Nina Nemova: “Konzu sie kyzytäh – on midä sanuo”
Nina Nikolajevna vastai minuu Karjalan tiedokekukseh kuulujan Veziprobliemoin instituutan alakerrokses. Nouzemmo toizeh kerrokseh, ruadoperti on suuri da valgei. Algavuu pagin — mielužu da vessel.
— Tuatto oli karjalaine Munjärvenlahtespäi. Muamo en tiijä mittustu kanzua, sendäh ku häi kazvoi lapsienkois. Tuatto da muamo vastavuttih voinal olles Leningruadan frontal, mollembat oldih radistat. Voinan loppiettih Litvas Šaol’ai-linnan rinnal. Siegi mendih yhteh. Tuatto saneli, ku kylänevvostos, kuduas hyö kirjoih mendih, ei olluh ven’ua maltajua. Tuatto ainos niäritti muamua: “Voizinhäi dokumentoih hos midä kirjuttua”, mustelou nagrajen Nina Nikolajevna.
Iče Nina on rodivunnuh Belomorskah, ku tuatto silloi sie oli ruadamas. Yheksä kluassua tyttö loppi Anukses, kymmenendes algajen jo opastui Petroskoin školas n:u 30.
— Tuatalhäi oli tärgei ruado, häi oli korgies virras Karjalan nevvostoliittotazavallan Korgeviman nevvoston piämies. Muamo musteli, ku linnas astujes joga toine sanoi tervehytty, andoi kätty, kyzyi midätahto, äijät rahvas tundiettih tuattua. Minule lykysti, ku minul oldih moizet vahnembat. Hyö nikozu ei čakattu, eigo škel’l’attu, vai hyväh luaduh nevvottih da autettih. Konzu opastuin školas, en musta, ku päivykirjua kačottas, sendäh ku uskottih, ku kai on hyvin. Minä muite olin sanankuulii lapsi da hyvin opastuin.
Konzu tuatto työttih ruadoh Priäžäh, Nina vahnemban sizärenke jiädih Petroskoih, ku vahnmabet uskottih — tyttäret maltetah eliä kahtei.
Nina Nikolajevna sanou, ku vahnembat opastettih hyvin opastumah da hyvin ruadamah omal ezimerkil.
— Konzu lopin školan, tuatto sanoi: “Lähtet biolougien tiedokunnale opastumah”. Minä en ylen rakas olluh sih, minä suvaičin matemaatiekkua da fiiziekkua. No ku kerran tuatto sanoi, mugai ruavoin. Opastun vuvven — ei raukku miellytä nivouse. Sit konzu tossu vuon algavui biohiimii, minä ellendin, ku se on juuri se, midä tahtozin tutkie da ruadua ijän kaiken, hyväl mielel mustelou Nina Nikolajevna.
Naine kerdou minule, ku biohiimii tutkiu elävien organizmoin hiimiellistu yhtistehty da hiimiellizii protsessoi, kuduat pietäh elävii organizmoi elos. Olen vähäzel juovuksis tiedoterminöis, sendäh ku hiimieh nähte jälgimästy kerdua kuulin školas opastujes. Nina Nikolajevna dogadiu sen, muheloittajen sanou:
— Työnnän sinule minun paginan, kudai painettih erähäh tiedomiehien žurnualah. Luvet myöhembä.
Nina Nikolajevna tuli ruadoh Biolougien instituuttah vie yliopsitos opastujes.
— Meijän kogo kursu tuli Biolougien instituutan biohiimien laitoksele praktiekale. Opastundan loppiettuu meidy — viizi hengie — otettih ruadoh, sanelou Nina Nikolajevna. — Tulin praktiekale da muga miellyin ruadoh, ku jäin ijäkse. Sit piälikkö, professoru Viktor Sergejevič Sidorov, tulou da sanou, lähtet la aspirantuurah opastumah Moskovah.
— Enbo voi, sanon, minä miehele šuorivuin, vastain.
Sit tytär rodivui, vahnembat äijän autettih händy kazvattua.
Nina jatkoi ruaduo Biolougien instituutas da ruadajes suitui sen verdu materjualua, ku sai kirjuttua biolougien tiedokandiduatan ruado. Ninal ei pidänyh opastuo aspirantuuras, tiedotutkimus muite oli jo valmis.
— Kandiduatan tutkimustu kirjutin, konzu lapsi oli pieni. Syvvä keitän, kaikkii syötän-juotan, kai kodiruavot terväzeh luajindan da puolehyössäh joga päiviä kirjutan tutkimustu. Konzu on himo tutkie da kirjuttua, konzu ei vägehes käskieta, vai ičel sih mieli palau — kai stuanivuu, ei ole jygei. A sit tuaste piälikkö sanou, lähtet la Moskovah doktorantuurah opastumah. A net oldih vaigiet vuvvet, den’gua ei täydynyh. Vahnembat ku mollembat oldih voinuveteruanat, otettih krediitat, ku minul suas opastuo da loppie opastus.
Vuvvennu 1992 Nina Nikolajevna väitteli biolougien douhtorakse. Nellän vuvven peräs rodih professorakse. Vuvvennu 1995 hänes rodih Biolougien instituutan piälikkö. Se oli vaigei aigu, konzu ei maksettu palkoi kuuloin luguh.
— Konzu minä alloin ruadua instituutan piälikönny, kai tiedokeskuksen instituutat kuuluttih yhteh. A meijän insituutal oldih suuret grantat. Vai grantuden’gat tullah tiedokekukseh, net kerras otettih, kunne tiedokeskuksel pidi — verot maksua, telefonas maksua, toizet hätkestymättömät maksot da muut. A meilehäi tutkimuksih, tiedokoittehih den’gua pidi. Minä ottavuingi suureh hommah — piätin eroittua Biolougien instituuttu tiedokeskukses. Äijät sanottih, uravuit vai midä? A elos ozutti, ku kai luajin oigieh. Meile silloi, konzu instituuttu rodih iččenäzekse, tiedokeskus maksoi vellat — instituutan vuvven b’udžiettu. Sit toizetgi instituutat erottih, sanou Nina Nikolajevna.
Biolougien instituutan piälikön virras Nina Nemova oli 20 vuottu. Hänen aigah instituuttu alalleh sai Ven’an prezidentan grantoi tiedotutkimuksih da ruadomatkoih.
Samal aigua Nina Nikolajevna ruadoi Petroskoin valdivonyliopsiton biolougien instituutan biohiimien laitoksen piälikönny.
— Se ei olluh kebjei, ga oli hyvä, ku minä tiezin opastujii. Ellendin, ken hyvin pädöy tiedoruadoh. Minun enzimäzil aspirantoil on jo piäl 50 vuottu. Da se on tärgei, aijoin aijal valmistua ičele taibalehen jatkajii, noudajii. Minuu sih opasti minun opastai Viktor Sergejevič Sidorov. Aivin sanoi: pidäy olla kaksi-kolme hengie sinun sellän tagan, ken jatkau ruaduo.
Nina Nikolajevnan piän al omat tiedotutkimukset puolisti 19 biolougien kandiduattua.
— Terväh väittelemäh rubieu kahteskymmenes, ylbeillen kerdou Nina Nikolajevna.
Hänen sanoin mugah opastai on se, ken opastau opastujua, ga samal aigua opastuu ičegi omas opastujas. Da joga ruaduo, tiedoalalgi, pidäy ruadua joukolleh. Nina Nikolajevnan opastujat ruatah Petroskoin valdivonyliopistos da Karjalan tiedokeskukses. Häi kehuu omii opastujii, heijän opastustu da korgieloi ruadotuloksii. Nina Nikolajevna kunnivoittajen mustelou omii opastajii da niilöi, kenen kel tuli yhtes ruadua. Hänen ruadostolal da sen piäl seinäh kriepitynnyh on heijän kuvua. Joga toizes Nina Nemova sanou: hyvä ristikanzu, ylen hyvä ruadai, nerokas, lahjakas…
— Konzu sie kyzytäh, — Nina Nikolajevna ozuttau yläh, taivahah, — minul on midä sanuo, kui da midä ruavoin, ei rodei huigei, muheloittajen sanou naine.
Nina Nikolajevna Nemova on Ven’an tiedoakadeemien Karjalan tiedokekuksen tiedoalan piälikkö, bilolougien douhtoru, professoru, Ven’an tiedoakadeemien akadeemiekku, Ven’an tiedoalan arvostettu ruadai. Eri vuozinnu karjalaine naine on suannuh: Ystävyön ordenan, Kunnivon ordenan, Arvoruadolois Karjalan tazavallan hyväkse —medalin, on kirjutannuh piäl 600 tiedokirjutustu.
