Nuorten parhaat hankkeet esille Petroskoissa
Vapaaehtoisuutta, alueiden kehitystä ja tiedotusvälineiden toimintaa koskevat aiheet tulivat esille Nuoriso: kehityspisteitä -konferenssissa Petroskoissa. Konferenssi keräsi yhteen Venäjän suomalaisugrilaisten alueiden edustajia ja vapaaehtoisia.
— Konferenssissa nuoret voivat kertoa omista kokemuksistaan ja tutustua uusiin hankkeisiin, Kajalan itämerensuomalaisten kansojen yhdistyksen johtaja Anna Anhimova kertoo.
Konferenssin osallistujia oli yhteensä yli 60. He tulivat Petroskoihin 12 Venäjän alueelta. Osallistujien joukossa oli paljon opiskelijoita, jotka esittivät omia hankeideoita.
Ennen konferenssia Venäjän alueilla valittiin parhaat hankkeet, jotka sitten oli esiteltävä Petroskoissa.
— Pyrimme edistämään nuorten osallisuutta oman alueensa kehittykseen. Nuorilla on mielenkiintoisia ajatuksia matkailualan kehittämisestä ja äidinkielensä käytöstä eri aloilla. Suurin osa konferenssissa esitellyistä hankkeista oli omistettu kulttuuriperinnön säilyttämiselle ja yhdistysten väliselle yhteistyölle, Anhimova sanoo.
Konferenssi oli osa Kajalan itämerensuomalaisten kansojen yhdistyksen toteuttamaa hanketta, joka sai tänä vuonna rahoituksen Karjalan päämiehen rahastosta.
Anhimovan mukaan mukaan Karjalassa on tarpeen kehittää vepsän- ja karjalankielisiä logeja ja verkkomediaa. Bloggaamalla nuoret oppivat kirjoittamaan äidinkielellään, saamaan informaatiota sosiaalisesta mediasta ja oppimaan, mikä kiinnostaa ihmisiä.
— Konferenssissa esiteltiin mielenkiintoisia hankkeita udmurtin kielen säilyttämisestä ja kehittämisestä, Anhimova sanoo.
Udmurttia yritetään popularisoida Telegram-viestintäkanavan kautta. Piirrosfilmejä halutaan tehdä Komin kansojen myyttien ja legendojen pohjalta. Udmurtinkieliset filmit ja sosiaaliset mediat houkuttelevat nuoria kiinnostumaan kielistä.
— Uskon, että Karjalastakin löytyy nuoria, jotka kertovat karjalaisten ja vepsäläisten elämästä karjalaksi ja vepsäksi, ja silloin karjalaa ja vepsää kuulee useammin kuin nyt.
— Monilla nuorilla on mielenkiintoisia hankeideoita. Nyt on mahdollista toteuttaa niitä ja saada erilaista tukea.
Anhimovan mukaan vapaaehtoisuus on hyvin kehittynyt Karjalassa.
— Tärkeintä on se, että vapaaehtoistyöhön otetaan mukaan myös lapsia. Soutjärven koulunopettajat ovat saaneet hyvää kokemusta. He ovat kehittäneet vapaaehtoistyötä taajaman alakoulussa, johtaja sanoo.
— Vapaaehtoistyö kehittyy yleisvenäläisen Orljata Rossiji -vapaaehtoisohjelman mukaan. Ohjelma toteutetaan Venäjän valistusministeriön tuella, konferenssissa esiintynyt Soutjärven koulun opettaja Ksenija Repolatševa kertoi.
— Ohjelma otettiin käyttöön viime lukuvuonna. Se sisältää eri tehtäviä, joista Soutjärven kolmasluokkalaiset valitsivat seitsemän. Ne koskevat luonnonsuojelua, kotiseudun kulttuurin säilyttämistä, hyväntekeväisyyttä sekä hyväntekeväisyys- ja lahjoituskampanjoiden järjestämistä.
Opettajan mukaan lapset houkuttelevat vapaaehtoistyöhön myös sukulaisiaan, ystäviään ja naapureitaan.
— Vapaaehtoistoiminta opettaa sosiaalisia taitoja ja vastuullisuutta. Vapaaehtoisuus kehittää lapsia ja auttaa heitä valitsemaan sopivan ammatin tulevaisuudessa. Tänä lukuvuonna ohjelmaan liittyivät myös toisluokkalaiset, Repolatševa sanoo.
— Vapaaehtoistoiminta opettaa nuoria olemaan ystävällisiä muille ja kunnioittamaan ihmisiä, konferenssiin osallistunut koulunopettaja Semjon Jefremov sanoo.
Soutjärven koulussa vapaaehtoistyö on kehittynyt monta vuotta myös yläluokilla. Nuoret siivoavat sosiaalisten laitosten ympäröiviä alueita ja pitävät koulun pihan siistinä.
— Konferenssissa esiteltiin paljon hankeideoita. Olen varma, että niiden pohjalta syntyy uusia ja tärkeitä hankkeita. Kaikki konferenssissa esitellyt projektit on tarkoitus koota yhteen e-kirjaan, Anhimova sanoo.
