Natalja Gromova: “Kirjutan sendäh, ku enämbän tiettäs Karjalas da sen rahvahis”

Natalja Gromova: “Kirjutan sendäh, ku enämbän tiettäs Karjalas da sen rahvahis”

Jelena Ruppijeva
01.08.2022
Vuvven 2022 paras etnobloggari -kilvan diploman on suannuhgi liygiläine — Oma Pajo -horan pajattai, Karjalan Rahvahan Liiton hallindoh kuului Natalja Gromova.
Natalja Gromova on roinnuhes Petroskoin linnas, ga hänen karjalazet juuret buaban puoles ollah Anuksen čupun Tepoiniemen kyläs. Kuva on otettu Natalja Gromovan perehal’boumaspäi.
Natalja Gromova on roinnuhes Petroskoin linnas, ga hänen karjalazet juuret buaban puoles ollah Anuksen čupun Tepoiniemen kyläs. Kuva on otettu Natalja Gromovan perehal’boumaspäi.

Vuvven 2022 paras etnobloggari -kilvan diploman on suannuhgi liygiläine — Oma Pajo -horan pajattai, Karjalan Rahvahan Liiton hallindoh kuului Natalja Gromova. Nataljan kirjutuksii suau alalleh lugie “Oman Pajon” joukos da omal sivul VK-sotsialiverkos. Diploman suaduu pagizutimmo Natalja Gromovua hänen ruavos da pluanois tuliekse aigua.

Natalja, kuibo da konzu sinä rubeit kirjuttamah kirjutuksii verkos?
— Kolme vuottu tagaperin oli luajittu “Oman Pajon” sivu VK-sotsialiverkoh, sit rubeingi kirjuttamah. Silloi horan tyves ruadai Härkin-vokualujoukko kävyi Tverin alovehele Tolmačun kyläh Šipainiekku-festivualih, sie tuligi mieleh “sevoittua oma taigin”. Luajimmo oman sivun da minä rodiimmos sen vedäjäkse. 

Mih nähte ollah sinun kirjutukset?
— Kaikkeh nähte. Kirjutan horan ruavos, karjalazien kul’tuuras da perindölöis. Ečiin materjualua Karjalan tazavallan pajojoukkolois — eibo se olluh helpo ruado! Tieduo oli ylen vähä, jo jällespäi Karjalas kuului Karjal muuzikualline -projektu! Toinah meijän kirjutukset annettih projektan luadijoile idejan keriämäh tiedoloi Karjalan tazavallan parahis pajojoukkolois da luadimah videoloi. En ole varmu sit, ga se on tozi, ku horan verkojoukos se oli luajittu ennepäi.

Minun kirjutukset ollah sit, mi on jogahizen karjalazen sydämes — omas kodimuas da Karjalas. Midä olet tiijustannuh — sidä saneletgi. Ollet tiijustannuh midätah uuttu da mielenkiinittäjiä — pidäy vältämättäh sanella sit!

Misbo suvaičet kirjuttua enämbäl kaikkie?
—– Ylen äijäl suvaičen kirjuttua tavallizis ristikanzois da Karjalan unohtettulois čuppulois — hierulois, luonnon kohtis. Kirjuttelengi omal sivul verkos — toiči pidäy vai mainita omis paginoin piendöis da ečindöis, sit rahvahalgi rodieu kiinnostus oman muan histourieh. Olen äijile avvutannuh omien sugujuurien ečindäs. Rahvas toiči duumaijah, kui elettih heijän ezi-ižät, vai heidy voi kiinnostua, a se ei ole muga — se on meijän yhtehine histourii!

Ylen äijäl suvaičen kirjuttua tavallizis ristikanzois da Karjalan unohtettulois čuppulois – hierulois, luonnon kohtis.
Natalja Gromova, Vuvven 2022 paras etnobloggari

Mi innostuttau sinun kirjutandah?
— Minä en varua kyzyö — se avvuttau kirjutuksien tiemoin mietindäs. A rahvas lugietah da kyzytäh. Nämmis paginois sit on mollembile paginkanzoile hyödyy! En kirjuta kuulužakse rodimizekse, kirjutan sendäh, ku midä vai vois enämbän tiettäs Karjalas da sen rahvahis.

Ongo sinul vaigevuksii ruavos?
— Vaigevuksennu on se, ku ei ole kylläl aigua. Minä ainos kunnetah astun, juostes duumaičen, a pidäs istavuo stolah da rauhas kirjuttua.

Kuibo rahvas otetah vastah sinun kirjutuksii?
— Kui rahvas otetah vastah... Sanotah: kirjuta kniigoi. Minul on jo kaksi allettuu. Mih nähte net ollah, vie en sano, karjalazet ollah varovazet, yliluonnollizeh uskojat. Tiettäväine, minä hos yhten kniigan ga kirjutan loppussah. Toinah suau uskuo sih. Ku vai azetunnen da rauhas istummos stolan tuakse.

Misbo vie tahtozit kirjuttua? Mih tahtozit kiinittiä rahvahan huomavuo?
— Sotsialiverkolois kirjutetah lyhyösti, niilöis ei sua kirjuttua toizin. Konzu kolme vuottu tagaperin myö ajelimmo Tverin alovehele, tuttavuimmo L’ubov’ Ivanovanke Tolmačuspäi, häi kirjuttelou runoloi. Sit aijas häi kirjuttau runoelmua karjalazis. Hil’l’akkazin, rivi rivih. Tahtozimmo (tiettäväine, se on uskomatoi, ga nämmä ollah MEIJÄN huavehet) hänenke yhtes kirjuttua filman käzikirjutuksen karjalazien suures muutandas omien ezi-ižien mualoispäi. Vois olla čoma histourielline kino, sithäi harvah konzu mustellah da enimät ni tietä ei. Se, tiettäväine, on suuri da vaigei ruado, sih pidäy äijy aigua. Aku kentah lugenou meijän mielis da luadinou moizen filman?! Ilmai annammo oman idejan! Anna Karjal eläy da kuuluu kui vai vois enämbän aigua kaččomattah häviejän kielen jygieh tilah.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Aili Rettijeva: “Kotikyläni eläy šyväimeššä”
Talven enšimmäisenä päivänä vienankarjalaini naini, “Neuvosto-Karjalan” ta “Karjalan Sanomien” monivuotini toimittaja Aili Rettijeva täytti 85 vuotta.
Karjalan Sanomat
Suomen kieli tutummaksi Kalevalan kautta
Karjalan koulut voivat saada käyttöön uuden suomen kielen Seikkailuni Kalevalassa -oppikirjan viidesluokkalaisille jo ensi lukuvuoteen mennessä.
Oma Mua
Elä herätä pahutta, kuni še on hil’l’ani
1970-luvulla ylioppilahana ollešša mie rikeneh matkuššin Karhumäki–Petroskoi -paikallisjunalla. Šielä mie kuulinki tämän kummallisen jutun meijän junašta. Nyt tahon kertuo šen teilä.
Karjalan Sanomat
Kansanrunoutta kuulee taas Haikolassa
Haikolan historiasta kertovalle reitille asennetaan laitteet, joiden avulla matkustajat voivat tutustua paikalliseen folkloreen. Hanke toteutetaan Karjalan päämiehen rahaston tuella.
Kodima
Tradicionaližed radonmahtod: Ojatin keramik
Ezmäižen kerdan Karjalas avaitihe Ojatin keramikan ozuteluz. Sen avtor om L’udmila Ivanova Piterin agjan Al’ohovščina-küläspäi. Sen tem om omištadud vepsläižele ”Virantanaz”-eposale.
Kipinä
Karjalaisen perehen elämäštä
Ken huomenekšen kulkou kuuvvella jalalla, päivän kahella jalalla, illan kolmella jalalla? Še on ihmini: lapšena skammissa (reikästuulašša) kävelöy ta vanhana šauvan keralla.
Karjalan Sanomat
Luonto ja Kalevala kauhun inspiraationa
Vuottovaaralla kuvataan uusi kauhusarja, joka perustuu Kalevalan runoihin ja tarinoihin.
Karjalan Sanomat
Karjalaisesta saunasta matkailutuotteeksi
Suuri saunatie -hanke säilyttää karjalaisen saunan perinnettä ja kehittää sen pohjalta nykyaikaisen karjalaisen saunan standardin.
Oma Mua
Šelaillen kalenterie piäšet ihmehelliseh Meččolah
Pimiekuušša kaikki halukkahat voijah oštua uuši Meččolan mifologija -etnokalenteri vuuvekši 2023. Painoš yhistäy karjalaista mifologijua, ekologijua ta “Kalevalan” luatimisen istorijua.
Karjalan Sanomat
Uusia hankkeita Karjalan hyväksi
Noin viisikymmentä nuorta Karjalan piireistä oppi tekemään apurahahakemuksia ja keksi uusia aktiviteetteja ja hankkeita Karjalan hyväksi.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль