Natalja Gromova: “Kirjutan sendäh, ku enämbän tiettäs Karjalas da sen rahvahis”

Natalja Gromova: “Kirjutan sendäh, ku enämbän tiettäs Karjalas da sen rahvahis”

Jelena Ruppijeva
01.08.2022
Vuvven 2022 paras etnobloggari -kilvan diploman on suannuhgi liygiläine — Oma Pajo -horan pajattai, Karjalan Rahvahan Liiton hallindoh kuului Natalja Gromova.
Natalja Gromova on roinnuhes Petroskoin linnas, ga hänen karjalazet juuret buaban puoles ollah Anuksen čupun Tepoiniemen kyläs. Kuva on otettu Natalja Gromovan perehal’boumaspäi.
Natalja Gromova on roinnuhes Petroskoin linnas, ga hänen karjalazet juuret buaban puoles ollah Anuksen čupun Tepoiniemen kyläs. Kuva on otettu Natalja Gromovan perehal’boumaspäi.

Vuvven 2022 paras etnobloggari -kilvan diploman on suannuhgi liygiläine — Oma Pajo -horan pajattai, Karjalan Rahvahan Liiton hallindoh kuului Natalja Gromova. Nataljan kirjutuksii suau alalleh lugie “Oman Pajon” joukos da omal sivul VK-sotsialiverkos. Diploman suaduu pagizutimmo Natalja Gromovua hänen ruavos da pluanois tuliekse aigua.

Natalja, kuibo da konzu sinä rubeit kirjuttamah kirjutuksii verkos?
— Kolme vuottu tagaperin oli luajittu “Oman Pajon” sivu VK-sotsialiverkoh, sit rubeingi kirjuttamah. Silloi horan tyves ruadai Härkin-vokualujoukko kävyi Tverin alovehele Tolmačun kyläh Šipainiekku-festivualih, sie tuligi mieleh “sevoittua oma taigin”. Luajimmo oman sivun da minä rodiimmos sen vedäjäkse. 

Mih nähte ollah sinun kirjutukset?
— Kaikkeh nähte. Kirjutan horan ruavos, karjalazien kul’tuuras da perindölöis. Ečiin materjualua Karjalan tazavallan pajojoukkolois — eibo se olluh helpo ruado! Tieduo oli ylen vähä, jo jällespäi Karjalas kuului Karjal muuzikualline -projektu! Toinah meijän kirjutukset annettih projektan luadijoile idejan keriämäh tiedoloi Karjalan tazavallan parahis pajojoukkolois da luadimah videoloi. En ole varmu sit, ga se on tozi, ku horan verkojoukos se oli luajittu ennepäi.

Minun kirjutukset ollah sit, mi on jogahizen karjalazen sydämes — omas kodimuas da Karjalas. Midä olet tiijustannuh — sidä saneletgi. Ollet tiijustannuh midätah uuttu da mielenkiinittäjiä — pidäy vältämättäh sanella sit!

Misbo suvaičet kirjuttua enämbäl kaikkie?
—– Ylen äijäl suvaičen kirjuttua tavallizis ristikanzois da Karjalan unohtettulois čuppulois — hierulois, luonnon kohtis. Kirjuttelengi omal sivul verkos — toiči pidäy vai mainita omis paginoin piendöis da ečindöis, sit rahvahalgi rodieu kiinnostus oman muan histourieh. Olen äijile avvutannuh omien sugujuurien ečindäs. Rahvas toiči duumaijah, kui elettih heijän ezi-ižät, vai heidy voi kiinnostua, a se ei ole muga — se on meijän yhtehine histourii!

Ylen äijäl suvaičen kirjuttua tavallizis ristikanzois da Karjalan unohtettulois čuppulois – hierulois, luonnon kohtis.
Natalja Gromova, Vuvven 2022 paras etnobloggari

Mi innostuttau sinun kirjutandah?
— Minä en varua kyzyö — se avvuttau kirjutuksien tiemoin mietindäs. A rahvas lugietah da kyzytäh. Nämmis paginois sit on mollembile paginkanzoile hyödyy! En kirjuta kuulužakse rodimizekse, kirjutan sendäh, ku midä vai vois enämbän tiettäs Karjalas da sen rahvahis.

Ongo sinul vaigevuksii ruavos?
— Vaigevuksennu on se, ku ei ole kylläl aigua. Minä ainos kunnetah astun, juostes duumaičen, a pidäs istavuo stolah da rauhas kirjuttua.

Kuibo rahvas otetah vastah sinun kirjutuksii?
— Kui rahvas otetah vastah... Sanotah: kirjuta kniigoi. Minul on jo kaksi allettuu. Mih nähte net ollah, vie en sano, karjalazet ollah varovazet, yliluonnollizeh uskojat. Tiettäväine, minä hos yhten kniigan ga kirjutan loppussah. Toinah suau uskuo sih. Ku vai azetunnen da rauhas istummos stolan tuakse.

Misbo vie tahtozit kirjuttua? Mih tahtozit kiinittiä rahvahan huomavuo?
— Sotsialiverkolois kirjutetah lyhyösti, niilöis ei sua kirjuttua toizin. Konzu kolme vuottu tagaperin myö ajelimmo Tverin alovehele, tuttavuimmo L’ubov’ Ivanovanke Tolmačuspäi, häi kirjuttelou runoloi. Sit aijas häi kirjuttau runoelmua karjalazis. Hil’l’akkazin, rivi rivih. Tahtozimmo (tiettäväine, se on uskomatoi, ga nämmä ollah MEIJÄN huavehet) hänenke yhtes kirjuttua filman käzikirjutuksen karjalazien suures muutandas omien ezi-ižien mualoispäi. Vois olla čoma histourielline kino, sithäi harvah konzu mustellah da enimät ni tietä ei. Se, tiettäväine, on suuri da vaigei ruado, sih pidäy äijy aigua. Aku kentah lugenou meijän mielis da luadinou moizen filman?! Ilmai annammo oman idejan! Anna Karjal eläy da kuuluu kui vai vois enämbän aigua kaččomattah häviejän kielen jygieh tilah.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Omin Silmin käynnisti uuden ohjelman
Suomenkielinen luento kielen kehityksestä avasi Tietoja talteen -ohjelman Karjalan vähemmistökielillä. Seuraava luento on karjalaksi.
Oma Mua
Jänöiselgy armas
Vieljärven kyläkunnan Jänöisellän kylän ainavo eläi 85-vuodehine Viktor Sumkin saneli kylän da oman perehen jygies elaijas.
Karjalan Sanomat
Fokuksessa Vienan kuolleet kylät
Paanajärven hävinneet kylät -näyttely kertoo kahdesta kansallispuiston kuolleesta kylästä ja niiden kautta Vienan Karjalan historiasta.
Kipinä
Karjalaisie valehšuarnoja
Petroskoin Oneženka-päiväkojin kašvattajat valmissettih mukavie kertomukšie Karjalaisie valehšuarnoja -šarjašta.
Oma Mua
Pitkyjärven sillan mustokse
Sillat, sillat…, pienet dai suuret, raudubetonahizet dai puuhizet, rippujat sillat, telat dai suodu myöte poikkizin lykätyt parret…
Karjalan Sanomat
Tulevat opettajat kilpailevat voitosta
Yrittäjät ja työnantajat osallistuvat mestaruuskilpailuihin. He laativat tehtäviä kilpailijoille ja toimivat tuomareina.
Oma Mua
Kalevalan muan laulut
Koštamukšešša piettih Kanšainvälini šuomelais-ugrilaisien kanšojen kulttuurin Kanteletar-festivali.
Oma Mua
Arheolougii avuau histourien peittožuksii
Arheolougu on tiedomies-histouriekku, kudai kaivamizien avul sellittäy mainazien rahvahien elostu, tävvendäy histourien. Arheolougien tiijon vie sanotah “tiijokse labjanke”. Arheolougan ruavos sanelou tutkii Tatjana Vasiljeva.
Karjalan Sanomat
Marilainen runo soi lyydiksi
Kolme runoa on käännetty lyydin murteelle venäjästä ja yksi marin kielestä. Käännökset ovat osa kahta suurta kirjallisuushanketta.
Karjalan Sanomat
Nuorten kiinnostus karjalaan on yhä vilkas
Yli 70 livvin- ja varsinaiskarjalaa lukevaa nuorta ilmoittautui yleisvenäläisen äidinkielten kielikilpailun ensimmäiseen vaiheeseen. Yli 20 heistä on päässyt finaaliin.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль