Muinainen asutus kaivettiin esiin

Muinainen asutus kaivettiin esiin

Julia Veselova
30.09.2022
Petroskoin valtionyliopiston opiskelijoiden löytämät asuinpaikat ajoittuvat yli 6 000 vuoden taakse. Uikujoen rannalla asuneet esi-ihmiset olivat voineet olla kalliopiirrosten tekijöitä.
Petroskoin valtionyliopiston historianlaitoksen ensimmäisen kurssin opiskelijat ja petroskoilaiset vapaaehtoiset ovat tehneet noin 4 000 löytöä. Kuva: Petroskoin valtionyliopiston verkkosivut
Petroskoin valtionyliopiston historianlaitoksen ensimmäisen kurssin opiskelijat ja petroskoilaiset vapaaehtoiset ovat tehneet noin 4 000 löytöä. Kuva: Petroskoin valtionyliopiston verkkosivut

Žulnikovin mukaan ensin arkeologiset kaivaukset eivät tuoneet tulosta, mutta opiskelijat ymmärsivät, että nämä rannikkoalueet sopivat hyvin esi-ihmisten asuinpaikoille.

— Besovy Sledki -kalliopiirrosalueen muinaiset asuinpaikat löydettiin aikoinaan hiekkakerrostuman alta. Sen takia tälläkin kertaa opiskelijat päättivät etsiä syvemmältä. Asuinpaikat olivat paksun sedimentin alla, Žulnikov kertoo.

Asuinpaikkojen ympärillä on useita muinaisia kalliopiirroksia, jotka on ajoitettu vuosiin 5 000—4 000 ennen ajanlaskun alkua. Tutkimusretkelle osallistui Petroskoin valtionyliopiston historianlaitoksen ensimmäisen kurssin opiskelijoita. Mukana oli myös petroskoilaisia vapaaehtoisia. Tutkimusretki kesti kaksi viikkoa.

Asuinpaikat on ajoitettu kaivausten aikana löydetyn kivihiilen perusteella yli 6 000 vuoden taakse. Löytöpaikat sijaitsevat Uikujoen rannalla Zolotetsin kosken lähellä.
Aleksandr Žulnikov, Petroskoin valtionyliopiston historian lisensiaatti

Sedimentin pinnasta, 60—70 senttimetrin syvyydeltä nuoret ovat löytäneet kiinnostavat artefaktit: piistä tehdyt nuolenpäät Vienanjoen rannoilta, keramiikka-astioiden palat, piistä ja kvartsista valmistetut työkalut sekä lintujen luut.

— On tehty noin 4 000 löytöä. Parhaillaan niitä tutkitaan, pestään, kuvataan ja niin edelleen. Keramiikkaastioiden palat liimataan yhteen. Tutkimuksen jälkeen löydöt siirretään Karjalan kansallismuseoon, Žulnikov sanoo.

Vienanmeren lounaiselta rannikkoseudulta on löydetty myös ainutlaatuiset esineet: neoliittisen kauden säiliön ja pienen keramiikkaveistoksen palat. Sellaista keramiikkaa voi tavata Uralin seudulla.

Žulnikovin mukaan sitä ei ole ollut aiemmin missään Karjalassa.

— Olemme löytäneet ensimmäisen kerran sellaisen löydön niin kaukana Uralvuoristosta. Se ei tarkoita, että esi-ihmiset muuttivat alueelta toiselle. Siis karjalaiset esi-ihmiset solmivat nähtävästi avioliittoja Uralvuorten länsipuolella nykyisessä Komin tasavallassa asuneiden kanssa, Žulnikov kertoo.

Žulnikovin mukaan opiskelijat ovat löytäneet Belomorskin piirissä tapahtuneen tulvan jälkiä. Niitä tutkiessa voi saada tietää tuon ajanjakson ilmastosta.

Ensi vuonna opiskelijat jatkavat arkeologisia kaivauksia Belomorskin piirissä. He etsivät tuntemattomia kalliopiirroksia ja muinaisia asuinpaikkoja.

— Toivon, että teemme uusia löytöjä ensi vuonnakin, Žulnikov sanoo.

Tuntemattomat kalliopiirrokset löydettiin Uikujoen alajuoksulta

Viime vuosina Belomorskin piirissä Uikujoen suussa on säännöllisesti tehty arkeologisia kaivauksia.

Petroskoin valtionyliopiston opiskelijoiden tekemiä tärkeimpiä löytöjä ovat aiemmin tuntemattomat kalliopiirrokset. Ne löydettiin Uikujoen alajuoksulta vuonna 2019. Löydetyt kalliopiirrokset sijaitsevat lähellä Besovy Sledki -kalliopiirrosaluetta.

— Kallioon on tehty kolme joutsenta, joilla on erittäin pitkänomainen kaula. Piirrokset muistuttavat Äänisen kalliopiirroksia. Se tarkoittaa, että Vienanmeren ja Äänisen rannikoilla asuneet esi-ihmiset tapasivat toisiaan, Petroskoin valtionyliopiston historian lisensiaatti ja tutkimusretken johtaja Aleksandr Žulnikov sanoo.

Löydetyt kalliopiirrokset ajoittuvat noin 4000 vuotta ennen ajanlaskun alkua ja ovat todiste kivikauden ajan luovuudesta.

— Kalliopinnan huonon kunnon vuoksi kalliopiirroksia on vaikea nähdä päivänvalossa. Ne voi nähdä pimeänä vuodenaikana keinotekoista valaistusta käyttäen, Žulnikov sanoo.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Kodima
Tradicionaližed radonmahtod: Ojatin keramik
Ezmäižen kerdan Karjalas avaitihe Ojatin keramikan ozuteluz. Sen avtor om L’udmila Ivanova Piterin agjan Al’ohovščina-küläspäi. Sen tem om omištadud vepsläižele ”Virantanaz”-eposale.
Kipinä
Karjalaisen perehen elämäštä
Ken huomenekšen kulkou kuuvvella jalalla, päivän kahella jalalla, illan kolmella jalalla? Še on ihmini: lapšena skammissa (reikästuulašša) kävelöy ta vanhana šauvan keralla.
Karjalan Sanomat
Luonto ja Kalevala kauhun inspiraationa
Vuottovaaralla kuvataan uusi kauhusarja, joka perustuu Kalevalan runoihin ja tarinoihin.
Karjalan Sanomat
Karjalaisesta saunasta matkailutuotteeksi
Suuri saunatie -hanke säilyttää karjalaisen saunan perinnettä ja kehittää sen pohjalta nykyaikaisen karjalaisen saunan standardin.
Oma Mua
Šelaillen kalenterie piäšet ihmehelliseh Meččolah
Pimiekuušša kaikki halukkahat voijah oštua uuši Meččolan mifologija -etnokalenteri vuuvekši 2023. Painoš yhistäy karjalaista mifologijua, ekologijua ta “Kalevalan” luatimisen istorijua.
Karjalan Sanomat
Uusia hankkeita Karjalan hyväksi
Noin viisikymmentä nuorta Karjalan piireistä oppi tekemään apurahahakemuksia ja keksi uusia aktiviteetteja ja hankkeita Karjalan hyväksi.
Karjalan Sanomat
Luomumehiläishoito houkuttelee
Kerisyrjän asukas haluaa kehittää luomumehiläishoitoa Pitkärannan piirissä.
Oma Mua
Kekri: Mečänisäntä-nuamijo, mie šiut tunnen!
Karjalaini šielu ihaštuu, konša omalla mualla šyntyy neron ta omaperäisyön yhissyš. Še simbiosi hyvin näkyy käsityöammatissa. Juuri šen kautti hyvin tovenperäsešti ta täyvellisešti tulou näkyvih rahvahan kulttuurin ta perintehien yjin.
Karjalan Sanomat
Livvinkarjala tarjoaa lisää mahdollisuuksia
Tänä vuonna Petroskoin valtionyliopisto on mukana yleisvenäläisessä vähemmistökielten kielikilpailussa. Tehtävät koskevat livvinkarjalaa. Kielikilpailun voittajat pääsevät helpommin korkeakouluihin.
Karjalan Sanomat
Uudella reitillä saaren etelästä pohjoiseen
Vodlajärven kansallispuiston Kansaniemen saarella avataan uusi kävelyreitti.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль