Nina Zaitseva: Pagin Kalevalan kändmižes

Nina Zaitseva: Pagin Kalevalan kändmižes

Irina Sotnikova
25.03.2022
Nina Zaiceva starinoičeb siš, kut mäni rad Kalevala-eposan kändmižes, miččid jügedusid oli.
Kalevalan prezentacijan aigan vodel 2003. Kuva: Kodima-lehtesen arhivaspäi
Kalevalan prezentacijan aigan vodel 2003. Kuva: Kodima-lehtesen arhivaspäi

Nina Zaiceva, filologijan tedodoktor, kel’tedomez’, kirjutai da kändai, Vepsän kul’turan vodeks tegi lujas suren da tärktan azjan – kändi Kalevala-eposan kogonaižen tekstan vepsän kel’he. Mö pagižim hänenke eposan kändandradon polhe. Kut mäni kändandrad, oli-ik jüged? Kaikes neciš lugekat meiden pagištoituses Nina Zaicevanke. 

– Nina Grigorjeva, kenel sündui idei käta Kalevalad vepsäks?

– Om tetab, miše vodelpäi 1992 Vepsän kul’tursebr tegeb kul’turvozid ühtes ”Juminkeko”-fondanke (Kuhmo, Finlandia). Mugoine voz’ – om kaikutte kümnenz’ voz’. Idei oli siš, miše kaikuččen mugoižen voden oliži mitte-ni tärged azjtego, mitte oliži voden päznaman. Ezmäine 1992-kul’turvoz’ oli mugoine kuti tundištoituzvoz’. A jo toižen 2002-kul’turvoden ecim mugošt voden homaičijad  päznamad. No ku Juminkeko-fond om Kalevala-eposan kaičii, levenzoitai i popul’arizoitai, sigä oma bohatambad kaikid ”Kalevalan” kollekcijad i kändmižed – a ved’ Kalevala-eposad suomalaiž-ugrilaižes miruspäi kätas enambad kaiked mirun kelihe – ka nece oli sel’ged, miše Markku Nieminen, fondan siloine pämez’, nevoi minei käta Kalevalad. Ved’ Kalevala-epos lendi suomen kel’t literaturkeliden keskhe. Ka Markku nevoi meile-ki, vepsläižile, otta nece ozutez radho. Kändmižed sirdäba kel’t edehepäi, tegeba sidä bohatambaks, abutaba seižutadas orfografijale i muga edemba. Ezmäi mö valičim lühetud versijan kändmižen täht. Vodel 2002 kändandrados minei lujas abuti mugažo kirjutai Armas Mišin. Hän oli minun čoman nevonikan, kundli minun kirjutadud runoid, tehli homaičusid. Nece oli ani arvokaz rad. I Markku Nieminen, kudamb minun melen mödhe om üks’ parahimiš Kalevalan tundijoišpäi, minei mugažo lujas abuti. Sil 2002. vodel oli tehtud matk Lönnrotan jäl’gidme nenihe vepsläižihe külihe, kus oli Lönnrot vodel 1842, i miččid jo nügüd’ ei olend-ki, vaiše eländsija nägui. Ka nece matk kuti abuti minei čukloutas Kalevalan mirhu enambad. Mö äjan pagižim neciš joudajal aigal. Olen mugošt mel’t, miše minä sain čomid tedoid kändmižen oblastiš. Ka i nece lühetud Kalevalan versijal vepsläižiden keskes, sidä enamban – openikoiden keskes, oli ozakaz elo. Minä äi kerdoid kulin: ”Kut hüvä om, miše meil om kätud Kalevalaspäi paloid, mö voim lugeda nenid tekstoid Kalevala-praznikal 28.uhokud”.  

– Starinoikat, mitte Kalevalan versii oli valitud kändmižen täht, oli-ik jügedusid tekstad kätes i kut pit’khä mäni rad?

– Nece-ki 2022. voz’ om Vepsän kul’turvoz’. I Juminkeko-fond tariči minei jo vodel 2021 zavodida käta Kalevalad. Sikš ku minai oli jo tedoid i mahtoid, ka minä zavodin necidä radod. Kirj om lujas sur’. Minä kändin suomenkeližes Lönnrotan tekstaspäi. Rad mäni kogonaižen voden. Ved’ nece om poetine tekst. Sigä tarbiž tehta alliteracijad, konz pidi ecta sanoid, miččiden augotišes oližiba ühtejiččed konsonantad (Minun mel’he himo tuli; vai: Vanh i melev Väinämöinen; Sai sen veičen parahiman i m. e.),  ei sand, miše rivi oliži enambad kahesad tavud, pidi ecta äi sinonimoid i muga edemba. A völ pidi el’geta tekstad čomin, miše vepsän-ki keles löuta parahimid i sel’ktoid sanoid. Nece ei ole kebn rad! Sikš se oti-ki enamba vot. Sured spasibod Ol’a Žukovale, miše hän ani tarkas lugi kätud tekstan i tegi lujas čomid kohendusid, miččed oma arvokahad minun täht. 

02 (16).jpg

– Om-ik kätud se kaik vai miččed-se eposan palad jäiba kändmata?

– Ku kaik linneb čomin, i nece vepsänkeline kirj pästtas 2022. vodel, ka meil, vepsläižil, kädes linneb täuz’ Kalevala ičemoi kelel. Ka, mugoine sur’ kirj om kätud täuz’ vepsäks, i vepsläižid sanoid da vaihid löudui kändmižen täht. Mö voim olda korktad mel’t, miše meiden vepsän kel’ om korktal pordhal, se ei ole mitte-se ani gol’l’ kel’, sil voiba sünduda mugoižed sured-ki kirjad. Kalevala om mugoine mifologine kirj. A meil-ki vepsläižil om fol’kloras da etnografijas tedoid vanhas elos, erazvuiččiš puhegiš, primetoiš, živatoiden roliš i m.e. Se kaik abuti kändmižtös.

– Kätes eposad abuti-ik teile kut-se venälaine tekst?

– Ka, kändmižtös venälaine tekst lujas abuti. Enamba kaiked Armas Mišinan i Eino Kiurun venänkeline kändmine. Siš om tehtud sur’ rad, miše kaik vanhad etnografižed tedod oliži oikti kätud. Erašti mi-se om tundmatoi minei, ved’ sid’, Kalevalas, om ani vanh elo ozutadud. Sid’ abuhu tuleskeli venälaine kändmine. Kalevalan tekstas ühtes siš-žo azjas paksus sanutas kahtišti. Pidi löuta toižid sanoid, sinonimoid, pidi ani süväs el’geta tekstad. Erasiš sijoiš nece ei olend jüged, kut, ozitesikš:

Ilamarinen, sep se mahtai,                          Leiktaškanzi lohed pigemb,

igähine tagoi nece...;                                   čapaškanzi čomal veičel...

A erašti nenid sanoid oli lujas jüged löuta, ka sid’ minä kacuin kaiktänapäi, midä oli käden al, kaikiš venälaižiš-ki kändmižiš.                                                                 

– Konz i kus lähteb kirj? Ken tegeškab kuvid eposaha?

– Kirj lähteb vodel 2022. Larisa Čirkova, meiden Vepsän kul’tursebran pämez’, tegi projektan kul’turvoden täht, kus homaičushe om ottud Kalevalan vepsänkeline kändmine. Uskon, miše ei telusta mitte-se azj, i kirj paindas. Kirj om sur’ i kalliž. Mö pätim, miše otam ned-žo kuvad, miččid tegi Aleksei Maksimov ezmäižen Kalevala-versijan täht. Vaiše koren täht linneb toine kuva. Kirj lähteb ”Periodika”-paindištos. Kaik tekst om jo vaumiž nügüd’. 

Voib olda, kirjas linneba rindati kaks’ tekstad – vepsänkeline i venänkeline. Nece oliži hüvä, sikš ku kirjas om äi vanhoid tedoid, ved’ sigä om ozutadud endevanh elo, i erašti norile lugijoile ei linne midä-se sel’ged. Hö voiba kacuhtada venänkeližehe tekstaha. I sid’, voib olda, konz rindati kaks’ tekstad, ka linneb sel’ktemb, miš pagin om.

– Kut tö meletat, mikš om tärged lugeda Kalevalad erazvuiččil kelil?

– Kut minä sanuin jo, kändmine tegeb kel’t bohatamb, korktemb stilil. I om ani mel’he lugeda, konz äi sanoid om, konz kaik kelen südäimišt om kuti letud sil’mnägubale, kuti sadud mušton pohjalpäi. Erašti čudho voib langeta, miččid vanhoid sanoid löudub keles! A konz luged tekstad völ kahtel kelel, ka avaidad ičeleiž kelen kal’t kaks’ mirud, nägištad i tedištad miččid-se uzid tedoid, pirdoid, n’uansoid, tundištad uzid temoid, idejoid. Pä linneb bohatamb. Minä iče ani armastan lugeda vepsäks, venäks, suomeks. Se kaik ei mäne uhtei, se jätab südäimehe i henghe midä-se mugošt, min polhe om jüged sanuda-ki sanoil vai vaihil. Lugekat i olgat ozavad, bohatad hengel, melevad da südäimeližed. 



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Kuusi penkeillä: tytöstä kuuden lapsen äidiksi
Rakkaus lapsiinsa antaa petroskoilaiselle Jelena Feniksille voimaa elää.
Oma Mua
Komin runoloi nygöi lyydikse
Komin tazavallan kuulužan runoniekan Al’ona Jel’tsovan runoloi on kiännetty nygöi karjalan kielelegi.
Karjalan Sanomat
Puškinin kieli yhdistää kansoja ja maita
Runousteatteri Kredo -järjestö on edistänyt vuosia venäjän kieltä ja kulttuuria maailmassa. Nyt yhteistyökumppanit ovat Kirgisiasta ja Uzbekistanista.
Oma Mua
Luguperis nygyaigazeh kirjastossah
Veškelyksen kylä on ainavo Suojärven piiris, kudamal on kanzalline stuatussu. Moizennu kohtannu, kus eläy Veškelyksen istourii on paikalline kirjasto, kudai tänä vuon täytti 120 vuottu.
Karjalan Sanomat
Humanistiset opintolinjat kiinnostavat eniten
Suurin osa hakijoista eli 90 prosenttia hakee Petroskoin yliopistoon sähköisesti. Yhteishaku päättyy 25. heinäkuuta.
Karjalan Sanomat
Taimituotanto on kasvamassa Karjalassa
Taimitarhojen kasvihuoneet varustetaan lämmityslaitteilla. Niiden ansiosta havupuiden siemeniä kylvetään kaksi kertaa vuodessa.
Oma Mua
Šankarit vuaralla
II Karjalan iäremmäini parijuokšu “TeräšVuara” mäni Koštamukšen kaupunkipiirin Ponkkalahešša. Tänä vuotena kuot’ella omie voimie tuli 34 henkie.
Karjalan Sanomat
Salaatin tuottaja laajentaa tuotantoa
Uudessa kasvihuoneessa salaattia kasvatetaan ajanmukaisella ympäristöystävällisellä menetelmällä ilman maaperää.
Karjalan Sanomat
Karjala ja Kuolan niemimaa kameran takaa
Karjalan kansallismuseon uusi näyttely kertoo Muurmannin radan rakentamisesta rautatieinsinööri Aleksandr Azantšejevin ottamin valokuvin. Useimmat kuvista on julkaistu ensi kertaa.
Kipinä
Minun baban sarnad. Lahj jänišalpäi
Maria Aleksejeva johtutab sarnoid, miččid hänele staronoiči laps’aigal hänen baboi. Necil kerdal penikaine Mašoi lähteb ičeze vanhembidenke heinäntegole. Nece sarn starinoičeb, kut mäni emäine radpäiv nitul.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль