Nora tavoittelee Kultaista naamiota

Nora tavoittelee Kultaista naamiota

Anna Umberg
17.11.2023
Karjalan kansallisen teatterin draama kilpailee Venäjän ylimmästä teatteripalkinnosta viidessä kategoriassa. Nora esitetään festivaalilla Moskovassa keväällä 2024.
Noran roolissa esiintyy Kansallisen teatterin näyttelijä Julia Kuikka. Hän tavoittelee Kultaista naamiota Paras naispääosa -kategoriassa. 16+. Kuva: Karjalan kansallisen teatterin VKontakte-sivu/Mihail Nikitin
Noran roolissa esiintyy Kansallisen teatterin näyttelijä Julia Kuikka. Hän tavoittelee Kultaista naamiota Paras naispääosa -kategoriassa. 16+. Kuva: Karjalan kansallisen teatterin VKontakte-sivu/Mihail Nikitin

Karjalan kansallisen teatterin suomenkielinen draama Nora tavoittelee Venäjän ylintä teatteripalkintoa, Kultaista naamiota. Samanniminen festivaali alkaa Moskovassa helmikuussa 2024.

— Nora on ehdolla viidessä kategoriassa, jotka ovat paras draamaesitys, ohjaus, lavastus, naispääosa ja miessivuosa, kertoo Kansallisen teatterin tiedotusosaston asiantuntija Jevgenija Arehovskaja. 

Palkintoehdokkaita on yhteensä 56 esitystä 20 Venäjän kaupungista. 

Pääpalkinnosta, Paras draama -tittelistä Kansallinen teatteri kilpailee yhdessä muiden, Venäjän kansallisteatterien yhdistykseen kuuluvien teatterien kanssa. Samassa kategoriassa ehdolla ovat myös Pietarin Aleksandrinski-teatteri sekä kansallisteatterit Mari Elistä, Pohjois-Ossetiasta, Tatarstanista, Tšuvassiasta ja Pihkovasta.

Mielestäni olen aivan toisenlainen kuin roolihahmoni. Nora on oikukas ja hänellä on huimaa tarmoa.
Julia Kuikka, Kansallisen teatterin näyttelijä

Noran ohjauksen on tehnyt Pietarissa asuva puolalainen ohjaaja Andrzej Buben, ja sen on lavastanut pietarilainen taiteilija Svetlana Tužikova. Norjalaisen näytelmäkirjailijan Henrik Ibsenin Nukkekoti-näytelmään perustuva Nora sai ensi-iltansa Kansallisessa teatterissa viime marraskuussa. Ohjaajan mukaan Ibsenin vuonna 1879 kirjoittama näytelmä on ajankohtainen nykyäänkin.  

— Monella ulospäin onnelliselta näyttävällä perheellä oli asiat todella huonosti sekä Ibsenin aikana että on nykyäänkin, siksi näytelmä on edelleen hyvin ajankohtainen. Esityksessä tutkin vapauden aihetta, ohjaaja kertoi ennen ensi-iltaa tehdyssä haastattelussa. 

Ibsenin näytelmä, samoin kuin Kansallisen teatterin esitys, pohtii valinnanvapauden kysymyksiä. Se pohtii sitä, kuinka ihminen on riippuvainen kasvatuksesta, ympäristöstä, olosuhteista ja kohtalosta.    

Nora odotti taas lavalle pääsyä pitkään. Suomenkielinen perhedraama Nora oli Kansallisen teatterin repertoaarissa lähes 80 vuotta sitten. Sitten se odotti aikaansa, ohjaajaansa ja näyttelijöitään. Draama on muotoutunut Andrzej Bubenin ohjauksessa aivan toisenlaiseksi. 

Silloin, vuonna 1944 Noran ohjasi huomattava ohjaaja ja opettaja Nikolai Demidov, joka oli Suomalaisen draamateatterin (nyk. Kansallinen teatteri) taiteellinen johtaja. Raskaasta sota-ajasta huolimatta esitys oli suuri menestys. Sen tuli Belomorskiin katsomaan joukko moskovalaisia kriitikoita. Esitys jopa kutsuttiin vierailulle Moskovaan, mutta vierailu ei toteutunut.

Ajatukset pyörivät jatkuvasti Noran päässä. Myös minun päässäni pyörii paljon ajatuksia, mutta teen paljon vähemmän asioita kuin Nora.
Julia Kuikka, Kansallisen teatterin näyttelijä

Silloin Noran roolissa loisti teatterin näyttelijä Irja Viitanen, jota Demidov piti erittäin lahjakkaana näyttelijänä. Häntä verrattiin jopa 1900-luvun alun tunnettuun venäläiseen näyttelijään Vera Komissarževskajaan.

Uudessa tulkinnassa Noran roolin esittää Julia Kuikka. Ohjaaja valitsi Kuikan Noran rooliin heti kun näki hänet. Kuikka kuitenkin kuvailee, ettei hän ole roolihahmonsa kaltainen. 

— Kysyin ohjaajalta, miksi hän valitsi juuri minut Noran rooliin. Mielestäni olen aivan toisenlainen kuin roolihahmoni. Nora on oikukas ja hänellä on huimaa tarmoa. Ohjaaja vastasi, että me olemme toistemme kaltaisia ja ettei minun tarvitse rimpuilla, Julia Kuikka kertoo.  

Näyttelijän mukaan harjoituksissa hän joutui puristamaan itsestään paljon fyysisiä ja tunneperäisiä voimia irti.

— Toki olemme energisyydeltämme erilaisia. Olen rauhallisempi ihminen kuin Nora. Hän on liian energinen ihminen, joka ei pysty olemaan tekemättä mitään eli rentoutumaan. Pystyn istumaan, loikomaan, rauhoittumaan ja rentoutumaan. Ajatukset pyörivät jatkuvasti Noran päässä. Myös minun päässäni pyörii paljon ajatuksia, mutta teen paljon vähemmän asioita kuin Nora, Kuikka sanoo. 

— Ehkä en voi tunnustaa itselleni, että olemme kuitenkin toistemme kaltaisia, hän jatkaa. 

Krogstadin roolin esittäjä Vjatšeslav Poljakov tavoittelee Kultaista naamiota Paras miessivuosa -kategoriassa.

Voittajat julkistetaan gaalassa

Vuonna 1994 aloittanut Kultainen naamio -festivaali juhlii pyöreitä vuosia ensi vuonna. Palkinto jaetaan jo 30. kerran.

Ehdokkaat valitsi festivaalin lautakunta. Ekspertit katsoivat vuoden aikana teattereissa ja videolta yhteensä 1 116 esitystä, jotka saivat ensi-iltansa Venäjällä 1.8.2022.–31.7.2023 välisenä aikana. Niistä 56 valittiin palkinnon ehdokkaaksi. 

Valittuja esityksiä voi seurata Moskovan Stanislavskin ja Nemirovitš-Dantšenkon musiikkiteatterin näyttämöllä helmikuusta huhtikuuhun 2024. Festivaalilla nähdään teatterikauden 2022—2023 parhaat venäläiset esitykset, joiden joukossa ovat draama, ooppera, baletti, nykytanssi, operetti, musikaali ja nukkenäytelmä. 

Kultainen naamio -palkinnon voittajat julkistetaan Moskovassa huhtikuun lopussa järjestettävässä gaalassa.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Šl’op ta Ščolk
Starina šiitä, kuin Ks’uša tyttö loukkasi kakši kirjainta, eikä voinun lukie ilman niitä yhtänä starinua. Tyttö piätti löytyä ne ta tulla kaikkien kirjaimien yštäväkši.
Oma Mua
Runolois – romuanassah: Eino Karhun 100-vuozipäiväkse
Tänävuon 27. kylmykuudu täydyy 100 vuottu tundietun kriitiekan, kiändäjän, Karjalan kirjalližuon tutkijan Eino Karhun roindas.
Karjalan Sanomat
Eino Karhu: kirjallisuuden Michelangelo
27. marraskuuta on tullut kuuluneeksi 100 vuotta inkeriläisen kirjallisuudentutkijan ja kääntäjän syntymästä.
Kipinä
Karjalan silmät
Pagizemmo Karjalan vezistölöih nähte. Paiči jogiloi Karjalan mua on rikas järvil da suoloil, on vezistyö muan ualgi. Meijän Tazavallan pindualan 18 prosentua ollah vezistöt.
Karjalan Sanomat
Kansojen aloitteille apurahaa
Karjalan päämiehen rahasto tukee vepsänkielisten tuotteiden luomista, karjalaisista kertovan näytelmän syntymistä ja nuorten yhteistyön kehitystä.
Oma Mua
Vaigiet arbaitukset Vieljärvi da Vuohtanjogi
Vieljärven ymbäristös on kerätty da pandu tallel viizisadua puolenke pienembiä da suurembua kohtiennimie. Vieljärvi on kylä dai järvi. Tämä paikannimi on toven vaigei arbaitus.
Kodima
Usko sihe, midä teged, i vägi löudase
Jubilejaks: Tetabale Karjalas etnografale, vepsläižele aktivistale Zinaida Strogalščikovale täudui 75 vot.
Karjalan Sanomat
Usko siihen mitä teet, ja voimia löytyy
Tunnettu kansatieteilijä, vepsäläinen aktivisti Zinaida Strogalštšikova täytti 75 vuotta.
Karjalan Sanomat
Tavoitteena vaalia, sivistää ja kouluttaa
Suomen kielen keskus Karjalan tasavallassa -kansalaisjärjestö on täyttänyt viisi vuotta.
Oma Mua
Maitotalouš kehittyy Mäkikylän perehfermissä
Leila Guseinova on nuori fermeri Onegarannan piiristä. Erikoini rakkahuš heposih yllytti Leilua muuttamah Mäkikyläh. Šiitä ilmešty enšimmäisie kosie ta šynty ajatuš kehittyä maitoalua.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль