Naisklubi yhistäy pos’olkan aktiivisie eläjie

Naisklubi yhistäy pos’olkan aktiivisie eläjie

Nadežda Vasiljeva
03.09.2024
Perezagruzka-naisklubi oli peruššettu Kalevalan piirin kaaterikeškukšen rinnalla. Äšen kešällä, konša monet järješšöt ta liikkehet männäh lomalla ta vähennetäh omua toimintua, tämän klubin aktiivini ruato jatku.
Perezagruzka-naisklubi toimiu ta kuččuu omih rivilöih pos’olkan toisieki aktiivisie naisie. Kuva: Kalevalan piirin kaaterikeškuš
Perezagruzka-naisklubi toimiu ta kuččuu omih rivilöih pos’olkan toisieki aktiivisie naisie. Kuva: Kalevalan piirin kaaterikeškuš

Viime netälillä piettih naisklubin jäšenien tavanmukani tapuamini. Še vietettih Kalevalan keškuškirjaššošša tunnukšella “Kirja on käsittämini, kunne šiirtyö ielläh”.

Yheššä piirikirjaššon ruatajien kera klubin ošanottajat, tällä kertua omien lapšien kera, tuttavuššuttih ammattija koškijih taitotevokših. Tämä teema kiinnošti ei ainuoštah aikuhisie, ka heijän lapšie niise.

Perezagruzka-naisklubin joka issunto vietetäh hyvin mukavašti. Tapuamiset yhtämieltäolijien kera košetah elämän eri aloja. Ativoih kalevalalaisien naisien luokše tullah enši kačahukšelta pos’olkan šamanmoiset eläjät. Ka heijän erikoisuona on še, jotta hyö piätettih avata oma yrityš ta tultih yksityisyrittäjiksi, čukelluttih ičentyöllistäjien muailmah.

Yksi šemmosista naisista-yrittäjistä on Jelena Kračkovskaja. Hiän jo monta vuotta ammatillisešti ruatau kosmetologijan alalla šekä luatiu hieronnan eri lajija.

Naisklubin järještäjät ta šen johtaja, Kalevalan piirin kaaterikeškukšen spesialisti Antonina Mosunova vaštuullisešti valmistauvutah klubin joka issuntoh.

Jelena šai liäketiijollisen koulutukšen ta 20 vuotta ruato piiripol’ničašša, a šiitä piätti avata oman yritykšen. Naini voitti kaikki vaikeukšet ta nyt mäneššykšellisešti ruatau omalla alalla.

Täštä Jelena Kračkovskaja kerto klubin yheššä issunnoista ta vietti oman kosmeettisen muasteri-opin.

A Julija Lettijevua oman yritykšen avuamisešša autto Kalevalan piirin kaaterikeškuš. Vuosi takaperin neičyt allakirjutti šopimukšen kaaterikeškukšen kera ta šai 100 tuhatta rupl’ua oman bisnessin kehittämiseh.

Julija ošti kaikki tarvittavat laittehet ta alko harjotella taftingie — luatie mattoja. Neičyt on luova ihmini ta hänen piäššä aina šyntyy uušie mukavie idejoja. Niin, Julija aktiivisešti alko ruatua. Hänen matot ollah melko šuosittuja, šentäh kun ollah kaunehet ta ainutluatuset.

Kaikešta täštä Julija Lettijeva iče kerto Perezagruzka-naisklubin jäšenillä ta vaštasi heijän kaikkih kyšymykših.

Perezagruzka-naisklubin joka issunto vietetäh hyvin mukavašti. Tapuamiset yhtämieltäolijien kera košetah elämän eri aloja.

Kalevalan piirin sosialityön keškukšen johtaja Žanna Šamalujeva klubin yheššä issunnoista kerto keräytynyillä šiitä, mitein sosiališopimuš toimiu ta ken voipi luottua šen šuamiseh.

Kalevalan prihat ta neiččyöt Enšimmäisien liikkeheštä johtajah Tatjana Grigorjevnan kera niise tultih ativoih Perezagruzka-naisklubin jäšenien luokši. Hyö otettih ošua työpaikkojen jarmankkah, kummaista vietettih naisklubin toiminnan rajoissa.

Pojat ta tytöt kohta lopetetah koulu ta heijän ieššä noušou kyšymyš: kunne lähtie opaštumah ta ruatamah? Jarmankka tuli nuorilla šemmosekši matkaoppahakši, mistä hyö šuatih tietyä, mimmoset ammatit nyt ollah nykytärkiet ta tarvittavat meijän muašša.

Naisklubin järještäjät ta šen johtaja, Kalevalan piirin kaaterikeškukšen spesialisti Antonina Mosunova vaštuullisešti valmistauvutah klubin joka issuntoh. Vet “Perezagruzkan” piätarkotukšena on kerätä yhteh alotuškykyšie naisie, yhistyä heijät yhtehisillä mielenkiinnoilla, auttua heitä löytyä iččie tarpehellisešša hommašša, eikä jättyä heitä yksin missänä tapahukšešša, još tullou proplemoja.

Omien tehtävien kera Perezagruzka-naisklubi pärjyäy. Še varmah toimiu ta kuččuu omih rivilöih pos’olkan toisieki aktiivisie naisie.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Lyydinkardalan eri dialektoi opastetah kylis da linnois
Lyydiläižed eletäh Anuksen, Priäžän, Änižen da Kompohd’an piiris. Suurembad lyydiläižin eländkohtad oldah: Kujärv, Pyhärv, Priäž, Tivdii, Dyrkänmägi, Kendärv da muga edelleh.
Karjalan Sanomat
Yliopiston jälkeen töihin maaseudulle
Prääsän piirin kouluihin on tullut töihin neljä nuorta opettajaa.
Oma Mua
Ku vai lapsil olis hyvä
Tunnustuin täh pereheh Il’l’anpiän pruazniekannu Suuren Sellän kyläs. Kerras rubei himoittamah sanella rahvahal Anna Sergejevna da Sergei Vladimirovič Arbuzovien elokses.
Oma Mua
Kirjašto on paikka lukomisekši ta mukavakši ajanvietokši
Kalevalan piirin Borovoi-pos’olkašša avattih uuvvissettu kirjašto. Še tuli äijyä mukavammakši.
Karjalan Sanomat
Kiinnostus kieliin on laskussa
Tänä lukuvuonna vähemmistökieliä Karjalan kouluissa lukee hieman yli 5 500 lasta. Syksystä alkaen karjalan kieltä opetetaan jälleen Kostamuksen lukiossa.
Kipinä
Karjalan pirdajad tegiba uded taidehkuvad Vepsän mal
Karjalan Taidehmuzei jatktab “Joksmust vaste. Pohjoižvepsläižed”- projektad, mitte om omištadud Änižröunan vepsläižile külile da niiden eläjile.
Karjalan Sanomat
Juuriaan etsimässä – Kansallinen aloitti ensi-illalla
Koko tarina on tytön uni, jossa hän tutustuu vepsäläiseen kulttuuriin ja yrittää saada tietää jotain itsestäänja löytää isänsä. Esitys sai yllättävän lopun.
Oma Mua
Karjalan tašavallan ta Tverin alovehen yhteistyö kehittyy
Šyyškuun 19. päivänä Karjalan kanšojen yštävyštalošša vietettih pyorä stola Karjalan tašavallan ta Tverin alovehen yhteistyön kyšymykšistä.
Karjalan Sanomat
Kieli, perinteet ja elinolot sidoksissa toisiinsa
Karjalaisten 10. kerähmö suosittelee karjalan kielen oppituntien lisäämistä sekä asutusalueiden ja perinteisten elinkeinojen kehittämistä tasavallassa.
Oma Mua
Pidäy pyzyö pystyi da puhuo yhteh hiileh
Syvyskuun 20.-21. päivinny Petroskois piettih Karjalazien X kerähmö. Kerähmöh oli vallittu 66 deleguattua Karjalan erii piirilöis, linnu- da munitsipualualovehilpäi.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль