Korvaako noutopöytä kattauksen?

Korvaako noutopöytä kattauksen?

Julia Veselova
16.02.2021
Uuden tarjoilutavan käyttöönotto Karjalan kouluissa voi alkaa Sortavalan piiristä.
Karjalan parlamentin komitean puheenjohtajan Galina Gorelikovan mukaan oppilaille ja heidän vanhemmilleen pitää antaa oikeus valita heille sopivin tarjoilutapa. Kuva: Karjalan lainsäädäntökokouksen lehdistöpalvelu
Karjalan parlamentin komitean puheenjohtajan Galina Gorelikovan mukaan oppilaille ja heidän vanhemmilleen pitää antaa oikeus valita heille sopivin tarjoilutapa. Kuva: Karjalan lainsäädäntökokouksen lehdistöpalvelu

Perinteinen kouluruokailu Karjalan kouluissa voi muuttua noutopöydän järjestelyyn. Pilottialueeksi halutaan valita Sortavalan piiri, koska sillä on hyvät yhteydet suomalaisiin kouluihin, joissa noutopöydät ovat suosittuja. Nyt Karjalan kouluissa valmiit ruoka-annokset katetaan pöytään valmiiksi koululaisille.

— Sellainen ehdotus tuli Sortavalan piirin Helylän taajaman 7. koulun rehtorilta Juri Maksimovilta, Sortavalan piirin opetuskomitean puheenjohtaja Marina Veškelskaja sanoo.

Maksimov on kiinnostunut noutopöydän käyttöönotosta.

— Kolmenkymmenen vuoden ajan olen seurannut kouluruokailua Suomen kouluissa, joissa lounasta tarjotaan noutopöydästä. Suomalaisten mukaan noutopöydät eivät lisää paljon kouluruokalassa valmistetun ruoan määrää, mutta sellainen tarjoilumuoto lisää epäilemättä ravinnon monipuolisuutta, Maksimov sanoo.

Koululaisten vanhemmat suhtautuvat eri tavalla uuteen tarjoilutapaan. Vanhemmat voivat kuitenkin valita, mikä tapa sopii heidän lapselle paremmin: tavallinen tai noutopöytä. 

— Minusta se olisi aika kiinnostava kokeilu, koska noutopöydät näyttävät hyvin modernilta muodolta ja antavat lapsille oikeuden valita, petroskoilainen Irina Medvedeva sanoo.

Noutopöydät näyttävät hyvin modernilta muodolta ja antavat lapsille oikeuden valita.
Irina Medvedeva, petroskoilainen asukas

Eri-ikäisille koululaisille noutopöytä on joustavin tarjoilutapa. Monipuolisesta pöydästä jokainen voi valita lautaselleen itselleen parhaiten maistuvaa ruokaa.

— Lapset voivat valita, mitä pääruokaa ja salaattia he haluavat syödä. Juomat ja jälkiruoat eivät kuulu noutopöytään. Niistä on maksettava erikseen, Maksimov kertoo. 

Rehtori toivoo myös, että noutopöydän käyttöönotto lisää vihanneksien ja hedelmien määrää annosaterioissa, koska kouluruokailun tavoitteena on edistää oppilaiden terveyttä ja työskentelytehoa sekä hyviä tapoja. Tarjottavana olisi lihaa, kalaa ja kasviksia eli kouluruoka palvelisi erilaisia ruokamieltymyksiä.

Maksimovin mukaan parhaillaan Helylän 7. koulussa on paljon ruokajätteitä. Noutopöytä voisi auttaa ratkaisemaan tämän ongelman.

— Koulullamme on yhteistyö Tohmajärven koulun kanssa. Kollegat kertovat, että noutopöydän käyttöönoton jälkeen päivittäinen jätemäärä ei ylitä puolitoista kiloa. Koulussamme heitetään joskus ämpärillinenkin puuroa pois, hän kertoo.

Koululaiset valittavat vuorostaan kouluruoan pientä valikoimaa ja kouluruoan laatua.

Kollegat kertovat, että noutopöydän käyttöönoton jälkeen päivittäinen jätemäärä ei ylitä puolitoista kiloa.
Juri Maksimov, Sortavalan piirin Helylän taajaman 7. koulun rehtori

Karjalan koulut ovat kuitenkin nyt uuden tarjoilumuodon käyttöönoton alkuvaiheessa.

— Koulujen ruokalat on uudistettava ja niihin on hankittava uusia laitteita. Meidän on myös keskusteltava lasten kanssa ruokakulttuurista, Maksimov sanoo.

Monet vanhemmat ovat huolestuneita siitä, etteivät oppilaat ehdi syömään ruokatauolla, joka kestää 15–20 minuuttia.

— Tavoitteena on pidentää ruokataukoa. Se voisi kestää 30 minuuttia, että koululaiset ehtisivät syödä, Maksimov sanoo. 

Maksimovin mukaan tasavallan kouluissa ei ole nyt riittävästi tietoa noutopöydän järjestelystä. Hän haluaa saada kokemusta suomaisilta sekä venäläisiltä asiantuntijoilta.

— On erittäin tärkeää, että liittovaltion ja tasavallan budjettien varat toimisivat tehokkaasti, ja lapset saisivat laadukasta ja terveellistä kouluruokaa. Olisi hyvä, jos koulut jakaisivat kokemuksiaan, Karjalan tasavallan lainsäädäntökokouksen opetus-, kulttuuri-, urheilu- ja nuorisopolitiikan komitean puheenjohtaja Galina Gorelikova kirjoittaa VKontakte-tilillään. 

