Nykyoppikirjat avuksi suomen oppimisessa

Nykyoppikirjat avuksi suomen oppimisessa

Margarita Pehkonen
29.03.2021
Karjalan koulut saivat nykyaikaisia suomalaisia oppikirjoja. Kirjat on hankittu Suomen Pietarin-pääkonsulaatin Petroskoin-toimipisteen ja Suomi—Venäjä-Seuran yhteistyöllä.
Petroskoin konsuli Johannnes Puukki (vas.) luovuttaa Tšalnan koulun suomen kielen opettajalle Viktor Jakimaiselle nykyaikaisia suomalaisia oppikirjoja. Kuva: Suomen Pietarin-pääkonsulaatin Petroskoin toimipisteen Facebook-sivu
Petroskoin konsuli Johannnes Puukki (vas.) luovuttaa Tšalnan koulun suomen kielen opettajalle Viktor Jakimaiselle nykyaikaisia suomalaisia oppikirjoja. Kuva: Suomen Pietarin-pääkonsulaatin Petroskoin toimipisteen Facebook-sivu

Viime viikolla Tšalnan koulu sai Suomen Pietarin-pääkonsulaatin Petroskoin-toimipisteeltä uusia suomen kielen oppikirjoja.

— Saimme kymmenen oppikirjaa. Joukkoon kuuluu Suomen mestari -oppikirjasarjan ensimmäisen osan kappaleita, kielioppiopas ja lukukirja, Tšalnan koulun suomen kielen opettaja Viktor Jakimainen kertoo.

Opettaja käyttää uusia oppikirjoja yläkoulussa.

— Kaikki oppikirjat ovat uusia meille, emme ole käyttäneet niitä aiemmin. Olen varma, että ne sopivat hyvin 9.—11.-luokkalaisille ja tuovat hyötyä, Jakimainen sanoo.

Samaa mieltä Jakimaisen kanssa on suomea venäläisille opettava Petroskoin yliopiston vieraileva lehtori Anna Karhu.

— Opettajan on tärkeä tarjota opiskelijoille suomenkielisiä virikkeitä. Tähän tarkoitukseen ajantasaiset suomalaiset oppikirjat ja lukukirjat ovat mainio väline. Suomalaisten oppikirjojen hyvänä puolena on myös se, että opettaja voi saada niistä didaktisia vinkkejä oppituntien toteutukseen, Karhu huomauttaa.

Saimme kymmenen oppikirjaa. Joukkoon kuuluu Suomen mestari -oppikirjasarjan ensimmäisen osan kappaleita, kielioppiopas ja lukukirja.
Viktor Jakimainen, Tšalnan koulun suomen kielen opettaja

Suomen kielen oppikirjat ja lukukirjat on hankittu opettajien toivomusten mukaisesti. Tšalnan koulu ei ole ainoa uusia oppikirjoja saanut oppilaitos.

— Ensimmäiset koulut, jotka saivat helmikuussa kirjoja, olivat Vitelen keskikoulu ja Aunuksen koulu numero 1, Suomen Pietarin-pääkonsulaatin Petroskoin toimipisteen konsuli Johannes Puukki kertoo.

Konsulin mukaan tähän mennessä on luovutettu yhteensä 50 Suomen mestari -oppikirjaa. Useampaan kouluun on menossa vielä kirjoja.

— Suomen mestari -kirjasarjan kirjoja riittää vielä kolmeen kouluun. Olemme ensin yhteydessä kouluihin, kunhan olemme selvittäneet, miten ja mihin toimitus onnistuu järkevimmin ja sen jälkeen voimme kertoa tarkemmin, Puukki sanoo.

Oppimateriaaleja on tarkoitus toimittaa lähiviikkojen aikana.

Nykyaikaiset oppikirjat on hankittu Suomen Pietarin-pääkonsulaatin Petroskoin-toimipisteen ja Suomi—Venäjä-Seuran yhteistyöllä. Hankkeen idea syntyi viime keväänä ja vuoden lopussa Suomi—Venäjä-seura käynnisti rahankeräyksen suomen kielen opetuksen tukemiseksi Karjalan tasavallassa.

”Karjalan tasavallassa on jo aiemmin ollut puutetta suomen kielen oppikirjoista, mutta koronaepidemia on entisestään syventänyt tätä ongelmaa, sillä etäopetusta on vaikea antaa ilman kunnollisia oppimateriaaleja”, kerrottiin seuran kotisivuilla.

Emme varmaan ihan heti järjestä uutta keräystä, mutta muuta tukea on tarjolla.
Niina Sinkko, Suomi—Venäjä-Seuran pääsihteeri

Rahakeräys kesti kaksi kuukautta ja toi kaikkiaan 1 390 euroa.

— Koska kyseessä oli pienkeräys, tuottokin oli sen mukainen. Rahamäärä oli nopeasti järjestettyyn keräykseen nähden ihan kohtuullinen. Olemme iloisia, että myös Savonlinnan ja Helsingin kaupungit osallistuivat tempaukseen materiaalilahjoituksilla, Suomi—Venäjä-Seuran pääsihteeri Niina Sinkko sanoo.

Hankkeen toteuttamiseen on vaikuttanut koronapandemia.

— Pandemia on hidastanut tukihanketta jonkin verran. Kirjojen saaminen Suomesta Petroskoihin on kestänyt pidempään, kuin ilman pandemiaa ja sen vuoksi asetettuja rajanylitykseen liittyviä rajoituksia, Puukki sanoo. 

Eri keinoja suomen kielen tueksi Karjalassa

Tämä oli ensimmäinen hanke, jossa suomen oppimista Karjalassa tuettiin nimenomaan rahankeräyksellä. Hankkeen kehittäjät eivät sulje pois mahdollisuutta, että projekti jatkuu uusissa muodoissa.

— Tarkoituksemme on tavoittaa mahdollisimman moni suomea Karjalan tasavallassa opettava opettaja. Heitä on ymmärtääkseni 47 ja haluamme tukea aivan jokaista heistä ja huomioida heidän arvokas työnsä, Petroskoin konsuli Puukki korostaa.

— Emme varmaan ihan heti järjestä uutta keräystä, mutta muuta tukea on tarjolla. Me järjestimme Karjalassa toimiville suomen kielen opettajille seminaarin hiljattain, Suomi—Venäjä-Seuran pääsihteeri Niina Sinkko kertoo.

Seminaari järjestettiin pari viikkoa sitten. Verkkotapahtumaan osallistui Suomi—Venäjä-Seuran edustajia ja suomalaisia suomen kielen opettajia sekä asiantuntijoita Karjalasta.

— Luulen, että verkkoseminaarit ja -luennot voisivat olla osa Karjalan suomenopettajien täydennyskoulutusta, mutta vain osa. Luulen, että lisäkoulutuksen tulisi olla mahdollisimman monipuolista, esimerkiksi pedagogiikkaa ja didaktiikkaa pitäisi tarjota sellaisessa muodossa, että se olisi hyödynnettävissä Karjalan kouluissa, seminaariin osallistunut Petroskoin yliopiston vieraileva lehtori Anna Karhu huomauttaa.

Pääsihteeri Sinkon mukaan vastaavia seminaareja on suunnitteilla tulevaisuudessakin. 

— Lisäksi haluamme tukea yhteistyötä paikallisten koulujen ja suomalaisten koulujen välillä. On erittäin tärkeää osata rajanaapurin kieltä, eli Venäjällä suomea ja Suomessa venäjän kieltä. Kielitaito mahdollistaa monipuolista yhteistyötä rajan yli, Sinkko korostaa.

ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Mie toivon myöštyö
Kanšallisešša musejošša esitettih kirja liäkäristä Anatolii Martinovista. Kirjan luatijana on Valentina Sukotova, Oneganiemi-kanšalaisjärještön johtaja, ihmisoikevukšien puoluštaja, Anatolii Martinovin yštävä ta apulaini.
Kodima
Muštsijad, kuti voinan jäl’ged
Kalages om völ kaičenus sijoid, miččed starinoičeba voinan aigoiš da kaičeba istorijad. Suomalaižed batarejad Kalag’-posadas vahvištoitaba ristituiden starinoid. Nügüd’ nece azegsija tuleb Kalag’-külän melentartuisijaks, no vähän, ken tedab, mikš nece batarei sijadase ani mägel i min täht se oli tehtud.
Karjalan Sanomat
Lahdenpohja: Suomalaisesta kartanosta museoalue
Kesämökiksi vuosikymmeniä sitten muuttunut suomalainen kartano on nyt tarkoitus peruskorjata. Omistajat suunnittelevat taloon museota ja pihapiiriin kivirakennelmien puistoa.
Karjalan Sanomat
Ei tullutkaan äänettömyys
Uudessa Äänettömyys-ohjauksessaan Sergei Pronin nostaa esiin vähemmistökielen säilyttämisen ongelmaa. Esityksessä ei puhuta, mistä kielestä kyse on.
Oma Mua
Henna Massinen: Kai karjalan kielen murdehet ollah armahat
Henna Massinen ruadau Päivännouzu-Suomen yliopistos suomen kielen da kiändämizen opastajannu. Yhteltiedy häi on loppemas omassah väitöskirjua rajakarjalazien murdehien suomelastumizeh näh. Ližäkse Henna kirjuttau karjalan kielen syvendäjien opindoloin tutkielmua karjalazis žiivatoin nimis.
Karjalan Sanomat
Nukketeatteri voitti Kultaisen naamion
Karjalan nukketeatterin esitys Kalastajasta ja kalasta sai Venäjän ylimmän teatteripalkinnon Paras esitys nukketeatterissa -sarjassa.
Kodima
Endevanhan vepsläižen naižen sädod
Tedat-ik tö, mitte irdnägo oli vepsläižel naižel äi vozid tagaze? Miččed sädod oliba da miččes kanghaspäi ned oli tehtud? Sen polhe mö pagižem Natalja Denisovanke, Karjalaižiden, vepsläižiden da suomalaižiden mediakeskusen radnikanke.
Oma Mua
El’vira Derevl’ova: oma kieli da pajot ollah ainos sydämes
Karjalaine El’vira Derevl’ova on rodužin Veškelyksespäi, ga äijän vuottu eläy Petroskois. Vastavuimmo El’vira Derevl’ovan kel Petroskois Belije kl’uči -sanatouries, kus naine ruadau – järjestäy pidoloi gostile.
Kodima
Vepsläine delegacii ajoi Salehard-lidnaha
Sulakun 4.-8. päivil vepsläine delegacii Karjalaspäi radoi Salehard-lidnas. Sigä mäni Venäman Pohjoižen, Sibirin da Edahaižen Päivnouzman igähižiden rahvahiden toine forum.
Karjalan Sanomat
Sota naisen silmin
Karjalan laulu- ja tanssiyhtye Kanteleen uusi musiikkiesitys Heijastus esitettiin suurella menestyksellä Petroskoissa maanantaina. Vuoden päästä esitys pääsi lopultakin ensi-iltaan.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль