Oksana Abramova: “Kanšalliskielien tutkimini on tapahtumien keškipisteheššä”

Oksana Abramova: “Kanšalliskielien tutkimini on tapahtumien keškipisteheššä”

Irina Zaitseva
02.11.2022
Petroskoissa vietettih XIX Bubrihin luvennot -tietokonferenšši. Tänä vuotena šen aihiena oli “Kielet ta kulttuurit digitalisoinnin aikana”. Ošallistujat esitettih aihieh kuulujie tutkimukšie ta resurssija.
Konferenšši keräsi ošallistujie Karjalašta ta Venäjän eri alovehilta. Kuva: Karjalan tietokeškukšen VK-šivu
Konferenšši keräsi ošallistujie Karjalašta ta Venäjän eri alovehilta. Kuva: Karjalan tietokeškukšen VK-šivu

Bubrihin luvennot -tietokonferenšši piettih Venäjän tietoakatemijan Karjalan tietokeškukšen Kielen, kirjallisuon ta istorijan instituutissa. Konferenšših ošallistu asientuntijie, tietomiehie, opaštajie ta yläoppilahie Karjalašta, Moskovašta, Piiteristä, Jekaterinburgista ta Siktivkarista. 

– Tämän vuuvven konferenššiksi oli valmissettu šähköresurssi, kumpasešša on esitetty Dmitrii Bubrihin elämäkerta šekä iellisien konferenššien ohjelmat ta materialit. Niistä näkyy, jotta mielenkiinto digitalisih teknologijoih kašvau. Näin, konferenššin teema ei ole šattumaini, šano Kielen, kirjallisuon ta istorijan instituutin johtaja Ol’ga Il’uha. 

– Nykyjäh koulutuš on digitalisen muuttumisen vaihiešša, a Bubrihin luvennon -konferenšši näyttäy, jotta kanšalliskielien opaštamini ta tutkimini on tapahtumien keškipisteheššä, korošti Petroskoin valtijonyliopiston Filologijan instituutin johtaja Oksana Abramova.

Konferenššin enšimmäini šeloštaja Kielen, kirjallisuon ta istorijan instituutin kielitieto-ošašton ohjuaja Irina Novak korošti, jotta juuri Dmitrii Bubrihin alottehešta 1930-luvulla Karjalašša alettih murrehtutkimukšet. Vuosien aikana tutkijat kerättih tietoja lingvistisie kartaštoja ta murrehšanakirjoja varoin. Nykyjäh niitä digitalisoijah ta lat’atah karjalan kielen murrehtietokannan saitilla.

– Tietomiehien keryämyä ainehistuo käytetäh vieläki murrehopin nykytärkeijen proplemojen ratkaisomisekši. Muun muašša käyttyän nykyaikasie metodija, šano Irina Petrovna.

Viime aikoina kieli – murreh -proplema on tullun aktualisemmakši. Ennein še koški etupiäššä lyydin murrehta, ka nykyjäh še koškou livvin murrehtaki.
Irina Novak, Kielen, kirjallisuon ta istorijan instituutin kielitieto-ošašton ohjuaja

Yheštä nykyaikasista metodiloista tutkija kerto konferenššissa. Šanaštostatistiikan metodin mukah kielien šukulaisuon ašte miärätäh peruštuon šiih, kuin monta prosenttie yhtehisie šanoja niissä on šäilytty. Metodi auttau miärätä iččenäisie kielie ta murtehie. 

– Viime aikoina kieli – murreh -proplema on tullun aktualisemmakši. Ennein še koški etupiäššä lyydin murrehta, ka nykyjäh še koškou livvin murrehtaki. Viime vuotena Venäjän tietoakatemijan Kielitiijon instituutin ruatajat luajittih luvettelo Venäjän kielistä. Šen mukah karjalan kielen livvin ta lyydin murtehet ollah iččenäiset kielet, šelitti Irina Novak. 

Kuulusan VepKar-korpussin valmistajilla tänä vuotena on uuši tehtävä – luatie Karjalan šuomelais-ugrilaisien kielien pakinakorpussi. Hyö šuatih Venäjän tietošiätijön grantti.

– Karjalaisen ta vepšäläisen pakinan mallien digitalisointi pakinakorpussin muuvvošša helpottau ainehiston muokkaušta ta šäilyttämistä, auttau esittyä yleisöllä ainutluatuista audioainehistuo, kumpani kuvaštau karjalan ta vepšän murtehien tilua viime vuosišuašta alkuan, huomasi šaman instituutin kielitieto-ošašton tietoruataja Aleksandra Rodionova.

Karjalaisen ta vepšäläisen pakinan mallien digitalisointi pakinakorpussin muuvvošša helpottau ainehiston muokkaušta ta šäilyttämistä, auttau esittyä yleisöllä ainutluatuista audioainehistuo.
Aleksandra Rodionova, Kielen, kirjallisuon ta istorijan instituutin kielitieto-ošašton tietoruataja

Korkien talouškoulun opaštaja ta ylioppilahat Moskovašta kerrottih Venäjän pohjosen etnokielimaisema -projektista. Šen tarkotukšena oli kuvata kielitilannehta alovehilla, missä käytetäh kantakanšojen kielie. Vuosina 2019–2022 tutkijat ruattih Karjalan eri piirilöissä: pakauteltih eläjie, analisoitih eri viessintälähteitä ta šilmälläpivon tietoja, jotta kuvata mitein yhteisö käyttäy kieltä. Šilmälläpivon mukah projektin ošallistujat piätettih, jotta karjalan kieltä käytetäh joko ne, ket paissah karjalakši lapšuošta alkuan tahi aktivistit eri tilaisukšissa. Tutkijat koroššettih, jotta tutkimukšen aikana ei löyvytty perehie, kumpasissa karjalan kieli ois šiirtyn šeuruavilla šukupolvilla. Projektin ošallistuja Andrian Vlahov on varma, jotta šuatut tiijot annetah šanuo, jotta karjalan kieli Karjalašša on funktionalisešti kuollun.

Konferenšissa kahešša päiväššä oli esitetty yli 30 šeloššušta. Ne kaikki julkaissah “Bubrihin luventojen” saitilla.

Šeloštajien esitykšien jälkeh esitettih Karjalan tietokeškukšen Kielen, kirjallisuon ta istorijan instituutin ta Petroskoin valtijonyliopiston Filologijan instituutin Itämerenšuomelaisen filologijan laitokšen uušie painokšie. 

– Tuli ymmärryš ta tunto, jotta myö käytämmä ainehistuo toisella tašolla. Olemma omakšun niitä teknologijie, käytämmä niitä ta luajimma omie, šaneli “Bubrihin luventojen” järješšyškomitietan johtaja Irma Mullonen. 

Vuuvven 2024 konferenššie šuunnitellah viettyä Petroskoin valtijonyliopistošša. 



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Kansanrunoutta kuulee taas Haikolassa
Haikolan historiasta kertovalle reitille asennetaan laitteet, joiden avulla matkustajat voivat tutustua paikalliseen folkloreen. Hanke toteutetaan Karjalan päämiehen rahaston tuella.
Kodima
Tradicionaližed radonmahtod: Ojatin keramik
Ezmäižen kerdan Karjalas avaitihe Ojatin keramikan ozuteluz. Sen avtor om L’udmila Ivanova Piterin agjan Al’ohovščina-küläspäi. Sen tem om omištadud vepsläižele ”Virantanaz”-eposale.
Kipinä
Karjalaisen perehen elämäštä
Ken huomenekšen kulkou kuuvvella jalalla, päivän kahella jalalla, illan kolmella jalalla? Še on ihmini: lapšena skammissa (reikästuulašša) kävelöy ta vanhana šauvan keralla.
Karjalan Sanomat
Luonto ja Kalevala kauhun inspiraationa
Vuottovaaralla kuvataan uusi kauhusarja, joka perustuu Kalevalan runoihin ja tarinoihin.
Karjalan Sanomat
Karjalaisesta saunasta matkailutuotteeksi
Suuri saunatie -hanke säilyttää karjalaisen saunan perinnettä ja kehittää sen pohjalta nykyaikaisen karjalaisen saunan standardin.
Oma Mua
Šelaillen kalenterie piäšet ihmehelliseh Meččolah
Pimiekuušša kaikki halukkahat voijah oštua uuši Meččolan mifologija -etnokalenteri vuuvekši 2023. Painoš yhistäy karjalaista mifologijua, ekologijua ta “Kalevalan” luatimisen istorijua.
Karjalan Sanomat
Uusia hankkeita Karjalan hyväksi
Noin viisikymmentä nuorta Karjalan piireistä oppi tekemään apurahahakemuksia ja keksi uusia aktiviteetteja ja hankkeita Karjalan hyväksi.
Karjalan Sanomat
Luomumehiläishoito houkuttelee
Kerisyrjän asukas haluaa kehittää luomumehiläishoitoa Pitkärannan piirissä.
Oma Mua
Kekri: Mečänisäntä-nuamijo, mie šiut tunnen!
Karjalaini šielu ihaštuu, konša omalla mualla šyntyy neron ta omaperäisyön yhissyš. Še simbiosi hyvin näkyy käsityöammatissa. Juuri šen kautti hyvin tovenperäsešti ta täyvellisešti tulou näkyvih rahvahan kulttuurin ta perintehien yjin.
Karjalan Sanomat
Livvinkarjala tarjoaa lisää mahdollisuuksia
Tänä vuonna Petroskoin valtionyliopisto on mukana yleisvenäläisessä vähemmistökielten kielikilpailussa. Tehtävät koskevat livvinkarjalaa. Kielikilpailun voittajat pääsevät helpommin korkeakouluihin.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль