Netälin loppuo etnotyylissä voipi viettyä Vienašša

Netälin loppuo etnotyylissä voipi viettyä Vienašša

Uljana Tikkanen
15.09.2021
“Kuokan kolkkajaiset” on perintehellini šyyšpruasniekka Vienan Karjalan kylissä. Arhippa Perttusen šiätijön Yhteinen Viena -projektin rajoissa Vuokkiniemeššä piettih netälinloppuo etnotyylissä.
Vuokkiniemeššä juhlittih Kuokan kolkkajaiset -pruasniekkua. Nyt še juhla on elvytetty. Kuva: Uljana Tikkanen
Vuokkiniemeššä juhlittih Kuokan kolkkajaiset -pruasniekkua. Nyt še juhla on elvytetty. Kuva: Uljana Tikkanen

Yheššä Viena-šeuran jäšenien kera Vuokkiniemeššä tai lähikylissä voipi tutuštuo karjalaiseh kulttuurih šekä ošallistuo perintehellisih pruasniekkoih. 

Šyyškuun 12. päivänä Vuokkiniemeššä piettih Kuokan kolkkajaiset -pruasniekka, min aikana muissuteltih potakan kuokinnan tapoja.

Šyyškuun alku on aika korjata šatuo: monilla pellot ollah jo tyhjät, kašvikset on lajiteltu ta korjattu šäilöh talvekši, a eryähät kuokitah viimesie potakkoja muašta tahi kuivatah niitä. Karjalaisen kulttuurin Viena-šeuran jäšenillä kaikki potakat on jo kuokittu muašta ta nyt tuli aika juhlimah tätä tapahtumua. Pruasniekkah šeuralaiset kučuttih kyläläisie ta vierahie nuapuripiirilöistä.

Viena-šeuran jäšenet löyvettih mainintoja Kuokan kolkkajaiset -pruasniekašta ta piätettih elvyttyä vanhua perinnehtä. 

– Konša alkoma tutkie meijän alovehen ta Vuokkiniemen istorijua, ni šaima tietyä, jotta Vuokkiniemeššä juhlittih Kuokan kolkkajaiset -pruasniekkua. Myö löysimä Arhippa Perttusen šiätijön julkaisomašta Priusan kolkkajaiset -kirjašta Lempi Lyytisen lyhyön kuvitukšen täštä pruasniekašta, kerto Vuokkiniemen kylätalon ruavon kurattori Julija Filippova.

Pruasniekan alušša Julija Filippova ta L’udmila Tihonova näytettih potakkapellolla, mitä pitäy ruatua, jotta Jumala antais äijän potakkua enši vuotena. 

– Enšin pitäy kolahtua kuokkie, panna ne ristih ta šiitä heittyä ne šelän tuakše päin pellolla, šemmoni perinneh oli ennein, kerrottih naiset. 

Perintehellisešti pruasniekkana vain šyötih potakkašyömisie kyläläisien ta nuapurien joukošša, eikä tanššittu ta laulettu. Nyt ilman konserttiohjelmua pruasniekkua ei pietty. Kylätalošša esiinnyttih Viena-šeura ta Anna Korsakova johtama lapšien ryhmä “Pohjolan lapšet” Mujejärveštä. Hyö kučuttih piirileikkih kaikkie vierahie ta iče näytettih mimmosie tanššija šuatetah tanššie. Vuokkiniemiläiset luvattih kuččuo Pohjolan lapšet -ryhmyä vielä kerran.

Enšin pitäy kolahtua kuokkie, panna ne ristih ta šiitä heittyä ne šelän tuakše päin pellolla, šemmoni perinneh oli ennein, jotta Jumala antais enemmän potakkua šeuruavakši vuuvvekši.
Julija Filippova, Vuokkiniemen kylätalon ruavon kurattori

Viena-šeuran vanhemmat jäšenet kerrottih nuoremmilla, kumpasista monet nykyjäh ei kašvateta potakkua, ka oššetah šitä kaupašša, juurikašvin šäilymisen šiännöistä: mitein valmistua kuoppua ta potakkua pitäkši talvišäilökši.

– Kuoppa oli talon pihašša. Enšin še kuivatettih, poltettih šielä katajua, jotta paha haju mänis poikeš ta kuoltais kaikki bakterijat šekä jotta kuopašša luajitut puuaitaukšet ei lahois. Havuo pantih mualla, jotta hiiret ei tultais. Hiiret vet varatah havuo. Šen jälkeh šai laškie potakat kuoppah ta panna ovi kiini, a oven piällä vielä pantih heinyä. Vielä potakkua pantih karšinah ta Uuteh vuoteh šuaten šitä otettih šieltä. Vašta Uuvven vuuvven jälkeh avattih kuoppa ta vielä piti, jotta šilloin ei olis kovua pakkaista, kerto Nina Gerasimova. 

– Konša potakat kuokittih, ne piti lajitella. Oli kolme vakkua: enšimmäiseh pantih parahat potakat, toiseh – šiemenet ta kolmanteh – pahemmat kotielukkoja varoin. Šiitä potakat kuivattih. Potakašta muamo luati meilä maitopotakkakeittuo, potakkarieškoja, keitti potakkua kuorissa. A myö, lapšet, oikein tykkäsimä, konša tuatto šytytti ropivon ta myö šaima šiinä paistua potakkua, muisteli L’udmila Tihonova.

Eryähie näistä šyömisistä šai maissella Kuokan kolkkajaiset -pruasniekašša. 

Näin vietettih netälin loppuo Vuokkiniemeššä. Viena-šeuran jäšenet ollah hyvällä mielellä, kun vanhoja perintehie muissetah ta šäilytetäh. 



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
“Karjala” on luotettava folklorilla jo 60 vuotta
“Karjala” on kulken taipalen trikotehtahan ruatajien harraššušryhmäštä folklori-etnografiseh yhtyveheh pitkine istorijoineh, omine perintehineh ta kirkkahine ohjelmistoineh.
Karjalan Sanomat
Hiitolanjoen alue tunnetuksi turisteille
Kansainvälinen RivTimes-hanke antaa uutta vauhtia matkailulle Lahdenpohjan, Käkisalmen, Parikkalan ja Rautjärven alueella.  Suunnitelmia on mietitty työpajoissa.
Karjalan Sanomat
Suomen kieli Vieljärvellä: kiinnostus ei ole korkealla
Parhaillaan 57 koululaista lukee suomea Vieljärven keskikoulussa. Lapset valitsevat, kumpaa kieltä opiskella: karjalaa tai suomea.
Oma Mua
Yhteisruato tuou enemmän löytöjä musejoilla
Karjalan kanšallini ta Venäjän etnografini musejo allakirjutettih šopimuš yhteisruavošta.
Kodima
Ičeladuine tundmuz
Petroskoin universitetas mäni kvest. Ezmäižen voz’kursan openikad, kudambad opendaba vepsän kel’t tundištihe vepsän kelenke da kodviba jo sadud tedoid.
Karjalan Sanomat
Verkkotunnit yhdistävät oppilaita kieliviikolla
Karjalan suomen kielen viikkoon osallistuvat Kostamuksen 1. koulu ja sen ystävyyskoulut Kuhmosta, Sotkamosta ja Oulusta sekä Kainuun opisto.
Oma Mua
Lumetoin kešä tai matka Karjalan ta Murmanskin alovehella
Pohjosešta kešäštä rikeneh šanotah, jotta še on lyhyt ta vähän lumini. Kešä 2021 oli lumetoin. Näyttäy šiltä, jotta še oli kuumin kešä, min olen muistan. Tänä kešänä ihaššuttavava šeikkailuna oli matka Karjalan ta Murmanskin alovehella.
Karjalan Sanomat
Teriberka häviää katsojien nähden
Petroskoilainen taiteilija Sergei Terentjev kertoo Teriberkan-matkastaan yllättävällä tavalla. Näyttelyssä Vyhod-mediakeskuksessa tekijän tahdosta maalaukset muuttuvat päivä toisensa jälkeen.
Oma Mua
Galina Jevdokimova: puoli vuozisadua školas
Ven’al 5. ligakuudu pietäh Opastajan päivy. Jessoilan školan opastaja Galina F’odorovna Jevdokimova on ruadanuh školas puolen vuozisadua.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль