Mustua ilmazen ijän

Mustua ilmazen ijän

Ol’ga Ogneva
02.10.2020
Karjalan vihaniekois piäständypäivänny Nuožarves avattih voinumustomerki, kunne on pandu voinal tapettuloin da voinal olluzien omamualazien nimet. Mustomerki kohendettih tänä kezän.
Uvvet nimet pandih nelläle uvvele pliitale, kuduat azetettih čurah-toizeh suures mustomerkis. Avajazis lugiettih iäneh kai 60 muanivomiehien nimie. Kuva: Ol’ga Ogneva
Uvvet nimet pandih nelläle uvvele pliitale, kuduat azetettih čurah-toizeh suures mustomerkis. Avajazis lugiettih iäneh kai 60 muanivomiehien nimie. Kuva: Ol’ga Ogneva

Mustomerki voinal olluzile omamualazile pystytettih Nuožarveh paikallizen školan alguhpanos rahvahan vuoh vie vuvvennu 1985. Voinumustomerkis oli 141 nimie. Nygöi ližättih vie yksi – tiijustelijan Jevdokija Mihailovna Sergejevan nimi. Sergejevan Dus’a oli Mikkeläspäi, loppi Nuožarven školan da ruadoi opastajannu Kutižmas. Neidizel oli vaiku 23 vuottu igiä, konzu häi sai surman. Dus’an kalmu ei ole tietois, ga nygöi hänen nimi ei jiä unohtuksih.

– Häi oli erillizen joukon saldatannu. Vuvvennu 1943 Dus’ua yhtes komandiiran Konstantin Zaharovič Manzirevan kel työttih suomelazien tagavoh. Tiijustusoperatsien aigua heidy tapettih. Surman sai Sergejevan Dus’a dai Konstantin Manzirev. Pahakse mieldy, heijän nimet nikus ei olla pandu igäzeh mustoh. Tämä heijän tiijustusmatku oli ozatoi, ga hyö äijän luajittih Karjalan piästämizekse. Manzireval enne surman suandua oli kymmene ozakastu tiijustusmatkua suomelazien tagavoh. Dus’ua ei lykystännyh. Ga händy pidäy mustua, häi on meijän omamualaine, Nuožarves kodvan eli hänen sizär Ol’ga Mihailovna Fokina, sanoi Priäžän Elämä-etnokul’tuurukeskuksen ruadai Tatjana Seppänen.

Mustomerkin avattuu miitingan jälles häi pidi kul’tuurukois luvendon Sergejevan Dus’ah näh.

dusa.jpg

Nuožarveh da lähikylih jo ei jiännyh eloh ni yhty voinuveteruanua. Sendäh nuožarveläzet ližättih mustomerkih vie 60 uuttu nimie. Niidy ečittih da tarkistettih vojenkomuatoin kauti, kyzeltih rahvahal. Uvvet nimet pandih nelläle uvvele pliitale, kuduat azetettih čurah-toizeh suures mustomerkis. Avajazis lugiettih iäneh kai 60 muanivomiehien nimie. Jevgenija Nikitična Larionova on rodužin Honganualpäi, mustomerkis on hänengi roindukylän eläjien nimie. Inhemizel tämä mustomerki on ylen kallis:

– Tuatto on i 13 hengie on meijän kyläspäi. I vot vie uuzis on, kačo, Ugarov Vasili Vasilejvič, häi ei olluh kiiškoiniemeläine, häi oli Honganuan kylän. Konzu voinu proidi, myö vie emmo uskonuh, što häin oli partizuanannu, a kniigazet gu podarittih meile jägimäi, sie minä hänen famiilein lövvin.

Ennepäi voinumustomerkii jo kohendettih kaksi kerdua, vuozinnu 1995 da 2015. Tänävuon Alovehelline Yhteiskunnalline Ičehalličus, TOS, “Keskus-Nuožarvi” azui projektan da sai valdivon kannatustu mustomerkin kohendamizeh da uvvistamizeh. Se maksoi 270 tuhattu rubl’ua, rahvas kerättih niis 15 tuhattu.

– Autoin vähäzel, autoin, kuibo et anna, potomu što meijän kyläspäi nygöi pošti nikedä eule kyläs, kai vahnembat kuoltih, a nuorembat jo ei tietä, naverno, nimidä. Pidäy vellin, štobi mustua, štobi tiettäs kaikin, mi on se voinu. Minä rodiimmos, puolitostu vuottu oli, konzu voinu rodih. Konzu rodiimmos 1939 vuvvel, tata oli Suomen voinal finskoil, tuli kontuuzittu. Korvis lähti veri da moine keldaine. I vot toizel voinal lähti. I viestittäh men tiijä kunne sinne kuoli. Pidäy velli, pam’at’ pidäy, – ei voi piettiä kyynälii Jevgenija Larionova.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Tulvat ovat uhanneet Karjalan piirejä
Huhtikuun alusta Äänisenrannan piiri on kärsinyt huomattavasti tulvavesistä. Nyt tilanne on vakiintunut tasavallassa. Monen joen vedenpinta on laskenut.
Oma Mua
Passipo lapšien ammuntahiihošta
Koštamukšešša piettih Alovehien väliset lapšien ammuntahiihon kilpailut Karjalan tašavallan piämiehen palkinnošta. Še oli Anna Bogalii urheilumal’l’a – Severstal’ -kilpailujen finali.
Karjalan Sanomat
Vanhat puvut saavat kopiot
Pukujen kopiot esitellään toukokuussa Prääsän piirin etnokulttuurikeskuksessa.
Oma Mua
Ei voi olla! Minä olen sijalline…
Erähiči minä keriän must’oidu zdaittavakse. Tässäh nedälin aloh kävyin sinne, keräin da zdaičin. Toiči kai kahteh kerdah päiväs kävyin: huondeksel da ehtäl, a päiväl koisgi ruaduo on.
Karjalan Sanomat
Sanelu: Murmanskin alue mukana tempauksessa
Huhtikuun 19.—26. päivinä voi kirjoittaa sanelun karjalan ja vepsän kielellä. Tänä vuonna tempaukseen liittyy Murmanskin alue.
Karjalan Sanomat
Periodika esittelee itsensä Venäjä-messuilla
Karjalan suomen-, karjalan- ja vepsänkielisiä lehtiä ja kirjoja julkaiseva kustantamo Petroskoista tutustuttaa messuvieraita tuotteisiinsa ja karjalaiseen kulttuuriin.
Karjalan Sanomat
Nuoret oppivat laulamaan joikuja
Petroskoissa maanantaina käynnistyneellä etnoleirillä tutkitaan karjalaista kansanlauluperinnettä. Tänä vuonna saatiin ennätysmäärä hakemuksia laulunharrastajilta eri puolilta Venäjää.
Oma Mua
Rohkeimmat otettih ošua talvikalaššukšeh
Kalevalašša piettih perintehellini talvikalaššukšen kilpailu.
Karjalan Sanomat
Balettitanssijat rikkoivat myytin Lumitytöstä
Nykybaletti Vertikaali ensiesitettiin Karjalan musiikkiteatterissa osana Lumityttö: myytti ja todellisuus -hanketta. Baletti esitetään myös kansainvälisellä DanceInversion-nykytanssifestivaalilla Moskovassa.
Karjalan Sanomat
Liitto yhdistää, opettaa ja valistaa
Karjalan rahvahan liitto on täyttänyt 35-vuotta. Järjestön tuella tasavallan asukkaat lukevat karjalaa, omaksuvat kulttuuria ja osallistuvat hankkeisiin.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль