččie uuttu rahvastu da pyzyö meil, lyydikkoloil, hozi pikkarazes, ga tukkuzes. Sen verkojoukon hyvyös rahvas suahah enämbän tiijustua omis juuris.

– Oligo midä muite muis sinun elaijas rodinuh kiokušinkain kauti? Voitgo mustoitella?

– Kerran harjaitukses minä katkain kaksi varvastu, pidi panna gipsu. Ruadokohtassah odva piäzin, taluteltih kolliegat. Konzu sen nägi minun herru, häi virki: “Ol’ga Valentinovna, ettogo Työ tahtos vaihtua karaten jogah?” Täh minä vastain, ku lotosan tila ei auta minuu, konzu pihal ruvetah käzin tulemah.

– Sinun sugunimi on Mäkelä. Kuulostau vienankarjalazel libo suomelazel. Voizitgo täs sanella?

– Se on minun ukon sugunimi, suomelaine. Häi kuoli aijoi, kui minun vahnembatgi. Ukon vahnembat tuldih Karjalan tazavaldah 1930-vuozien aigah. Nygöi minun pereh olemmo minä da poigu, kudai nygöi eläy Suomes. Minul on äijy aigua omah iččeh da omih innostuksih niškoi. 



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Kipinä
Laukunkantajien tuntomattomie polkuja
Vienankarjalaisien tunnettuna tienestikeinona oli laukunkannanta. Joka laukunkantajalla oli oma polku, kummaista myöten hiän melkein aina kulki aštumalla.
Kipinä
Hormu, suojua da puhtasta oigiedu hengie Ristikanzua!
Tiijätgo, mittuine tervehelline juomine on hormučuaju? Čuajusomeljeet pietäh sidä erähänny parahis čuajulois. Meijän Karjalas hormua kazvau kylläl.
Karjalan Sanomat
Kirvesmiehet tapaavat taas Haukkasaarella
Ensi heinäkuussa Mujejärven piirin Haukkasaaren kylässä pidetään kirvesmiesten kesäkoulu. Kylässä restauroidaan mylly ja aita sekä aletaan rakentaa riihtä.
Oma Mua
Larisa Boičenko: “Mie tahoin ruatua täššä virašša”
Karjalan ihmisoikeušvaltuutetun instituutti täyttäy 15 vuotta. Larisa Boičenko on tašavallan kolmaš valtuutettu ta enšimmäini naini šiinä virašša.
Kodima
Легко сказать?!
В Петрозаводске создают видеоуроки карельского и вепсского языков.   Зрители смогут посмотреть их осенью, а сейчас мастера кинематографии и опытные педагоги трудятся над их производством.
Kipinä
LEGO-maailma. Oppiminen leikkimällä.
Vuonna 2000 LEGO-palikka nimitettiin 1900-luvun merkittävimmäksi leluksi. Yrityksen tuotantolaitokset sijaitsevat Tanskassa, Tšekissä ja Meksikossa.
Karjalan Sanomat
Karjalan kieli ja kulttuuri fokuksessa
Agriculture club täyttyy yhden päivän ajaksi eri kansojen folkmusiikista, seutumme maagisesta runoudesta ja omalaatuisesta karjalaisesta keittiöstä.
Karjalan Sanomat
Vanha laulu siirtää katsojan 1930-luvulle
Elokuvassa näkee karjalaisia ammattinäyttelijöitä sekä lapsia Petroskoista ja paikallisasukkaita Karjalan kylistä.
Karjalan Sanomat
"Parku pelotti pahasti"
Voitonpäivän edellä sotaveteraanin mieleen tulvahtavat vaikeat ajat ja niistä selviytyminen.
Kipinä
Runolaulut inspiroivat taitelijoita
Runolaulut tulivat vanhoista ajoista ja kertovat muinaisuudesta. Ovatko ne ajankohtaisia tänään?
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль