Natalja Gromova: “Kirjutan sendäh, ku enämbän tiettäs Karjalas da sen rahvahis”

Natalja Gromova: “Kirjutan sendäh, ku enämbän tiettäs Karjalas da sen rahvahis”

01.08.2022
Vuvven 2022 paras etnobloggari -kilvan diploman on suannuhgi liygiläine — Oma Pajo -horan pajattai, Karjalan Rahvahan Liiton hallindoh kuului Natalja Gromova.
Natalja Gromova on roinnuhes Petroskoin linnas, ga hänen karjalazet juuret buaban puoles ollah Anuksen čupun Tepoiniemen kyläs. Kuva on otettu Natalja Gromovan perehal’boumaspäi.
Natalja Gromova on roinnuhes Petroskoin linnas, ga hänen karjalazet juuret buaban puoles ollah Anuksen čupun Tepoiniemen kyläs. Kuva on otettu Natalja Gromovan perehal’boumaspäi.

Vuvven 2022 paras etnobloggari -kilvan diploman on suannuhgi liygiläine — Oma Pajo -horan pajattai, Karjalan Rahvahan Liiton hallindoh kuului Natalja Gromova. Nataljan kirjutuksii suau alalleh lugie “Oman Pajon” joukos da omal sivul VK-sotsialiverkos. Diploman suaduu pagizutimmo Natalja Gromovua hänen ruavos da pluanois tuliekse aigua.

Natalja, kuibo da konzu sinä rubeit kirjuttamah kirjutuksii verkos?
— Kolme vuottu tagaperin oli luajittu “Oman Pajon” sivu VK-sotsialiverkoh, sit rubeingi kirjuttamah. Silloi horan tyves ruadai Härkin-vokualujoukko kävyi Tverin alovehele Tolmačun kyläh Šipainiekku-festivualih, sie tuligi mieleh “sevoittua oma taigin”. Luajimmo oman sivun da minä rodiimmos sen vedäjäkse. 

Mih nähte ollah sinun kirjutukset?
— Kaikkeh nähte. Kirjutan horan ruavos, karjalazien kul’tuuras da perindölöis. Ečiin materjualua Karjalan tazavallan pajojoukkolois — eibo se olluh helpo ruado! Tieduo oli ylen vähä, jo jällespäi Karjalas kuului Karjal muuzikualline -projektu! Toinah meijän kirjutukset annettih projektan luadijoile idejan keriämäh tiedoloi Karjalan tazavallan parahis pajojoukkolois da luadimah videoloi. En ole varmu sit, ga se on tozi, ku horan verkojoukos se oli luajittu ennepäi.

Minun kirjutukset ollah sit, mi on jogahizen karjalazen sydämes — omas kodimuas da Karjalas. Midä olet tiijustannuh — sidä saneletgi. Ollet tiijustannuh midätah uuttu da mielenkiinittäjiä — pidäy vältämättäh sanella sit!

Misbo suvaičet kirjuttua enämbäl kaikkie?
—– Ylen äijäl suvaičen kirjuttua tavallizis ristikanzois da Karjalan unohtettulois čuppulois — hierulois, luonnon kohtis. Kirjuttelengi omal sivul verkos — toiči pidäy vai mainita omis paginoin piendöis da ečindöis, sit rahvahalgi rodieu kiinnostus oman muan histourieh. Olen äijile avvutannuh omien sugujuurien ečindäs. Rahvas toiči duumaijah, kui elettih heijän ezi-ižät, vai heidy voi kiinnostua, a se ei ole muga — se on meijän yhtehine histourii!

Ylen äijäl suvaičen kirjuttua tavallizis ristikanzois da Karjalan unohtettulois čuppulois – hierulois, luonnon kohtis.
Natalja Gromova, Vuvven 2022 paras etnobloggari

Mi innostuttau sinun kirjutandah?
— Minä en varua kyzyö — se avvuttau kirjutuksien tiemoin mietindäs. A rahvas lugietah da kyzytäh. Nämmis paginois sit on mollembile paginkanzoile hyödyy! En kirjuta kuulužakse rodimizekse, kirjutan sendäh, ku midä vai vois enämbän tiettäs Karjalas da sen rahvahis.

Ongo sinul vaigevuksii ruavos?
— Vaigevuksennu on se, ku ei ole kylläl aigua. Minä ainos kunnetah astun, juostes duumaičen, a pidäs istavuo stolah da rauhas kirjuttua.

Kuibo rahvas otetah vastah sinun kirjutuksii?
— Kui rahvas otetah vastah... Sanotah: kirjuta kniigoi. Minul on jo kaksi allettuu. Mih nähte net ollah, vie en sano, karjalazet ollah varovazet, yliluonnollizeh uskojat. Tiettäväine, minä hos yhten kniigan ga kirjutan loppussah. Toinah suau uskuo sih. Ku vai azetunnen da rauhas istummos stolan tuakse.

Misbo vie tahtozit kirjuttua? Mih tahtozit kiinittiä rahvahan huomavuo?
— Sotsialiverkolois kirjutetah lyhyösti, niilöis ei sua kirjuttua toizin. Konzu kolme vuottu tagaperin myö ajelimmo Tverin alovehele, tuttavuimmo L’ubov’ Ivanovanke Tolmačuspäi, häi kirjuttelou runoloi. Sit aijas häi kirjuttau runoelmua karjalazis. Hil’l’akkazin, rivi rivih. Tahtozimmo (tiettäväine, se on uskomatoi, ga nämmä ollah MEIJÄN huavehet) hänenke yhtes kirjuttua filman käzikirjutuksen karjalazien suures muutandas omien ezi-ižien mualoispäi. Vois olla čoma histourielline kino, sithäi harvah konzu mustellah da enimät ni tietä ei. Se, tiettäväine, on suuri da vaigei ruado, sih pidäy äijy aigua. Aku kentah lugenou meijän mielis da luadinou moizen filman?! Ilmai annammo oman idejan! Anna Karjal eläy da kuuluu kui vai vois enämbän aigua kaččomattah häviejän kielen jygieh tilah.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Vienan henki šäilyy muuttomattomana
Karjalaisien pruasniekkojen kalenteri on täyši tapahtumie. Erityisešti kešällä. Joka netälinloppuna pietäh iluo Karjalan eri ošien kylissä.
Oma Media
Преображение Сортавала
Неравнодушные люди возрождают столицу Северного Приладожья к новой жизни.
Oma Mua
Oma – vieras
Kerdomus karjalazen Mari-nimellizen inehmizen elaijas. Suuren Izänmuallizen voinan algavuttuu da ukon voinale kaimattuu häi jiäy elämäh buat´uškan da pienen tyttären kel ”suomelazien vallan al”.
Karjalan Sanomat
Risteilymatkustajilla on kiire Karjalaan
Yli 20 000 matkailijaa käy tänä vuonna Karjalassa risteilyaluksilla. Turistit tutustuvat niin maailmankuuluihin Valamoon ja Kižiin kuin paikalliseen kansankulttuuriin.
Oma Mua
Haukkašuaren kešäkoulun aikana šattu istorijallini tapahtuma
Heinäkuušša Haukkašuaren kyläššä toimi perintehellini kešäkoulu. Tänä vuotena šen lopetti muutoma kymmenen nuorta ihmistä.
Karjalan Sanomat
Opettaja, radisti, rautatieläinen
Heinäkuun 26. päivänä Suuren isänmaallisen sodan veteraani ja Venäjän rautatieyhtiön ansioitunut työntekijä Raisa Pronkina on täyttänyt sata vuotta.
Oma Mua
Priäžäs on kel pidiä huoldu kukkuvagolois
Kukkii kylä -projektu on todevutettu. Projektan todevuttajannu oli priäžäläine Tatjana Korz’uk da Priäžän kylän veteruanoin nevvosto.
Karjalan Sanomat
Vapaa-ajantilat ajankuluksi ja hyödyksi
Säpsässä avatuista tiloista tuli esimerkki hyväntekeväisyystoiminnasta. Daniil Fedulin on toteuttamassa tilahanketta jo toista vuotta.
Oma Mua
Karjalan kieli rodih nägyvis Veškelykses
Järven randu -projektan aigua Veškelyksen kyläh on azetettu kylän da kyläkunnan ven’an- da karjalankielizet kartat, viittehet da uuliččoin nimilaudazet.
Oma Mua
Tatjana Jaškovan perintyö esillä näyttelyissä
Kalevalatalo-etnokulttuurikeškukšešša ativoijah näyttelyt “Kuvadka. Onnie tuoja kukla” ta “Joka paikašša omašša kruutašša”. Ne tultih Kalevalah Petroskoin Kiži-musejon varaštoista.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль