Ol’ga Žarinova: Igä elä, igä opastu!

Ol’ga Žarinova: Igä elä, igä opastu!

Jelena Ruppijeva
31.07.2023
Opastajan vuvven hantuzis ilmoitetun Igä elä, igä opastu! -rubriekan paginkanzannu on filolougientiijon kandiduattu, karjalan kielen opastai da opastuskniigoin luadii, Kiži-muzein ruadai Ol’ga Žarinova.
Ol’ga Žarinova on 22 vuottu ruadanuh opastajannu. Kuvat on otettu Ol’ga Žarinovan arhiivaspäi
Ol’ga Žarinova on 22 vuottu ruadanuh opastajannu. Kuvat on otettu Ol’ga Žarinovan arhiivaspäi

Ol’ga Mihailovna on ruadanuh opastajannu 22 vuottu, opasti ven’an kieldy da kirjalližuttu školis, sit karjalan kieldy yliopistolois da kanzoinvälizil kursiloil. Hänen opastujat jatketah hänen ruaduo – iče ruatah opastajinnu.  

Kudamas školas sinä opastuit? Kusbo jatkoit opastundan školan jälles? 

– Minä opastuin kaheksa vuottu kodoilas, Ul’alegan školas. Sit vie kaksi vuottu opastuin Jessoilan keskiškolas, elimmö internuatas. Školan jälles lähtin opastumah Petroskoin valdivonyliopistoh, histouriellis-filolougizele tiedokunnale, ven’an kielen da kirjalližuon ozastole. Yliopiston loppiettuu sain ven’an kielen da literatuuran opastajan ammatin.

Kudai opastusainehis mielytti sinuu enämbäl kaikkie? Mindäh? 

– Lapsennu olles suvaičin lugie, ainos kniigu oli käzis, sendäh mielytti literatuuru da ven’an kieli. Rakkahal kirjuttelin tiemu- da sanelukirjutuksii. 

Kudai opastusainehis ei mielytännyh sinuu? Mindäh?

– Opastuin minä hyvin dai opastajat oldih hyvät. Ku midä et ellendänne, sellitettih vie kerdu, jiädih meijänke toičigi jälles urokkoi. Ga yhtelläh matemuatiekkua da fiiziekkua en suvainnuh.

Mustatgo sinä oman enzimäzen opastajan? 

– Enzimäzenny opastajannu oli Lazarevič Galina Aleksandrovna. 

Kudaman opastajan urokat mielytettih sinuu enämbäl kaikkie? Mindäh? Mih olet opastunnuh sit ristikanzas? Mittumat hänen sanat libo nevvot painuttih sinule piäh?  Mittuine tämän opastajanke ruattu ruado libo pietty pido enimäl painui mieleh? 

– Hyväl sanal mustelen ven’an kielen da literatuuran opastajua, kluasanpalvojua Goroškova Valentina Nikolajevnua. Hyväsanaine da hyväsydämelline ristikanzu, myö suvaičimmo händy, hänen urokkoi.

Yhten kerran, oligo se kaheksandes kluasas, Valentina Nikolajevna andoi minule vediä kodilugemizen urokkua. Pagin oli B. Vasiljevan kerdomukses voinah näh. Valentina Nikolajevna tarkah sellitti minule, kui da midä sanuo, midä ruadua. Minun kluassudovarišat hämmästyttih, konzu nähtih minuu opastajan sijas. Tässäh mustan, kui jygei oli pagizuttua heidy! Silloi ellendin: opastajan ruavos pidäy äijy midä maltua da tiediä.

Tahtozin mainita Jessoilan keskiškolan opastajua Lidija Nikolajevna Tigalomskaja. Häi muga opasti hiimiedy, ga onnuako jälgimäine urai ellendi sen. Lidija Nikolajevna oli strougoi, maltoi pidiä lapsii käzis, yhtelläh kaikin kunnivoittih händy da tiettih opastusaineh. Ylen nerokas opastai!

Vie yksi hyvä opastai – L’udmila F’odorovna Markianova. Hänen luvendoloi karjalan kielel kuundelin “suu avoi”. Äijän midä otin hänes, opastajas da ristikanzas!

Huaveilitgo sinä konzutah opastajan ammatis? Midä tahtoit opastua? Oletgo iče ruadanuh opastajannu? Kuibo duumaičet, ongo se jygei ruado? Sellitä oma vastavus. 

– Pienete puaksuh elostin “školah”, olin tyttilöin opastajannu. Jälles yliopistuo viizi vuottu ruavoin ven’an kielen da literatuuran opastajannu školis. Aspirantuuran loppiettuu 17 vuottu opastin karjalan kieldy yliopistolois, kielen kursiloil. Opastajannu on ruattu 22 vuottu. 

Oligo jygei ruadua? Oli. Opastajan ruado ei loppei nikonzu: päiväl sinä opastat, illal da ilduyöl varustut tuliekse päiviä. Ku löydynöy joudavua aigua, myös opastut midätah uuttu. Toven opastajal ainos pidäy olla uuzien tiedoloin da neroloin ečos. Kyläs libo pienes linnas opastai ainos on nägevis. Häneh tarkah kačotah lapset da heijän vahnembat: kui da midä sanoi, ruadoi. 

Minun mieles opastai hätken pyzyy nuorennu, sendäh ku ainos on lapsien da nuorižon keskes, pyöriy sit “kattilas”. Lapset ei anneta vahnavuo. Seizot heijän ies, kačot silmih, näit, hyö uskotah sinuu, vuotetah sinus abuu. Opastajat ellendetäh minuu. Hyvä, konzu opastajan da lapsien keskes on sobu da kunnivo. 

Kaikkii paras on nähtä, kui hyvin ruatah školis minun kazvatit – kajalan kielen opastajat! Kui sanotah: opastai, kazvata opastujua, ku olis kes opastuo! Tahtozin toivottua heile lykkyy da hyvii tuloksii ruavos.

 Ku sinul olis mahto muuttua oma ammatti libo opastua muudu, midä rubiezit opastamah? Mindäh juuri sen ruavon valliččizit? 

– Muutin ruavon, ga opastajannu jäin, nikunne et piäze sit ruavos.

Mittuine kniigu libo fil’mu opastajien ruavos miellyttäy sinuu enämbäl kaikkie? Mindäh?

– Vahnat nevvosoliiton fil’mat ”Elämmö ezmässargeh sah”, ”Rozigriš” ollah parahat, ei kielasteta, oigieh ozutetah školan elaigua.

Jatka virkeh. Hyvä opastai on se, kudai ...

– Hyvä opastai on se, kudai suvaiččou lapsii.



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Komin runoloi nygöi lyydikse
Komin tazavallan kuulužan runoniekan Al’ona Jel’tsovan runoloi on kiännetty nygöi karjalan kielelegi.
Karjalan Sanomat
Puškinin kieli yhdistää kansoja ja maita
Runousteatteri Kredo -järjestö on edistänyt vuosia venäjän kieltä ja kulttuuria maailmassa. Nyt yhteistyökumppanit ovat Kirgisiasta ja Uzbekistanista.
Oma Mua
Luguperis nygyaigazeh kirjastossah
Veškelyksen kylä on ainavo Suojärven piiris, kudamal on kanzalline stuatussu. Moizennu kohtannu, kus eläy Veškelyksen istourii on paikalline kirjasto, kudai tänä vuon täytti 120 vuottu.
Karjalan Sanomat
Humanistiset opintolinjat kiinnostavat eniten
Suurin osa hakijoista eli 90 prosenttia hakee Petroskoin yliopistoon sähköisesti. Yhteishaku päättyy 25. heinäkuuta.
Karjalan Sanomat
Taimituotanto on kasvamassa Karjalassa
Taimitarhojen kasvihuoneet varustetaan lämmityslaitteilla. Niiden ansiosta havupuiden siemeniä kylvetään kaksi kertaa vuodessa.
Oma Mua
Šankarit vuaralla
II Karjalan iäremmäini parijuokšu “TeräšVuara” mäni Koštamukšen kaupunkipiirin Ponkkalahešša. Tänä vuotena kuot’ella omie voimie tuli 34 henkie.
Karjalan Sanomat
Salaatin tuottaja laajentaa tuotantoa
Uudessa kasvihuoneessa salaattia kasvatetaan ajanmukaisella ympäristöystävällisellä menetelmällä ilman maaperää.
Karjalan Sanomat
Karjala ja Kuolan niemimaa kameran takaa
Karjalan kansallismuseon uusi näyttely kertoo Muurmannin radan rakentamisesta rautatieinsinööri Aleksandr Azantšejevin ottamin valokuvin. Useimmat kuvista on julkaistu ensi kertaa.
Kipinä
Minun baban sarnad. Lahj jänišalpäi
Maria Aleksejeva johtutab sarnoid, miččid hänele staronoiči laps’aigal hänen baboi. Necil kerdal penikaine Mašoi lähteb ičeze vanhembidenke heinäntegole. Nece sarn starinoičeb, kut mäni emäine radpäiv nitul.
Karjalan Sanomat
Kielten tilanne puhuttaa tutkijoita
Karjalan kielen, kirjallisuuden ja historian tutkimuslaitoksen valtuuskunta osallistui Venäjän suomalais-ugrilaisten tutkijoiden konferenssiin Joškar-Olassa.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль