Muštsijad, kuti voinan jäl’ged

Muštsijad, kuti voinan jäl’ged

Darja Švecova
15.05.2021
Kalages om völ kaičenus sijoid, miččed starinoičeba voinan aigoiš da kaičeba istorijad. Suomalaižed batarejad Kalag’-posadas vahvištoitaba ristituiden starinoid. Nügüd’ nece azegsija tuleb Kalag’-külän melentartuisijaks, no vähän, ken tedab, mikš nece batarei sijadase ani mägel i min täht se oli tehtud.
Kalages mägel nügüdehesai seižub batarei, kehker betonsija, miččen keskes seižui azeg, sur’ pušk. Kuva: Darja Švecova
Kalages mägel nügüdehesai seižub batarei, kehker betonsija, miččen keskes seižui azeg, sur’ pušk. Kuva: Darja Švecova

Karjalas vepsläižed küläd seižuba Änižen järven randal. 1941.—1944. vozil kaik nene küläd oliba finnoiden okkupacijas. Rauhad ristitud, voinan lapsed Kalagen, Šoutjärven da Toižegen külišpäi völ muštaba necidä varukahad voinan aigad, konz vepsän mal eliba suomalaižed.

Äjad ristitud sanuba, miše suomalaižed saldatad ei kosknugoi külän eläjid. Oli avaitud školad, kus lapsed opendaba suomen kel’t. Sil aigal nene ristitud oliba völ lapsin, no kaik-se muštlosed sen aigan polhe jäiba nügüdehesai.

Küliš oma völ sijad-ki, miččed kaičeba muštod voinan päiviš. Suomalaižed batarejad Kalag’-posadas vahvištoitaba ristituiden starinoid. Nügüd’ nece azegsija tuleb Kalag’-külän melentartuisijaks, no vähän, ken tedab, mikš nece batarei sijadase ani mägel i min täht se oli tehtud.

Mugoižed sijad, kuti voinan jäl’ged, oma ei vaiše Kalages. Tedištada sen polhe enamba meile abutab melekaz ristit Šoutjärven küläspäi, kodiman istorijan navedii, ecmižen joukun ohjandai Viktor Rürikovič Lonin. Tatalpäi hän sai necidä armastust ičeze vepsän maha da tahtod tedištada enamba ičeze kodiman polhe.

Viktor Lonin om tehnu kirjan partizanoiden polhe, mitte tuleb eloho jo necil kevädel.

Nügüd’ Viktor Lonin äjan radab arhivas, miše löuta uzid tedoid, ajeleb ecindmatkoihe ičeze joukunke. Hän tedab äjan i starinoičeb muga: ”Voinan aigan meiden küläd oliba finnoiden valdas. Finnad varjoičiba nenid sijoid venänikoišpäi, miččed voiba tulda Änižespäi laivoil. Sen täht hö tegiba azegsijad vai batarejad, kus oli pandud sur’ pušk. Kalages se oli tehtud mägel. Nece oli parahim sija, kuspäi voi ampta venälaižiden laivoidme, miččed tuliba toižes randaspäi.

Sanudas, miše Kalagen mägel voi olda koume vai viž batarejad, kuspäi suomalaižed saldatad ambuiba laivoidme. Batarei – nece om kehker betonsija, miččen keskes seižui azeg, sur’ pušk.

Mägelpäi avaidase čoma kuva Änižen järvele da Kalag’-küläle. Völ mägel oli sija, kuspäi suomalaižed kacuiba järvehe, a sid’ sanuiba racijan mödhe, miše tuleb venälaine laiv. Necen sijan nimi om dzot. Se om alahaine sauvotuz kivespäi kaidanke iknanke, miše kacta järvehe binoklil.

Mugoižed-žo finnoiden batarejad da dzotad oliba Šoutjärven da Vehkojan keskes. Necil sijal järven rand om lujas mürk. Korged mägi om hüvä sija batarejoiden täht.

Kodiman istorijan navedii, ecmižen joukun ohjandai Viktor Lonin. Kuva: Darja Švecova

Vodel 1944 venäläižed saldatad zavodiba päzutada vepsläižid külid. Heiden päzundmatk oli Voznesenjaspäi Petroskoihe. Saldatad rohktas küksiba suomalaižid kaikuččespäi küläspäi. Erasiš külišpäi finnad tuliba ičetahtol. Muga Kalages ei olend surid voinridoid. Suomalaižed otiba azeged da puškad magelpäi i läksiba Kalagespäi. No erasid külid hö ei tahtoinugoi antta kebnašti. Oliba vointorad läz Kaskezad da Toižeged. Kakkaroval suomalaižed paniba äi minoid, kus mugažo äjad saldatad oli riktud.

Konz venälaižed soldatad tuliba Šoutjärvehe, pättihe oigeta finnoiden tagamaha vai tilha 300 desantnikad järven polespäi. Siloi Šoutjärven da Vehkojan keskes oli sur’ vointora, miččes 34 desantnikad oli riktud. Suomalaižed saldatad ei vojunugoi enamba i pageniba Petroskoihe. Muga Šoutjärv’-külä oli päzutadud finnoiden valdaspäi.

Nügüd’ necil sijal seižub sur’ kumardan rist. Arhivoiden tedoiden mödhe kaks’ vai koume desantnikad völ venuba mas, heid pidab löuta i panda maha.

Viktor Loninan planoiš oma toižed-ki matkad ei vaiše Änižröunaha, no i toižihe Karjalan rajonoihe.

Meletan, miše nügüd’ meile pidab enamba tedištada kodiman istorijan polhe. Ved’ nene urohod, rohktad ristitud tegiba necidä meiden hüvän elon täht.

Nügüd’ meiden ecindjouk radab i löudab saldatoiden luid, azegid, pul’kad. Meiden joukus oma školan openikad-ki. Heile om lujas mel’he nece jüged, no tärged rad. Nügüd’ Šoutjärven školas om tehtud muzei, kus minä da minun abunikad ozutam meiden kaivandoiden löudusid.”

Ičeze ecindmatkoiden da kaivandoiden pohjal Viktor Lonin om tehnu kirjan partizanoiden polhe, mitte tuleb eloho jo necil kevädel. Kirjas hän starinoičeb partizanoiden rohktuden polhe, neniš ristituiš, ked varuta kaičiba vepsän mad.

Loninan planoiš oma toižed-ki matkad ei vaiše Änižröunaha, no i toižihe Karjalan rajonoihe. Vepsän mal om völ äi sijoid, miččed voiba starinoita voinan polhe da kaičeba istorijad. Om hüvä, miše oma ristitud, kut Viktor Lonin da hänen jouk, kelle om melentartušt oppida nenid sijoid, löuta voinan kaluid da starinoita sen polhe toižile ristituile.

veps3_resize.jpg


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Kodima
Podporožjen eläjile vepsän kelen kursad tuliba mel’he!
Vepsän kelen kursiden openikad Järvenkülän ”Vepsän kond”-ozutelusel. Kuva: ”Vepsän kond”-sebran arhivaspäi
Oma Mua
Ratijo
Karjalan kirjailijan Antti Timosen kertomuš oli valmissettu vuotena 1928.
Kipinä
Vepsän ma taihehkuviš
Venäman Rahvahaližele kuvadajale, akademikale, tetabale Karjalan mastarile Boris Nikolajevič Pomorcevale necen voden täudui 90 vot.
Karjalan Sanomat
Runola: Uusi kalenteri myyntiin marraskuussa
Vuoden 2023 etnokalenteri käsittelee paitsi Karjalan mytologiaa myös ekologiaan liittyviä aiheita sekä Kalevala-eepoksen historiaa.
Karjalan Sanomat
Ammattikoulutuksen laatu paranee
Uudet laitteet on hankittu Petroskoin teknologian ja yrittäjyyden opiston kahteen työpajaan. Tulevat kokit ja parturi-kampaajat harjoittelevat taitojaan mukavissa olosuhteissa.
Oma Mua
Uuzi opastusvuozi algavui uvvistetus školas
Priäžän školan opastujat on ruvettu opastumah uvvistetus školas. Kezän aigua školas on pietty perustehelline kohendamine.
Oma Mua
Taitaja Hovatta-muasteri oli hyvä laulaja
Palaka Remšu kerto, jotta hiän hyvin muistau omua ukkuoh. Ukko oli Niskajärven Hovatta, Lešoni. Hiän kävi laulamah lienöykö Petroskoih, vain ihan Moskovah šuaten 1937 vuotena. Ukko oli mainijo muasteri.
Karjalan Sanomat
Kaivospaikoista uusi matkailureitti
Uusi reitti on yhdistänyt Prääsän, Pitkärannan ja Suojärven piirien paikat, joissa aiemmin toimivat rautaruukit ja kaivokset.
Karjalan Sanomat
Teatterilaboratoriosta uusia kokemuksia
Teatr Natsyi -teatterin laboratorio toimi Karjalan kansallisessa teatterissa. Tämän näyttelijöiden lisäksi mukana oli näyttelijöitä Almetjevskin draamateatterista.
Oma Mua
Tverinkarieloissa: tiedomatka Ruameškan piirin karieloih
Tutkimušmatkakunda keräili Tverin oblastin karieloin kylissä lingvistizie da etnologizie materialoida.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль