Natalja Čikina: karjalaisen kirjallisuon yštävä
Karjalaini kirjallisuš ta kynäily on oltu vierellä oman työelämäni ajan. Olen šeurannun läheltä niitä. Još miulta kyšytäh, ken nykyjäh paremmin tuntou karjalaisen karjalan-, vepšän- ta šuomenkielisen kirjallisuon vaiheita ta nykytilua, ni vaštuan — Natalja Čikina.
Hiän on filologijan kandidatti, Karjalan tietokeškukšen vanhempi tutkija ta Venäjän kirjailijaliiton jäšen, karjalaisen kirjallisuon tutkija ta eistäjä. Natalja Čikinalta on ilmeštyn yhteheš noin kolmešatua tutkimušta, kirjutušta ta kirjua. Karjalan kanšallini kirjallisuš on hänen erikoisala.
Natalja Čikina on šyntyn työläispereheššä Petroskoissa. Hänen vanhemmat ruattih Petroskoin paperikonehyhtymäššä. Nataljan kanšallini ičetunto, kiintymyš šuomenšukuiseh kulttuurih on lähtösin lapšuon ajoilta, hiän iče tunnuštau.
— Tosin lapši ei tiijä tarkkah näitä aseita. Niijen tuntomini tapahtuu ičeštäh, šiämeššä. Niise oma kuuluvuš šuomenšukuseh joukkoh šelvisi miula vähitellein, ajan mittah, Natalja Čikina kerto miula kerran.
En tiijä, min kanšallisuon ihmisih Čikina iče lukeutuu eikä tällä ole kummempua merkityštä: hiän on eistän kaikkien Karjalan šuomenšukusien muamonkieltä ta kirjallisutta.
Natalja Čikina alotti karjalaisen, lähinnä karjalankielisen kirjallisuon tutkijana Karjalan tietokeškukšen Kielen, kirjallisuon ta istorijan instituutissa vuotena 1999. Tunnettu livvinkarjalaini kielentutkija L’udmila Markianova šuoššutteli neičyttä tähä työh, kun karjalua ošuavua tutkijua ečittih tutkimušlaitokšeh. Aikaisemmin Natalja luki karjalua ta šuomie šillosešša Karjalan pedagogisešša yliopistošša ta toimi muissa tehtävissä työelämän alušša.
— Pien omina opaštajina filologijan tohtorija Eino Karhuo ta Jurii D’uževie. Eino Karhu oli akatemisen tutkijan perikuva. Jurii D’užev, šamoin tuonilmasih šiirtynyt, oli miun tutkimušohjuaja, arvoššettu anšijoitunut tutkija hiänki, kertou Natalja Čikina.
Hiän luki Karjalan kirjallisuon istorijua Petroskoin valtijonyliopiston ta aikasemmin Karjalan pedagogisen yliopiston opaštujilla. Heitä toimiu eri aloilla Karjalan kielien parissa. “Oman Muan” toimittaja Uljana Tikkanen on yksi heistä.
Mie tunnen Natalja Čikinua 2000-luvun alkuajoilta. Šilloin häneltä alko ilmeštyö kirjallisušaiheisie kirjutukšie Carelia-kulttuurileheššä, min toimitukšešša toimin. Šilloset kollegat valmissettih tutkijat kirjutukšie lehteh. Šeurasin hänen kirjutukšie ta esitykšie ikäh kuin šivušta.
Myö tutuštuma lähemmin 2010-luvun puolivälissä, konša šain “Carelian” piätoimittajan tehtävät kevätkuušša 2014. Šiitä lähtien meilä on ollun hyvyä yhteistyötä. Monet Natalja Čikinan kirjallisušaiheiset kirjutukšet ta hänen esitykšet toimitukšen järještämissä tapahtumissa on oltu tämän yhteistyön tulokšie.
Viime vuosina kirjallisuon tutkija kirjutti “Careliah” muun muašša Nikolai Lainen, Taisto Summasen, Paavo Voutilaisen elämäštä ta tuotannošta, niise karjalaisen kanšallisen näytelmäkirjallisuon nykytilašta. Työväenrunoilija Emil Virtanen -nimini artikkeli julkaistih häneltä viimekši viime vuotena.
Kirjallisuon tutkijana ta eistäjänä Natalja Čikina on luajatietoini, viisaš ta tunnontarkka asientuntija, aito ammattilaini. Hiän on tutkin Karjalan kolmella kielellä ilmeštynyttä kirjallisutta. Hiän ošuau karjalan ta šuomen kieltä, ta ymmärtäy kirjutettuo vepšyä. Tämä kielitaito, šuomenšukusien kielien ošuamini on tärkie arvokaš taito, konša on kyše näillä kielillä ilmeštynyön kirjallisuon tutkimisešta. Natalja Čikinua voijah kuččuo aijokši näijen kielien ošuajakši, käyttäjäkši, eistäjäkši, niise puoleštapakajakši.
Juuri kolmen kielen, šentäh kun hiän tutkiu ta luatiu tunnetukši kirjallisutta karjalan, vepšän ta šuomen kielellä, šentäh ni Karjalan kanšallista kirjallisutta. Hiän on toimija, kumpani yhistäy, liittäy yhteh näitä kielie ta niillä kielillä ilmeštyvyä kirjallisutta, šentäh niise näijen kielien pakasijien ta käyttäjien etuja ta pyrkimykšie.
Karjalaisen kanšallisen kirjallisuon nykytila ei ole ruušunhohtoista tutkijan mukah:
– Karjalan, vepšän ta šuomen kieltä käyttävän kirjallisuon nykytila kerraššah huoleššuttau. Näillä kielillä kirjutettuja tevokšie ilmeštyy vähän nykyjäh. Aktiivini kiäntämistoiminta auttau vähäsen tätä tilannehta. Nuorie kirjuttajie on tosi vähän kirjallisuošša.
Näin on, vaikka Karjalašša on hyvät mahollisuot muamonkieliseh kaunokirjalliseh luomistyöh. Šuomenšukusie kielie, niise näillä kielillä ilmeštyvyä kirjallisutta kannuššetah monella tavalla. Tämän kirjallisuon näkymät ollah kuiteski hämäröjä.
Natalja Čikina on hyväntahtoini, rauhallini ta reilu ihmini. Hiän on luotettava yhteistyökaveri, kumpani pitäy omua šanua. Hänen kera on antoisua ta mielenkiintoista keškuššella kirjallisuošta, luovašta kirjuttelušta ta monista muista aseista.
Vapualla ajalla Natalja viettäy mielelläh aikua perehen ta yštävien šeurašša:
– Kešäsin käyn dačalla, käyn šieneššä ta marjašša. Talvisin hiihtelen. Harraššan joogua. Jooga on hyvä šielulla ta ruumehella.
Hiän on luatin tunnetukši Karjalua ta karjalaista kirjallisutta monissa kanšainvälisissä ta kotimaisissa kirjallisuš- ta kulttuuritapahtumissa.
– Olen erittelömäššä Karjalan kanšallisien kirjailijien tuotantuo. Heijän kiännöštyö kiinnoštau eniten milma nykyjäh. Olen vertailomašša Sergei Jeseninin runojen kiännökšie šuomen, karjalan ta vepšän kielellä, kirjallisuon tutkija kertou šuunnitelmistah.
