Muisselmie lapšuošta

Muisselmie lapšuošta

Ilmi Karhu
21.06.2024
Lapšuon muisselmissa Ilmi Karhu kertou, kuin hänen muamo opaštu lukomah, konša hänellä oli jo kahekšan lašta.
Opaštaja kävi meilä joka päivä. Myö istuma hil’l’akkaiseh ta kuuntelima, mitein muamo opaštuu. 6+. Piiruššuš Lida Žukova
Opaštaja kävi meilä joka päivä. Myö istuma hil’l’akkaiseh ta kuuntelima, mitein muamo opaštuu. 6+. Piiruššuš Lida Žukova

Muamon opaštaja

Opaštaja oli nuori muštatukkani tyttö. Hiän oli Korpijärveštä, Levasen Vasselein Santra.

Šykyšyn lopušša aikaseh huomenekšella hiän tuli kyläh. Hiän käveli talošta taloh ta kirjutti vihkoh niijen nimet, ken ei šuattan lukie.

Šiitä opaštaja tuli meilä. Hiän kyšy meiltä lapšilta, missä tuatto ta muamo ollah. Vanhin čikko vaštasi, jotta tuatto on mečäššä ta tulou myöhäh, muamo on kolhosin navetašša lehmie lypšämäššä.

Illalla myö kaikin olima koissa. Tuatto kisko pärettä vakakši. Muamo šiivilöičči maituo viiliksi šavisih patasih. Illalla opaštaja tuli ta šano:

— Mie olen opaštaja. Mie tulin opaštamah niitä, ket ei šuateta lukie. Enšin tiijuššamma kirjaimet, šiitä rupiemma niitä kirjuttamah. Joka päivä otamma yhen kirjaimen. Šamana päivänä pitäy opaštuo šitä kirjuttamah. Talven lopušša jo šuatatta kirjuttua.

Tuatto šuatto lukie tai kirjuttua. Muamo hämmäšty. Opaštaja rauhotti häntä, šano, jotta hiän pitäy tuntija koissa.

Muamolla oli jo kahekšan lašta, konša hiän opaštu enšimmäisen kirjaimen. Myö istuma laučalla, kuuntelima, mitein muamo opaštu lukomah. Opaštaja leikkasi kirjaimet leheštä ta liimasi ne ikkunahakoh. Näin ne aina oltih näkösillä ta niitä oli helpompi muistua. Opaštaja kävi meilä joka päivä. Myö istuma hil’l’akkaiseh ta kuuntelima, mitein muamo opaštuu. Šiinä myö iče niise opaštuma.

Kevyällä mamma šuatto lukie tavuamalla. Kun ei liene šuattan mitä, lapšet hänellä juohatettih. Šiitä muamo jo iče luki tai kirjutti. Täštä hyväštä hiän oli kiitollini opaštajalla.

Velleni ta koira

Aikaseh huomenekšella muamo šuorisi ruatoh. Hiän laški orrešta lattiella pärekätkyön, šielä velleni makasi. Milma hiän lujah varotti:

— Šie kačo vellieš. Šyötä häntä, konša noušou. Elä šorra lattiella.

Muamo jätti miula patasen huttuo ta kuato kuppih maituo. Vellellä pullošša niise oli maituo ta pullon viereššä tutti.

Konša päivä valkoni, mie otin vaššan ta pyyhin lattien. Šiitä panin ruhkat hellah ta vein vaššan kosinon alla.

Velli makasi kätkyöššä. Mie kohennin hänen peitettä, kučuin Halli-koiran ta käsin varteija lašta. Iče avasin hil’l’akkaiseh oven, mänin pihalla ta panin ovella koivusen kolikanvarren pönkäkši. Mie juoksin kiirehešti nurmikolla toisien lapšien luo. Šielä mie unohin vellen. Vašta iltapäivällä muissin häneštä.

Konša mie tulin kotih, poikua ei näkyn missänä. Ečin häntä joka paikašta ta löysin rappusien alta. Halli makasi rappusien alla, a hänen šylissä oli lapši. Kun Halli huomasi miut, hiän urahti vihasešti. Mie mänin, šieppasin vellen yškäh ta kiirehešti vein hänet kotih. Šyötin häntä maijolla tuttipullošta. Šiitä mie iče šöin muamon varuštamat ruuvvat. Kerkisin asiet korjata, ta jo i muamo kotih tuli.

Miula oli häpie, šentäh kun muamuo mie petin. A Halli šen jälkeh ei tahton ni tuntie milma.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Kodima
Служить Отечеству и писать стихи
В первый день ноября 60-летний юбилей отмечает Олег Мошников – писатель и поэт, известный как в Карелии, так и за её пределами.
Oma Mua
Inga Gurilova: “Pidäy ruadua kunnolleh da kannattua toine tostu"
Karjalazien X kerähmön vallittuloin nevvoston paginanvedäi Inga Gurilova sanelou, kui rubieu ruadamah nevvosto hänen piän ual tuliet nelli vuottu.
Karjalan Sanomat
Turistiverosta hyötyä Karjalalle
Ensi vuoden alusta Petroskoissa ja Sortavalan kaupunkipiirikunnassa otetaan käyttöön turistivero.
Karjalan Sanomat
Asukkailta paljon huomautuksia
Karjalaisten, vepsäläisten ja suomalaisten edustajien neuvosto kiinnitti viimeviikkoisessa istunnossaan huomiota karjalaisten 10. kerähmön päätöslauselmaan.
Karjalan Sanomat
Äidinkielten opetuksen parissa kolmekymmentä vuotta
Petroskoin suomalais-ugrilaisesta koulusta on tullut viihtyisä koti yli 900 oppilaalle. Kaikki lapset lukevat suomea ja osa heistä myös karjalaa ja vepsää.
Oma Mua
Kaksitostu viizastu vellesty
Vepsäläzen rahvahan viizahus säylyy rahvahanrunohuos. Tämän suarnan kauti vepsäläzet nagretah ristikanzan tolkuttomuttu. Sen on kiändänyh livvikse L’ubov’ Baltazar.
Kodima
Opendab tulijan aigan täht
Kazaniš mäni “Parahim kodikelen da literaturan opendai – 2024” -konkursan final. Sihe ühtni Vepsän kelen opendai Anastasia Jevtušenko.
Oma Mua
Karjalaista pakinua alko kuuluo gimnasijašša
Täštä opaššušvuuvvešta alkuan Koštamukšen gimnasijašša lisätuntiloilla ruvettih opaštumah karjalan kieltä.
Karjalan Sanomat
Lyydiläisten kulttuuri tulee lähemmäksi
Ensi vuonna nuoret aktivistit kuvaavat kolme lyydiläisten kulttuurista kertovaa lyhytelokuvaa. Hanke on saanut rahatukea Ranta-nuorisofoorumissa.
Oma Mua
Vuokkiniemen tarinoja
Näitä tarinoja Meeri Tuisku kuuli Vuokkiniemeššä ta kirjutti niitä muistih.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль