Nored tundištasoiš Karjalanke

Nored tundištasoiš Karjalanke

Maria Košeleva
26.07.2021
Norišt matkustab Karjaladme, tundištase igähižiden rahvahiden istorijanke, kelenke, kul’turanke, tradicijoidenke.
Ilokahad vändod irdal Šoutjärven muzejanno. Kuva: Petroskoin universitetan mediakeskus
Ilokahad vändod irdal Šoutjärven muzejanno. Kuva: Petroskoin universitetan mediakeskus

Karjala om čoma ma, mitte manitab turistoid kaikuččen vodenaigan. Paiči čomid londuzkuvid, korktoid mecoid da süvid järvid Karjalas om bohat rahvahaline kul’tur, mitte om ühtejitte da erazvuitte ühtenaigan jogahižes Karjalan röunas. Valdkundan adivod ajeleba Karjalaha, miše kacta londust da tundištadas

kul’turanke, no erašti iče Karjalan eläjad ei tekoi nimidä necen čoman man polhe. Enamba se koskeb norištod. Idei tundištoitta norištod Karjalanke tuli Natalja Kuznecovale, Petroskoin universitetan radnikale. Hän kirjuti projektan, mitte vägesti Prezidentan grantoiden fondan konkursas necen voden augotišes. Projektan kogonaine nimi om ”Kareliana: matkustamine Karjalaižiden madme”. Tegii om Karjalan regionaline organizacii ”Norišton projektoiden da tomotusiden klub”. 

Karjalan norišton enambišt vähä tedab kodiman istorijan da kul’turan polhe. Ei kaikutte oleskeli eskai Karjalan küliš. Projektan sädajad tegiba openduzprogramman, mitte tundištoitab norištod karjalaižiden da vepsläižiden istorijanke, tradicijoidenke da kelen erigoičusidenke. Kaikjal pagištihe kelen oloiš da siš, kut kaitas da tugetas rahvahiden kelid.  

Kaiked projektas om läz 20 ühtnikad. Ned oma Petroskoin üläopenikad Universitetaspäi, konservatorijaspäi da opištoišpäi. Niiden keskes oma rahvahiden ezitajad, kudambad opendaba vepsän da karjalan kelid baltianmeren-suomalaižiden keliden kafedral, da ned, kudambile muite om melentartušt nece tem. Ühtnikoid valitihe pakičusiden mödhe, täuttud anketad ozutiba norišton motivacijad da tahtod.

Projekt mäneb keza-aigan da sihe mülüb nel’l’ matkad. Koume niišpäi: Šoutjärvehe, Präžan da Oloncan agjoihe, mäniba jo kezakus, nellänz’ matk Kalevalaha linneb elokus. 

Jogahižes matkas ühtnikoil om voimuz kävelta külidme, kävuda muzejihe da kul’turkeskusihe, pagišta sijaližiden aktivistoidenke. Lopus ühtnikoile taritas tehta uzid kelen kaičendan mahtoid. 

Vepsläižiden mal

Ezmäine projektan matk oli vepsläižiden elosijaha – vanhaze Šoutjärv’-külähä. Vepsläižed kut karjalaižed-ki oma Karjalan igähine rahvaz bohatan kul’turanke. Vepsän rahvaz om vähäluguine, da homaičuz sihe om sur’. Matk zavodihe aigoiš homendesel. Ei lujas pit’k te Änižen järven da vepsläižiden küliden pidust i ühtnikad ozaižihe Šoutjärven muzejanno. Sigä heid varasti muzejan radnik Valentina Uhanova, kudamb ozuti vepsläižid rahvahaližid vändoid da tariči kaikile väta niihe. Ilokahiden vändoiden jäl’ghe kaik tuliba tutabaha Mel’kinan pert’he, kus mäni ekskursii. Ekskursijan aigan tradicijan mödhe Valentina starinoiči vepsläižiden polhe, heiden istorijas da kul’turas, ozuti vepsläižen pertin. Longin jäl’ghe ekskursii jatksi jo külädme. Ühtnikoile ozutadihe vepsläižiden pertiden tradicionališt čomitest, vepsläižen külän sauvondladud da Šoutjärven päsijoid: škol, stadion, enzne pühäkodi. Valentina starinoiči külän istorijas, azjtegoiš, miččed mäneba necil mal. Ühtnikad voiba ičeze sil’mil nähta vanhoid pertid, kül’betid da tanhoid. 

Tetabiden küliden röun

Karjalas om koume rahvahališt rajonad: Präžan, Oloncan da Kalevalan. Toine projektan matk mäni Präžan rajonas. Sen päivän programm oli lujas täudeline. Ühtnikad ehtiba ajada koumehe päsijaha: Vedljärv’ (Vedlozero)- da Kinerma-külihe da Präžan etnokul’turkeskusehe. 

Sä oli čoma da päipaštokaz. Vedljärv’ om vanh karjalaine külä, kus eläb enamb 60% karjalašt. Ühtnikoid varasti Vedljärven Karjalan kelen pertiš, mitte zavodi rata vodel 2015, Nina Barmina,”Karjalan kelen kodi”-sebran ühtnik. Hän starinoiči ühtnikoile Kodin tegemižen istorijas, aktivižiš ühtnikoiš, kudambad kaiken ičeze joudajan aigan omištaba Kodin radole. Karjalan kelen kodi tozi-ki om unikaline. Sihe tuleba eri-igäižed ristitud, lugeba kirjoid, kävuba sebroile, kundleba muzikad, ühtneba erazvuiččihe azjtegoihe. Päidei om siš, miše Kodiš pagištas vaiše karjalan kelel. Nece om mugoine sänd, mitte abutab kaita karjalan kel’t da tradicijoid. Mugoine il’mišt abutab karjalaižile el’geta, miše karjalan kel’ om tarbhaine da sil tarbiž pagišta. Vodel 2017 Karjalan kelen kodiš radaškanzi kel’peza lapsiden täht. Se radab kut lapsiden päivkodi, kus lapsidenke pagištas vaiše karjalan kelel. Karjalan kelen kodin radnikad lujas navediba ičeze radod da uskoba, miše heiden tomotused ei olgoi tühjad.

Vedljärvespäi Kinerma-külähäsai om läz seičeme kilometrad. Sihe läksiba-ki projektan ühtnikad edemba. Tutabas äjile ei vaiše Karjalas Kinerma-küläs, kus om kaičenus vaiše seičeme rahvahališt pertid da eläb vaiše kaks’ kanzad, vastatihe projektan ühtnikoid čomal ekskursijal. Kinerma-küläle om 500 vot da se mülüb Venäman čomiden küliden associacijaha. Küläs om Jumalan mamoin časoun’, mitte om saudud jo XVIII-voz’sadal. Ekskursijad vedi Ivan Kalmikov, Nadežda Kalmikovan poig. Nadežda om külän emäg, hänen kanz pit’kha oli üksjäižen kanzan küläs. Nügüd’ küläs elab kaks’ kanzad da kaikid vanhemb külän eläi. Konz ühtnikad tundištihe külän arhitekturanke, mustan kül’betinke da časoun’anke, hö läksiba Nadeždan pert’he, kus hän vaumiči mastar’-klassan kalitkoiden paštmižen mödhe. Hän starinoiči karjalaižiden rahvahaližes paštmižes da ozuti sen tradicionališt receptad. Jäl’ges kaik ühtnikad mujuiba ičeze pašttud kalitkoid magukahan čajunke. 

Hö völ jäižiba Kinermaha, no heid varastadihe jo Präžan etnokul’turkeskuses. Kul’turkeskusen pätegendad oma tradicionaližiden radoiden kaičend. Keskusen radnik Tatjana Seppänen starinoiči sen radon polhe. Präžan rajonas lujas hüvin tugetas da kehitoittas karjalan kel’t da kul’turad, miš tarbiž sanuda spasibod sen aktivistoile. Päiv lopihe, da jäti ühtnikoile čomid tundmusid.

Kahten jogen keskes

Karjalan suves kahten jogen keskes seižub kaikid vanhemb Olonec-lidn. Ümbri lidnas oma karjalaižed küläd. Oloncan küliš oma mitte-se ičevuitte heng, ičeze taba. Matk Olonecha oli kaikid pidemb, korktoiden pedajiden siriči projektan avtobus ajoi Üläine (Verhovje)-külähä, mittušt Oloncanke jagab Olonka-jogi. Lidnan vanh pala seižub kahten jogen keskes: Olonka da Megrega. Sija, kus Megrega lankteb Olonkaha om ani čoma. Sigä-žo seižub vanh pühäkodi.

Projektan ühtnikad ezmäi kävuiba Oloncan rahvahaližehe muzejaha, kus heile starinoitihe Oloncan istorijan polhe da karjalaižiden tradicionaližen elon polhe. Muzei udištadihe ei amu da nügüd’ sigä om nügüd’aigaline ekspozicii, mitte tuleb mel’he kaikile: kut lapsile, muga aigvoččile-ki. Ekskursijan jäl’ghe projektan jouk ajoi vanhaze karjalaižehe Sur’ Sel’g (Bol’šaja Sel’ga)-külähä. Küläle om enamb 300 vot, da sen arhitektur äjan starinoičeb karjalaižiden elos. Sigä ekskursiimez’ ozuti, kut saudihe ende pertid: pertid saudihe muga, miše kaikutte niišpäi näguiži, mugoine sijaduz andoi voimusen nähta kaik pertid požaran aigan. Kül’betid mugažo saudihe ühthe sijaha külän röunal, miše kaita küläd požaraspäi. Küläs om todesine rahvahaline heng. Mugažo sigä kaičihe vanh Dubrovinan pert’, mitte oli saudud XX-voz’sadan augotišes. Nece arhitekturan muštpacaz čomitadud iknoidenke om lujas čoma, no žal’, miše siš ei pidetud hol’t. Se vanhtub da mureneb. 

Matkan ühtnikoil oli hüvid tundmusid küläs kut i kogonaižes matkas. Kaikuččel oli äi küzundoid da taričusid. 

Projektan matkad andoiba ühtnikoile kogonašt kuvad karjalaižiš küliš da rahvahaližiš sijoiš. Niiden programm oli tehtud muga, miše kaikile oli melentartušt oppida Karjalan rahvahiden kul’turad da oloid. Matkoiden abul projektan ühtnikad saiba ei vaiše čomid tundmusid, no tarbhaižid tedoid, miččed abutaba heile tulijas aigas. 



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Kunnostus: miljoonia Sortavalalle
Sortavala voitti Venäjän matkailuviraston Rosturismin hankekilpailussa. Kaupunki saa 210 miljoonaa ruplaa kunnostukseen. Rahaa myönnetään liittovaltion budjetista.
Oma Mua
Vienan henki šäilyy muuttomattomana
Karjalaisien pruasniekkojen kalenteri on täyši tapahtumie. Erityisešti kešällä. Joka netälinloppuna pietäh iluo Karjalan eri ošien kylissä.
Oma Media
Преображение Сортавала
Неравнодушные люди возрождают столицу Северного Приладожья к новой жизни.
Oma Mua
Oma – vieras
Kerdomus karjalazen Mari-nimellizen inehmizen elaijas. Suuren Izänmuallizen voinan algavuttuu da ukon voinale kaimattuu häi jiäy elämäh buat´uškan da pienen tyttären kel ”suomelazien vallan al”.
Karjalan Sanomat
Risteilymatkustajilla on kiire Karjalaan
Yli 20 000 matkailijaa käy tänä vuonna Karjalassa risteilyaluksilla. Turistit tutustuvat niin maailmankuuluihin Valamoon ja Kižiin kuin paikalliseen kansankulttuuriin.
Oma Mua
Natalja Gromova: “Kirjutan sendäh, ku enämbän tiettäs Karjalas da sen rahvahis”
Vuvven 2022 paras etnobloggari -kilvan diploman on suannuhgi liygiläine — Oma Pajo -horan pajattai, Karjalan Rahvahan Liiton hallindoh kuului Natalja Gromova.
Oma Mua
Haukkašuaren kešäkoulun aikana šattu istorijallini tapahtuma
Heinäkuušša Haukkašuaren kyläššä toimi perintehellini kešäkoulu. Tänä vuotena šen lopetti muutoma kymmenen nuorta ihmistä.
Karjalan Sanomat
Opettaja, radisti, rautatieläinen
Heinäkuun 26. päivänä Suuren isänmaallisen sodan veteraani ja Venäjän rautatieyhtiön ansioitunut työntekijä Raisa Pronkina on täyttänyt sata vuotta.
Oma Mua
Priäžäs on kel pidiä huoldu kukkuvagolois
Kukkii kylä -projektu on todevutettu. Projektan todevuttajannu oli priäžäläine Tatjana Korz’uk da Priäžän kylän veteruanoin nevvosto.
Karjalan Sanomat
Vapaa-ajantilat ajankuluksi ja hyödyksi
Säpsässä avatuista tiloista tuli esimerkki hyväntekeväisyystoiminnasta. Daniil Fedulin on toteuttamassa tilahanketta jo toista vuotta.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль