Nuorilla kepalaisilla ei ole aikua ikävöijä

Nuorilla kepalaisilla ei ole aikua ikävöijä

Nadežda Vasiljeva
15.03.2023
Tänä vuotena Kepan Ort’t’o Stepanovilla nimitetyššä pieneššä koulušša opaštuu 13 lašta. Še on Kalevalan piirin pienin koulu.
Venäjän ta karjalan kielen netälillä piettih karjalaiset istujaiset. Lapšien luokše tultih kotikyläläiset, kumpasilla karjala on muamonkieli. Kuva: Kepan koulun VK-šivu
Venäjän ta karjalan kielen netälillä piettih karjalaiset istujaiset. Lapšien luokše tultih kotikyläläiset, kumpasilla karjala on muamonkieli. Kuva: Kepan koulun VK-šivu

Šattu niin, jotta konša aikoinah šujuvašti toiminnuot mečänhakkuulaitokšet mäntih hukkah, šemmoset pos’olkat kuin Kepa jiätih yksin kaikkien jokapäiväsien ta sosialisien proplemojen kera. Järještämättömyš, työttömyš ta perspektiivittömyš pakotetah nuorisuo lähtömäh omašta pos’olkašta eččimäh parempua elämyä ta myöštymäh šiih kyläh vain vanhempien luokše. Vot i tänä vuotena paikallisen koulun opaštujien luvušša ei jiänyn enšiluokkalaisie.

Semstvon opaštaja -ohjelma hyvin autto meitä, kun šitä ennein matematiikan opaštaja mäni eläkkehellä, a enklannin kielen opaštaja kävi meijän kouluh Kalevalašta kakši kertua netälissä.
Marina Vdovina

Kaččomatta šiih, jotta Kalevalan piirin pienimmäššä koulušša ei ole äšen 20 opaštujua, laitoš viettäy mukavua elämyä. Pos’olkan aktiivisen joutoajan keškukšena opaštajien ta koululaisien kollektiivilla on tunnušlaušeh: joka päivä tuou hyötyö jokahisella. 

Tänä opaššušvuotena Kepan pieni koulu otti vaštah kakši nuorta opaštujua, kumpaset tultih ruatamah šiih Semstvon opaštaja -ohjelman mukah. Hyö ollah enklannin kielen opaštaja Natalja Barhatova ta matematiikan opaštaja Tatjana Polkanova.

– Semstvon opaštaja -ohjelma hyvin autto meitä, kun šitä ennein matematiikan opaštaja mäni eläkkehellä, a enklannin kielen opaštaja kävi meijän kouluh Kalevalašta kakši kertua netälissä, še on noin šatakilometrini matka, kerto kollektiivin johtaja Marina Vdovina. 

Omien piätehtävien – kouluainehien opaštamisen – lisäkši Kepan koulun uuvvet opaštajat johetah luokkie, harraššetah volont’oritoimintua, vietetäh elokuvaklubie ta paperitaijon kerhuo. Ohjelman mukah opaštajilla löyvettih korttierit.

Nuorien opaštajien tultuo kepalaiset koululaiset alettih aktiivisemmin ošallistuo eri tašon opaššušainehkilpailuih. Niin, kuuvvešluokkalaini Marija Mahinova esitti oman ohjelman lukijien Elävä klassikka 2023 -kilpailušša. Šamah aikah tyttö piäsi enklannin kielen Yhenmoiset mahollisuot -kilpailun toiseh kierrokšeh. Ei ammuin tuli viesti, jotta koulun kašvatti Kristina Ahonen piäsi Venäjän sel’l’a lapšen šilmin -piiruššuškilpailun voittajien lukuh. 

Mie tuttavuššutin istujaisien vierahie koulun kirjaštoh ta kirjavaraštoissa olijah karjalaiseh kirjallisuoh, kummaista opaššutah kepalaiset koululaiset.
Julija Jegorova

Tuanoin Kepan koulušša vietettih venäjän ta karjalan kielen netäli. Šen kirkkahana tapahtumana oltih karjalaiset istujaiset, konša ativoih lapšien luokše tultih kotikyläläiset Gennadii Jegorovič Denisov, Ol’ga Petrovna Galaktionova, Natalja Petrovna Marttinen ta L’udmila Mihailovna Ahonen. Kaikilla niillä ihmisillä karjala on muamonkieli ta šiitä hyö kerrottih tapuamisešša. 

Lisäkši čäijystolašša ativot paistih Häme- ta Tollonjoki -kylistä, missä hyö on šynnytty. Hyö muissettih omua lapšutta ta šitä, mih kanšanpelilöih hyö pelattih, mitä karjalaisie lauluja pantih muistih omilta vanhemmilta.

Vierahat päiviteltih, jotta heijän lapšet ta punukat vähän paissah karjalakši ta hyö omin voimin staraijah korjata šitä paissen heijän kera omalla kielellä. 

– Mie tuttavuššutin istujaisien vierahie koulun kirjaštoh ta kirjavaraštoissa olijah karjalaiseh kirjallisuoh, kummaista opaššutah kepalaiset koululaiset. Meijän mieleštä tapuamini mäni eläväšti, mukavašti ta nähtäväšti šiitä tulou perintehellini, kerto vaikutelmieh tilaisuon järještäjä Julija Jegorova. 

Kepalaisilla lapšilla ei ole aikua ikävöijä: joka opaššušpäivä tuou heilä uušie tapahtumie, tapuamisie, tilaisukšie. Pakinat tärkieštä, urheilu- ta peliohjelmat, luovat laboratorijat ollah vain pieni oša Kepan koulun šopusan kollektiivin šuurešta ta aktiivisešta elämäštä. 

Ta ei ole ihmehellistä, jotta joka huomeneš tytöt ta pojat kiirehitäh lumisie katuja myöten omah kouluh tietojen, omien opaštajien ta uušien tapahtumien luokše.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Kipinä
Hoivu leiby
Valgo-Ven’an rahvahan suarnu.
Karjalan Sanomat
Hanke edistää karjalaista kieltä ja nukketeatteria
Karjalankielisiä nukkenäytelmiä harjoitellaan harrastajateatterissa huhtikuusta alkaen.
Oma Mua
Pohjolan luomua: šuunnitelma eistäy käsitöitä Karjalašša
Uuši käsityöalan kehityššuunnitelma on valmisteilla Karjalašša. ECHO-yhissykšen omat ta ulkopuoliset asientuntijat luajitah šitä viijen vuuvven ajalla.
Karjalan Sanomat
Torvi-CAMP kutsuu mukaan
Nuoret soittajat Venäjän eri alueilta kokoontuvat musiikkileirille, joka käynnistyy Petroskoissa maaliskuun lopussa. Viiden leiripäivän aikana he tutustuvat erilaisiin perinteisiin puhallussoittimiin.
Karjalan Sanomat
Puškin-kortti: Ohjelman suosiota on syytä lisätä
Yli 10 000 Puškin-korttia jäi käyttämättä Karjalassa. Kulttuurityöntekijät aktivoituivat ja lähtivät kouluihin kertomaan kortin mahdollisuuksista.
Oma Mua
KniiguMelliččä: “Periodikašša” esitettih uušie kirjoja
Karjalan tašavallan kanšojen yštävyštalošša jokavuotisešša KniiguMelliččä-esittelyššä Periodika-kuštantamo kerto vuotena 2022 julkaistuista kirjoista.
Oma Mua
Talo muuttu musejokši
Petroskoilaini Jelena Panfilova lunašti 150 vuotta vanhan talon 1900-luvun lopušša. Turistiloilla kerrotah talon istorijua ta näytetäh kauppiehan kauppua, kumpani on rekonstruoitu vuotena 2015.
Karjalan Sanomat
Koululainen suunnitteli bionisen käsiproteesin
Petroskoilainen yhdestoistaluokkalainen Vladislav Sambuk kehitti bionisen käsiproteesin ja voitti Petroskoin tulevaisuus -konferenssin ATK-sarjassa.
Karjalan Sanomat
Kalevala yhdisti suomea puhuvia
Suomen kielen keskus Karjalan tasavallassa -yhdistys ja Minskin Suomi-kerho pitivät suomen kielen ystäville virtuaalisen tapaamisen Elias Lönnrotin runoelman kunniaksi.
Oma Mua
Oma karjalaine
Priäžän piiris Zemskoi douhturi -programman mugah ruadau äijy liäkärii. Tänävuon piirih tuli ruadoh kolme uuttu liäkärii. Mulloi heidy oli nelli. Ennemullostu tuli yksi – nevroulougu, livvinkarjalaine Julija Iljina.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль