Nored vepsän kelen opendajad

Nored vepsän kelen opendajad

Jelizaveta Makarova
31.10.2020
Ken-se jo amu sidoi ičeze elod radonke školas. Oma opendajad, ked vaiše zavodiba necidä matkad. Nored vepsän kelen opendajad, starinoičiba, mikš hö pätiba olda opendajin i om-ik nece rad heile mel’he.
Šoutjärven školan vepsän kelen opendai Ales’a Anušenkova.
Šoutjärven školan vepsän kelen opendai Ales’a Anušenkova.

Kaikuččen ristitun südäimes kaiken om opendai, kudamban urokoid hän navedi školas enamba kaikid i opendusen jäl’ghe johtutab surel armastusel. Meiden valdkundas oma čomad vepsän kelen opendajad. Ken-se niišpäi radab jo äi vozid, a erased nored opendajad vaiše zavodiba ičeze opendajan matkad. Om melentartušt teta, mikš nored mehed pätiba rata školiš opendajin da navediba-ik hö ičeze radod.

Suomalaiž-ugrilaižen školan vepsän kelen opendai Kristina Strelkovič hüvin tedab, kut tehta muga, miše vepsän kel’ tuliži mel’he lapsile. Hän radab vepsän kelen opendajan jo amu:

”Minä tulin Petroskoihe Kirovskaspäi, mitte om Murmanskan agjas – nece om minun kodima. Školan jäl’ghe minä tahtoin lähtta opendamhas Petroskoin üläopištoho vaiše sikš, miše minä tahtoin teta vepsläižiš – neciš aigas minä olen kulnu heiš ezmäižen kerdan. Muga minä tulin Baltianmeren-suomalaižiden keliden, filologijan da kul’turan tedokundan üläopenikaks.

Minä zavodin rata školas vodel 2016 – tedištin, miše Šokšus ei ole vepsän kelen opendajad i zvonin školan pämehele. Muga augotihe-ki minun opendajan rad. Sid’ minä mugažo vähän radoin Šoutjärven školas. Oli jüged rata ühten aigan kahtes školas, sikš minä radoin Šoutjärves vaiše pol’ vot. Vodel 2018 minä tegimoi mamaks. Oli jüged ajada Šokšuhu urokoile Petroskoišpäi. Hot’ minä lujas navedin Šokš-školan lapsid da radnikkundad, minä pätin, miše tarbiž ecta radod lidnas. Kogonaižen voden minä radoin logopedan, a sid’ minä tedištin, miše Suomalaiž-ugrilaižen školan pämez’ ecib vepsän kelen opendajad. Minä olin ozakaz – neciš školas minai oli ezmäi openduzrad, konz openzimoi üläopištos. Muga minä olen tulnu Suomalaiž-ugrilaižen školan vepsän kelen opendajaks.

Openduzradon aigan nelländel kursal minä el’genzin, miše minei om mel’he olda opendajan – minä voin tehta necen radon hüvin
Kristina Strelkovič

Nügüd’ školas om vaiše 17 openikad, kudambad opendaba vepsän kel’t. Hö navediba vepsän kelen urokoid, paksus ühtneba erazvuiččihe konkursoihe.

Openduzradon aigan nelländel kursal minä el’genzin, miše minei om mel’he olda opendajan – minä voin tehta necen radon hüvin. Nügüd’-ki minun mamoi sanub minei, miše olda opendajan om minun pärad elos. Minä navedin lapsid i rata heidenke. Hot’ olda opendajan om lujas jüged rad, no nece om minun elorad”.

Kristinan openikad toižes klassaspäi jo tedaba lujas äjan. Hö voiba tervehtadas, sanuda, ked hö oma, midä navediba i muga edemba. Hüviš tedoiš voib sanuda spasib opendajale. Lapsed todeks navediba vepsän kel’t, a enamba navediba ičeze opendajad. Heiden urokad mäneba kebnas, hüviš meliš da  ihastusiš.

Erased ristitud völ ei tekoi, miše hö tegesoiš opendajikš, a ken-se jo augotišespäi tedab, miše hän sidob ičeze elod vepsän kelenke, školanke da lapsidenke. Ales’a Anušenkova, Šoutjärven školan vepsän kelen opendai kaiken aigan tezi, miše opendai – nece om hänen elorad:

”Minä olen Šoutjärvespäi. Lopin tägä Šoutjärven školan, edemba openzimoi Petroskoin universitetas, a  jäl’ges pördimoi kodimale, Šoutjärvehe.

Konz minä openzin školas, minä pätin, miše minä tahtoin olda opendajan. Minä lopin Baltianmeren-suomalaižiden keliden, filologijan da kul’turan tedokundan. Sil aigal minä jo tezin, miše minä pördamoi kodikülähä Šoutjärvehe da opendaškanden vepsän kel’t lapsile. Minä radan Šoutjärven školas jo nel’l’ vot. Ende radoin lapsiden päivkodiš lapsiden kazvatajan da vepsän kelen opendajan.

Školas vepsän kel’t opetas ezmäižespäi klassaspäi ühesandehessai. Vepsän kelen urokad mäneba vaiše kerdan nedališ kaikuččes klassas. Om žal’, no vaiše vähän openikad tahtoiba sidoda ičeze elod vepsän kelenke. Hö jo nügüd’ meletaba, kus  opendaškendeba da radaškendeba edemba. Hö ei tekoi, kus voižiba rata vepsän kelenke.

Meiden školas om äi erazvuiččid konkursoid, olimpiadoid, kus openikad voiba ozutaba ičeze mahtoid vepsän keles. A minä olen ihastusiš  abutada heile neciš azjoiš
Ales’a Anušenkova

Minä navedin, miše meiden školas om äi erazvuiččid konkursoid, olimpiadoid, kus openikad voiba ozutaba ičeze mahtoid vepsän keles. A minä olen ihastusiš  abutada heile neciš azjoiš”.

Ken-se jo amu sidoi ičeze elod radonke školas. Oma i mugoižed opendajad, ked vaiše zavodiba necidä matkad. Muga Šokšun školha tuli radmaha vepsän kelen uz’ opendai Gleb Fomin. Täl vodel hän lopi Petroskoin universitetan da päti ajada lidnaspäi külähä, miše jäda tänna, zavodida eläda da rata školas.

Opendai – nece om tärged sana kaikuččele meišpäi. Kaiken aigan opendai oli meiden elos. Abuti meile, andoi nevondoid da armasti meid kut ičeze lapsid.  Mö kaik lujas hüvin muštam meiden ezmäšt opendajad, kaičem muštos toižid-ki opendajid, a nügüd’  sanum sured spasibod heile jügedas da tarbhaižes rados. 


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Mie toivon myöštyö
Kanšallisešša musejošša esitettih kirja liäkäristä Anatolii Martinovista. Kirjan luatijana on Valentina Sukotova, Oneganiemi-kanšalaisjärještön johtaja, ihmisoikevukšien puoluštaja, Anatolii Martinovin yštävä ta apulaini.
Kodima
Muštsijad, kuti voinan jäl’ged
Kalages om völ kaičenus sijoid, miččed starinoičeba voinan aigoiš da kaičeba istorijad. Suomalaižed batarejad Kalag’-posadas vahvištoitaba ristituiden starinoid. Nügüd’ nece azegsija tuleb Kalag’-külän melentartuisijaks, no vähän, ken tedab, mikš nece batarei sijadase ani mägel i min täht se oli tehtud.
Karjalan Sanomat
Lahdenpohja: Suomalaisesta kartanosta museoalue
Kesämökiksi vuosikymmeniä sitten muuttunut suomalainen kartano on nyt tarkoitus peruskorjata. Omistajat suunnittelevat taloon museota ja pihapiiriin kivirakennelmien puistoa.
Karjalan Sanomat
Ei tullutkaan äänettömyys
Uudessa Äänettömyys-ohjauksessaan Sergei Pronin nostaa esiin vähemmistökielen säilyttämisen ongelmaa. Esityksessä ei puhuta, mistä kielestä kyse on.
Oma Mua
Henna Massinen: Kai karjalan kielen murdehet ollah armahat
Henna Massinen ruadau Päivännouzu-Suomen yliopistos suomen kielen da kiändämizen opastajannu. Yhteltiedy häi on loppemas omassah väitöskirjua rajakarjalazien murdehien suomelastumizeh näh. Ližäkse Henna kirjuttau karjalan kielen syvendäjien opindoloin tutkielmua karjalazis žiivatoin nimis.
Karjalan Sanomat
Nukketeatteri voitti Kultaisen naamion
Karjalan nukketeatterin esitys Kalastajasta ja kalasta sai Venäjän ylimmän teatteripalkinnon Paras esitys nukketeatterissa -sarjassa.
Kodima
Endevanhan vepsläižen naižen sädod
Tedat-ik tö, mitte irdnägo oli vepsläižel naižel äi vozid tagaze? Miččed sädod oliba da miččes kanghaspäi ned oli tehtud? Sen polhe mö pagižem Natalja Denisovanke, Karjalaižiden, vepsläižiden da suomalaižiden mediakeskusen radnikanke.
Oma Mua
El’vira Derevl’ova: oma kieli da pajot ollah ainos sydämes
Karjalaine El’vira Derevl’ova on rodužin Veškelyksespäi, ga äijän vuottu eläy Petroskois. Vastavuimmo El’vira Derevl’ovan kel Petroskois Belije kl’uči -sanatouries, kus naine ruadau – järjestäy pidoloi gostile.
Kodima
Vepsläine delegacii ajoi Salehard-lidnaha
Sulakun 4.-8. päivil vepsläine delegacii Karjalaspäi radoi Salehard-lidnas. Sigä mäni Venäman Pohjoižen, Sibirin da Edahaižen Päivnouzman igähižiden rahvahiden toine forum.
Karjalan Sanomat
Sota naisen silmin
Karjalan laulu- ja tanssiyhtye Kanteleen uusi musiikkiesitys Heijastus esitettiin suurella menestyksellä Petroskoissa maanantaina. Vuoden päästä esitys pääsi lopultakin ensi-iltaan.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль