Musto puolistajis

Musto puolistajis

Galina Mihailova
10.05.2023
Jo 78 vuottu meni, ku loppiettihes jälgimäzen voinan verehizet bojut. Voiton suadih sаldatat, ga heidy avvutettih partizuanatgi.
“Mstiteli”- partizuanujoukon saldatat. Kuva on otettu vk.com/medvezh_museu
“Mstiteli”- partizuanujoukon saldatat. Kuva on otettu vk.com/medvezh_museu

Jo 78 vuottu meni, ku loppiettihes jälgimäzen voinan verehizet bojut. Voiton suadih sаldatat, ga heidy avvutettih partizuanatgi. Vuvvennu 1941 Nevvostoliitto ei olluh valmis puolistusbojuloi, ku Nevvostoliiton piälikkö ei uskonuh, ku Hitleri muanittau da zavodiu voinan meijänke.

Enzimäine voinuvuozi oli ylen jygei, Karjalan frontal oli vähä armiedu, sendäh pidi partizuanoilgi olla bojulois yhtes sаldatoinke. Äijy partizuanua joukkolois kuadui. Karjalas enimytteh rahvas oldih evakos, omil väil kunnostua joukot ei suannuh: kučuttih nuorižuo Siberispäi, Urualan čupus da toizis tazavalloispäi. Omatahtozet nuorižot kučuttih Moskovah da siepäi työttih Belomorskah, kus oli Karjalan frontan partizuanoin liikkehen štuabu. Siepäi heidy työttih Segežah. Meil Segežas oli avattu partizuanoin škola, kus kaikkii opastettih partizuanoin neroloih: kui mečäs ei yöksyö, maltua peittyö da tulla vihollizen viereh huomuamattah, hyvin ambuo, suksil hiihtiä, hyvin lugie kartua... Opastus jatkui kaksi kuudu, sen jälles heidy juattih partizuanujoukkoloih, kunne pidi ližiä. Segežas voinan aigua perustettih kaksi partizuanujoukkuo: “Mstiteli” da “Komsomolets Karelii”. 

Mollembat oldih perustettu sygyzyl vuvvennu 1942. Joukko “Komsomolets Karelii” oli uuzi, a “Mstiteli” jo oli enne, ga kezäpohodas se oli Grigorjevan briguadas. Kaikis briguadan joukkolois äijy rahvastu kuoli, ga Mstiteli-joukospäi niyhty hengie ei tulluh omale puolele — kaikin oldih tapettu bojus libo kuoltih nälgäh, libo puututtih plenah. Toine perustettu Segežas joukko otti nimen “Mstiteli”. Ku täs joukos ei olluh niyhty hengie endizes joukospäi, myö Vigovtsi-ečindyjoukos lapsienke (minä olin tämän joukon johtajannu) tädä uuttu joukkuo kučuimmo “Mstiteli-2”. Tämän joukon partizuanoin kirjastu da musteluu meil on äijy. Kaksi kerdua hyö kerävyttih Segežah, enzimäzen kerran vuvvennu 1972, konzu oli 30 vuottu heijän joukol, da vuvvennu 1984, silloi oli 40 vuottu, ku Karjalan frontal loppiettihes bojut.

Täs partizuanujoukos enämbi rahvastu oli Ven’an eri kohtis, oligi Karjalaspäi. Hyvil sanoil musteltih Seesjärven rajonan mužikkoi: Arhipovua I.J., Pas’ukovua M.N., Medvedevua J.S. Puadanespäi; Teppanovua P.I., Privininua I.A., Mironovua I.I. Sellin kyläspäi; Ojatinua P.G. Jevgoraspäi, Mironovua F.I. Ahvenlammespäi da Nikolajevua P. R. Naistenjärvespäi. Kaikin hyö oldih karjalazet da vojuittih omal mual rohkiesti. Minä tahton suurdu pruazniekkua vaste sanella kahtes meijän pieniluguzen rahvahan miehes – karjalazis Jakov Stepanovič Medvedevas da P’otr Romanovič Nikolajevas.

Segežas oli avattu partizuanoin škola, kus kaikkii opastettih partizuanoin neroloih: kui mečäs ei yöksyö, maltua peittyö da tulla vihollizen viereh huomuamattah, hyvin ambuo, suksil hiihtiä, hyvin lugie kartua...

Partizuanujoukko “Mstiteli-2” perustettih lopus ligakuudu vuvvennu 1942. Sen enzimäzenny johtajannu oli N. G. Pimenov, komissuarannu P.A. Kirjanov. Joukos oli kolme vzvodua, kaikkiedah joukonlugu oli 110—115 hengie. Enzimäi alguaijas joukos ei olluh tiijustelujoukkuo. Konzu pidi vediä tiijustelut, kerättih joukko, kuduas joga kerdua oldih uvvet rahvas. Ei suannuh putilleh suaja joga kerdua hyvii tiedoloi vihaniekois, sendäh toiči oldih suurehkot menetykset joukos. Allus vuvves 1943 luajittih moine piätös — enzimäine vzvodu rodih tiijustelujoukokse, sen piälikökse pandih J. S. Medvedev. Jakov Stepanovičan roinduvuozi on 1907, kuoli häi vuvvennu 1975 Puadenel. Konzu algavui voinu, häi oli jo ruavas mies, ruadoi Puadenen parzienuittokantoras piämiehenny. Partizuanoin joukkoh liityi vuvvennu 1941, oli ozanottajannu bojus Kimasjärvel, kus sai Krasnoe Znam’a -kunnivomerkin.

Medvedev tiezi suomen kielen, hyvin tunzi Seesjärven rajonan alovehen da sen ymbäristön, ylen hyvin maltoi orijentiiruijakseh mečäs. Pohodas häi ainos orientiiruiččihes kompasan avul da kartanke, puaksuh joukon piäliköt pakittih hänel abuu, ku suaja ellendiä, kus hyö ollah. Jakov Stepanovič pohodas tarkah kuundeli mečän iänii, sendäh ainos hänel piäs oli pieni šuapku: kezäl dai talvel, tiijustelijal pidäy hörkistiä korvii. Hänen tiijot da nerot oldih pättävät piälikön virgah. Häi maltoi naluadie mečäs eloksentabua, luadi poikkimenon joves vihollizen ies. Häi oli ainos puhtahan nägözenny da rauhallizennu, ylen vaigielois ololoisgi ei pidänyh pahua mieldy, eigo žualuinnuhes väzyndäs, hos partizuanat nähtih: vaigei hänelgi oli. Dovarišat musteltih: heijän piälikkö nikonzu ei korrendannuh iändy, eigo nikonzu sanonuh “Minä käskin!”

Hän ainos kesti koittelukset da oli rauhalline. Partizuanat händy piettih arvos da suvaittih, ellendettih puolisanas da tarkah luajittih omua ruaduo. Konzu oli vaigiet tilandehet, ”Mstitelit” oldih varmat omas piälikös. Hyö Medvedevanke äijän kerdua käydih ottamah vangikse vihollistu Ondajärvele da Zapol’arjeh.

Jakov Stepanovič Medvedev oli taval pagizii ristikanzu, suvaičči ilokastu paginua, šuutkua, konzu oldih lebävökeskukses. Häi tarkah kuundeli pajoloi, konzu partizuanat pajatettih, dai iče sydämellizesti pajatti heijänke, puaksuh pajatti častuškoi karjalan kielel.

Konzu algavui voinu, Jakov Medvedev ruadoi Puadenen parzienuittokantoras piämiehenny. Partizuanoin joukkoh liityi vuvvennu 1941, oli ozanottajannu bojus Kimasjärvel, kus sai Krasnoe Znam’a -kunnivomerkin.

Suuri Ižänmualline voinu jatkui läs nelliä vuottu. Voiton suadih suurel hinnal. Monikanzalline Nevvostoliitto kesti kai da Ruskei Armii voitti. Täs arvoruavos ongi karjalan partizuanoin vuitti.

Yksi heis on P’otr Romanovič Nikolajev. Häi on karjalaine mužikku Kangasjärven kyläspäi. P’otr rodiihes suures muanruadajan perehes, kuduas oli seiččie lastu. Häi ylen hyvin tiezi suomen kielen, ku silloi opastettih karjalazis školis täl kielel. Školan loppiettuu opastui Leningruadas kursiloil meččytehniellizes korgeiškolas. Enne voinua Petroskois ehti loppie Ruskieloin piälikkölöin kursit. Sih aigah hänel oli hyvä kanzalline dai vojennoi opastus. Enne voinua Nikolajev ruadoi piämiehenny Naistenjärven meččytevolližuslaitokses. 

— Konzu zavodiihes voinu, elokuus vuvvennu 1941, häi yhtyi Bei fašistov -partizuanujokkoh, kudai perustettih Suojärven rajonas. Sie P’otr Romanovič oli vzvodan politrukannu. Kogo tämä joukko ligakuus siirrettih 7. armien käskylöih. Nikolajevan vzvodu oli tiijustelujoukonnu, hyö oldih armien tiijusteluruavos.

P’otr Romanovič hyvin tiezi mečän, suvaičči käveltä mečäs, oli harjavunnuh elämäh korves loitton elokohtispäi, vaigielois ololois ainos piäzi, oli kirmei. Nämmä harjavukset ylen äijäl avvutettih tiijusteluruavos. Hänen rohkevuttu arvostettih partizuanat dai piäliköt. Voinan aigah tiijustelijannu Nikolajev proidi kaiken Karjalan mečän suves pohjazeh dai päivännouzun puolespäi päivänlaskuh. Häi äijän kerdua kävyi valloittajien tagavoh: konzu yksin, konzu joukonke, ainos toi tarkat tiijot valloittajis.



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Viena oli esitetty Venäjä-näyttelyššä
Oraškuušša VDNH-keškukšen Venäjä-näyttelyn Karjala-ošašša oli esitetty karjalaisen Viena-šeuran toiminta šekä Karjalan tašavallan šamannimini aloveh ta murreh, kummaista šielä paissah ta opaššetah.
Karjalan Sanomat
Teollisuustuotanto jälleen kasvussa
Vuoden 2022 laskun jälkeen Karjalan teollisuustuotanto kasvoi viime vuonna melkein prosentin. Suurinta kasvua oli koneiden ja laitteiden, kemikaalien ja metallituotteiden tuotannossa.
Oma Mua
Mandžoidu vuotammo heinykuun allukse
Tänä vuon vilu da lumekas kevät eisti peldoruavot. Oniegurannikon piirin Yllözen kyläh sijoitunnuon Karjalan fermeru -laitoksen johtai Ksenija Sosunkevič saneli, kui mennäh mandžoin kazvattamisruavot da kuduakse aigua vuotetah enzimästy muarjutulostu.
Karjalan Sanomat
Uusia mahdollisuuksia pohjoisille piireille
Kemin ja Belomorskin piireille laaditaan erityistä kehityssuunnitelmaa, joka ulottuu vuoteen 2035.
Oma Mua
Svuad’bufestivuali Moskovas keräi rahvastu Ven’an eri kolkispäi
Rahvahanvälizen Rossija-ozuttelun hantuzis enzimästy kerdua VDNH-keskukses piettih svuad’bufestivuali. Puarat Ven’an muan eri kolkispäi tuldih Moskovah yhtymäh kirjoihmenemizen pruazniekkupidoh.
Kipinä
Kertomukset
Ihmiset usein joutuvat epätavallisiin juttuihin, mutta eläintenkin elämässä tapahtuu eri hauskaa ja kiinnostavaa.
Karjalan Sanomat
Karjala on valmis metsäpaloihin
Kaikki metsäpalojen torjuntaan käytettävät koneet ja kalusto on tarkastettu. Vakinaiset palomiesten ja savuhyppääjien virat on täytetty.
Karjalan Sanomat
”Opetan vepsän kieltä tulevaisuuden hyväksi”
Vuoden opettaja -kilpailun voittanut Anastasija Jevtušenko haluaa vepsäläisten säilyttävän kielensä ja kulttuurinsa useita vuosia.
Karjalan Sanomat
Ystävyysseura lopettaa toimintansa
Karjala–Suomi-ystävyysseuran jäsenet äänestivät yhdistyksen toiminnan lopettamisesta. Seuran lakkauttaminen kestää vähintään pari kuukautta.
Oma Mua
Voinal murjottu lapsusaigu
On mennyh seiččiekymmen yheksä vuottu, kui loppih Suuri Ižänmualline voinu. Nygöi on jiännyh pikoi näppine niilöi, ken nägi da mustau voinan sruastiloi da gorii. Enimyölleh elos nygöi ollah vai voinan lapset.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль