Nikolai Abramovan runod libutaba lapsiden henged
Školas-internatas №24 jo 11 vot radab “ČIPSi” -mul’tstudii. Sen ohjandajad oma augotižškolan opendai Jelena Fedulova i opendai-logoped Natalja Spiridonova. Studijaha kävuba 1.—12. klassoiden openikad. Kaikuččen voden mul’tstudijas todenzoittas uz’ projekt.
— Ühtes Natalja Gennadjevnanke mö popul’arizoitam lugemišt openikoiden keskes. Nece om lujas delikatine i jüged tem opendajiden täht. Miše opeta lapsid lugemaha, ozutada melentartust kirjoihe, mö zavodim kävutoitta rados erazvuiččid mahtoid. Lapsed äjan pirdaba. Konz meil oli jo äi lapsiden töid, mö pätim: pidab nenid materialoid kut-se kävutada, otta radho. Meil oma eriližed lapsed i heile om jüged kingitada homaičust mihe-se pit’käks aigaks, sikš mö zavodim kuvata lapsidenke lühüdoid fil’moid, miččiden henged oliba iče lapsed. Heile nece azj tuli lujas mel’he. Miše lapsil sünduiži ičeze heng vai starin, heile pidi äjak-se vot eläda neniš starinoiš, olda miččen-se hengen, — sanui Jelena Fedulova.
Konz lapsed openzihe lugemaha da kirjutamha, studijan ohjandajad zavodiba tundištoitta heid erazvuiččen literaturanke (sovetskijan aigan literaturanke, verazmaiženke) da kuvata mul’tfil’moid kirjutusiden mödhe. Lapsed iče änetaba mul’tfil’moid da pirdaba niiden täht kuvid.
— Lapsed kazvaba i tegesoiš argembikš. Miččen-se hengen kal’t heile om kebnemb sanuda ičeze problemoiš. Meile pidab ei vaiše iloitelda da kehitoitta heid, tarbiž, miše lapsed iče meletaižiba miččiš-se tärktoiš azjoiš. I mö zavodim meletada istorijoid, — ližazi Jelena Sem’onovna.
Nece voz’ om omištadud Venäman rahvahiden ühtmudele, sikš kogonaižen voden lapsed tundištihe tetaban vepsläižen runoilijan Nikolai Abramovan sädandradonke. Ezmäi opendajad iče oppiba da süveniba Nikolai Abramovan runoihe. Heiden südäimid koski se, kut Nikolai mahtoi kuvata tundmusid, ristituid, londust.
Lugedes hänen runoid voib putta külähä, jogele, olda kožmuses londusenke. Hänen runoiš ei ole agressijad — ned oma lämäd, sel’ktad, kebnad, lujas südäinkoskijad.
— Karjalas om äi lahjakahid ristituid, kudambiden sädandradon kal’t voib tundištoitta openikoid mirunke ümbri meiš. No meiden lapsed ei voigoi el’geta jügedoid tedoid. Nikolai Abramovan runod oma jogapäiväližes elos, armastuses kodimaha, vanhembihe, pert’he — nened temad oma sel’ktad i kebnad lapsiden täht. Ei kaikutte avtor mahtab muga lämäs kuvata ičeze tundmusid. Nacein, meiden openikad ei el’gekoi kaikuttušt rived, no hö el’gendaba runon jüvän, i nece om tarbhašt meiden täht, — sanui Jelena Fedulova.
— Lapsile oli mel’he, konz mö starinoičim Nikolai Abramovan polhe. Ved’ nece ei ole vaiše runoilii: Nikolai oli eripoližen ristitun, fotografan, lehtmehen, akt’oran… Lapsidenke voib pagišta erazvuiččiš azjoiš hänen runoiden, fotokuviden, fil’moiden abul.
Nikolai Abramovan “Maid”-runo tuli mel’he kaikile, sille oli-ki kuvatud mul’tfil’m. Kut homaičiba studijan ohjandajad, “se om kuti männudes aigaspäi i sil-žo aigal tulijas aigaspäi, ristitud lugeškaba sidä erazvuiččel aigal i el’gendaškandeba — nece om nügüdläine runo, se om aktualine kaiken aigan”.
— Lapsed surel tahtol lugiba necen runon, no kaikutte nägišti siš midä-se ičeze: ken-se kingiti homaičust leibän hajuhu, ken-se — maha. Lapsed pirdiba čomid kuvid, eläbzoitiba runon. Rad oli lujas melentartuine, eskai tegihe vähäižen opal, miše se lopihe, — sanui Jelena Sem’onovna.
Openduzvoden lopus literaturvastusel mäni mul’tfil’man prezentacii. Ezmäižen kerdan azjtegole kuctihe openikoiden vanhembid. Vastusele tuli Nikolajan plem’annik-ki Dmitrii Fedotov.
— Dmitrii starinoiči vepsläižen runoilijan elos da rados, siš, kut Nikolai tuli Karjalaha. Lapsed pagištoitiba händast. Sen ližaks Dmitrii abuti meile änetada mul’tfil’man, se kaikile lujas tuli mel’he, — sanui Natalja Spiridonova.
Nece melentartuine projekt ühtenzoiti kaikid: opendajid, lapsid, heiden vanhembid. Mul’tfil’man tegemižehe lapsed opendajidenke paniba henged, äi väged. “Maid”-runos om süvä da tärged jüvä. Se käski lapsid meletada tärktoiš eloazjoiš, nähta čomut prostiš azjoiš. Mul’tstudijan ohjandajad toivoba, miše hö jatktaba tundištadas Nikolai Abramovan sädandradonke, ved’ hänen runod libutaba lapsiden henged.
Teravas mul’tfil’m voib kacta Petroskoin školan-internatan №24 saital.