Koulujen ruokalat on uudistettava ja niihin on hankittava uusia laitteita.
Juri Maksimov, Sortavalan piirin Helylän taajaman 7. koulun rehtori

Gorelikova kävi Laatokan Karjalan kouluissa tutkimassa piirihallintojen edustajien kanssa ala-asteen oppilaiden ilmaista lämmintä ateriaa. Gorelikova on järjestänyt alakoululaisten ja heidän vanhempien kyselyn koulun lämpimästä ateriasta.

— Haluamme tunnistaa ongelmakohtia ja saada palautetta vanhemmilta ja heidän lapsiltaan. Kyselyssä selvitetään kouluruoan haasteita, Gorelikova kirjoittaa VKontakte-tilillään.

Lahdenpohjan ja Sortavalan piirien koulut totesivat olevansa huolestuneita koulujen keittiöiden laitteiden sekä ruokavalikoiman uudistamisesta.

Lahdenpohjan ja Lumivaaran kouluissa opiskelee yli 380 alakoululaista. Gorelikova tutustui Lahdenpohjan koulun kolmasluokkalaisten aamupalaan. Lapset saivat lämmintä puuroa, voileivän, teetä ja mandariinin.

Paikallisia tuotteita Karjalan kouluihin

Karjalan koulut ovat ostaneet tuotteita yli 30 paikalliselta tuottajalta kouluruoan valmisteluun.

Tämän lukuvuoden alkupuolella tasavallan oppilaitokset hankkivat noin 2 000 tonnia paikallisia tuotteita, muun muassa kalaa, lihaa, maitoa, leipää, vihanneksia ja hedelmiä. Koulut ostivat yli 17 tonnia paikallisia lihatuotteita, mikä oli noin 56 prosenttia tarpeesta.

Melkein kaikki tasavallan piirit ostavat maito- ja leipätuotteita Karjalan tuottajilta. Kouluihin hankittiin 1 294 tonnia maitoa, 586 tonnia leipää ja yli 72 tonnia vihanneksia ja hedelmiä.

Louhen ja Kostamuksen koulut hankkivat 2,6 tonnia paikallista kalaa. Koulut tekivät sopimuksia Kala ja marjapojat -yrityksen sekä muiden yksityisyrittäjien kanssa.

Karjalan tasavallan hallitus ja piirihallinnot aikovat lisätä paikallisten tuotteiden hankintamääriä tasavallan kouluihin.



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Mie toivon myöštyö
Kanšallisešša musejošša esitettih kirja liäkäristä Anatolii Martinovista. Kirjan luatijana on Valentina Sukotova, Oneganiemi-kanšalaisjärještön johtaja, ihmisoikevukšien puoluštaja, Anatolii Martinovin yštävä ta apulaini.
Kodima
Muštsijad, kuti voinan jäl’ged
Kalages om völ kaičenus sijoid, miččed starinoičeba voinan aigoiš da kaičeba istorijad. Suomalaižed batarejad Kalag’-posadas vahvištoitaba ristituiden starinoid. Nügüd’ nece azegsija tuleb Kalag’-külän melentartuisijaks, no vähän, ken tedab, mikš nece batarei sijadase ani mägel i min täht se oli tehtud.
Karjalan Sanomat
Lahdenpohja: Suomalaisesta kartanosta museoalue
Kesämökiksi vuosikymmeniä sitten muuttunut suomalainen kartano on nyt tarkoitus peruskorjata. Omistajat suunnittelevat taloon museota ja pihapiiriin kivirakennelmien puistoa.
Karjalan Sanomat
Ei tullutkaan äänettömyys
Uudessa Äänettömyys-ohjauksessaan Sergei Pronin nostaa esiin vähemmistökielen säilyttämisen ongelmaa. Esityksessä ei puhuta, mistä kielestä kyse on.
Oma Mua
Henna Massinen: Kai karjalan kielen murdehet ollah armahat
Henna Massinen ruadau Päivännouzu-Suomen yliopistos suomen kielen da kiändämizen opastajannu. Yhteltiedy häi on loppemas omassah väitöskirjua rajakarjalazien murdehien suomelastumizeh näh. Ližäkse Henna kirjuttau karjalan kielen syvendäjien opindoloin tutkielmua karjalazis žiivatoin nimis.
Karjalan Sanomat
Nukketeatteri voitti Kultaisen naamion
Karjalan nukketeatterin esitys Kalastajasta ja kalasta sai Venäjän ylimmän teatteripalkinnon Paras esitys nukketeatterissa -sarjassa.
Kodima
Endevanhan vepsläižen naižen sädod
Tedat-ik tö, mitte irdnägo oli vepsläižel naižel äi vozid tagaze? Miččed sädod oliba da miččes kanghaspäi ned oli tehtud? Sen polhe mö pagižem Natalja Denisovanke, Karjalaižiden, vepsläižiden da suomalaižiden mediakeskusen radnikanke.
Oma Mua
El’vira Derevl’ova: oma kieli da pajot ollah ainos sydämes
Karjalaine El’vira Derevl’ova on rodužin Veškelyksespäi, ga äijän vuottu eläy Petroskois. Vastavuimmo El’vira Derevl’ovan kel Petroskois Belije kl’uči -sanatouries, kus naine ruadau – järjestäy pidoloi gostile.
Kodima
Vepsläine delegacii ajoi Salehard-lidnaha
Sulakun 4.-8. päivil vepsläine delegacii Karjalaspäi radoi Salehard-lidnas. Sigä mäni Venäman Pohjoižen, Sibirin da Edahaižen Päivnouzman igähižiden rahvahiden toine forum.
Karjalan Sanomat
Sota naisen silmin
Karjalan laulu- ja tanssiyhtye Kanteleen uusi musiikkiesitys Heijastus esitettiin suurella menestyksellä Petroskoissa maanantaina. Vuoden päästä esitys pääsi lopultakin ensi-iltaan.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль