Nuoria mukaan sovinnon vahvistamiseen
Petroskoilaiset ala-asteen opettaja Alina Balkovaja sekä venäjän kielen ja kirjallisuuden opettaja Julia Krasnovskaja ovat tyytyväisiä siihen, että he olivat mukana kansojen välisiä suhteita vahvistavassa Etnosmart-nuorisofoorumissa. Opettajat sanovat saaneensa foorumista paljon tärkeätä ja ajankohtaista tietoa.
— Foorumissa minulle syntyi paljon ideoita siitä, miten voin tutustuttaa oppilaitani Karjalan kansojen kulttuureihin. Esimerkiksi aion kutsua kirjallisuuden oppitunneille kansalaisjärjestöjen edustajia, Krasnovskaja sanoo.
— Käymme myös Karjalan kansallisessa teatterissa. Paikallisia oppilaita täytyy tutustuttaa myös maahanmuuttajien kulttuuriin, hän lisää.
Foorumissa kaikki nuoret opettajat olivat ProSvet-teemaryhmässä. Sen tavoitteena oli löytää uusia muotoja ja tapoja vahvistaa eri kansoihin kuuluvien oppilaiden keskinäistä ymmärrystä ja edistää yhteiskuntarauhaa.
— Olen sitä mieltä, että Karjalan kouluissa ei ole etnisiä eikä uskonnollisia konflikteja oppilaiden välillä. Jos koululaisten välille syntyy joitakin konflikteja, ne johtuvat yksinomaan kanssakäymisestä toistensa kanssa, opettaja Krasnovskaja toteaa.
Petroskoin kouluissa opiskelee Neuvostoliiton entisistä tasavalloista Venäjälle muuttaneiden perheiden lapsia. Näiden oppilaiden kotoutuminen uuteen kouluympäristöön on muita vaikeampaa, koska usein he eivät osaa venäjän kieltä.
Opettaja Krasnovskaja on ollut töissä koulussa kolme vuotta. Hänen mukaansa viime aikoina muuttajalasten määrä koulussa on lisääntynyt.
— Näiden lasten viihtyminen koulussa riippuu paljon siitä, kuinka heidän vanhempansa ovat valmiita olemaan tekemisissä opettajien kanssa, opettaja huomaa.
Hänen mielestään yksi opettajan tavoitteista on tutustuttaa ulkomailta tulleita oppilaita uuteen asuinpaikkaan ja sen monikansalliseen kulttuuriin. Silloin he eivät tunne itseään koulussa hylätyiksi.
— Tietysti opettajan täytyy ottaa lukuun myös oppilaan kansallisia ja uskonnollisia ominaisuuksia, jotta opettaja ymmärtäisi lasta hyvin, Krasnovskaja korostaa.
Seitsemännellä luokalla, jolle opettaja opettaa venäjän kieltä ja kirjallisuutta, on neljä maahanmuuttajalasta. He ovat muun muassa kotoisin Tadžikistanista ja Uzbekistanista.
Krasnovskajan mukaan koulussa, jossa hän on töissä, maahanmuuttajalapset opiskelevat ensimmäisen lukuvuoden pienillä erityisluokilla.
Ala-asteen opettaja Balkovaja sanoo, että hänen kollegansa luokalla on kaksi maahanmuuttajalasta, joista toinen osaa venäjän kieltä hyvin huonosti. Tietysti tämä vaikuttaa oppilaiden ja koko luokan opiskelutuloksiin.
— Tietysti opettajan on vaikea opettaa oppiainetta koko luokalle. Myös paikalliset lapset eivät tiedä, miten he voivat keskustella maahanmuuttajalasten kanssa, kun heillä on heikko kielitaito, opettaja esittää.
Opettaja Krasnovskajan mielestä venäjän kieltä kannattaa opettaa näille oppilaille vieraana kielenä eli toisin tavoin kuin kieltä äidinkielenä osaaville lapsille.
— Foorumissa opettajalle esiteltiin uusi oppikirja, joka auttaa opettamaan venäjän kieltä kouluun tuleville maahanmuuttajalapsille. Suosittelen kirjaa avuksi kollegalleni, jonka luokalla opiskelee maahanmuuttajalapsia, Balkovaja sanoo.
Karjalan tasavalta on sovun ja rauhan alue
Foorumissa opettajien ProSvetryhmä suunnitteli ja laati asiantuntijoiden kanssa Karjalan kansojen yhtymä -hankkeen. Se tutustuttaa oppilaita vepsäläisten, karjalaisten, Vienanmeren rannikolla asuvien pomorien ja Äänisniemellä asuvien venäläisten kulttuuriin ja tapoihin.
Hankkeen yhteistyökumppaneiden joukossa on Karjalan Ystävyystalo. Hanke palkittiin foorumissa apurahalla, jonka varoin projekti on aikomus käynnistää Kostamuksen kouluissa. Ensi vuonna hankkeelle on tarkoitus hakea rahaa Karjalan päämiehen rahastosta.
ProSvet-ryhmän koordinaattori Irina Krutikova Karjalan kansallisuus- ja aluepolitiikan ministeriöstä korostaa, että opettajien kanssa keskusteltiin paljon ekstremismin ja terrorismin ehkäisytoimista.
— Suunnittelimme yhdessä oppitunteja, joilla on tarkoitus kiinnittää huomiota lasten monikulttuuriseen kasvatukseen. Ongelmien ehkäiseminen ei tarkoita, että niitä on nyt olemassa. Tämän vuoden sosiologisen kyselyn mukaan melkein 83 prosenttia asukkaista on tyytyväisiä kansojen välisten suhteiden kehitykseen tasavallassa, Krutikova painottaa.
Krutikovan mukaan Karjalassa on yli 20 kansalaisjärjestöä, joiden päätarkoituksena on tukea kansojen kieliä ja kulttuureja. On myös kansalaisjärjestöjä, joiden toiminta keskittyy juuri kansojen välisen yhteistyön ja ystävyyden vahvistamiseen.
— Karjalassa ortodoksit, muslimit, luterilaiset ja muiden uskontojen edustajat viettävät juhlia yhdessä. Voi sanoa, että Karjala on sovun alue, Krutikova korostaa.
