Moderniin kouluun innoissaan oppimaan

Moderniin kouluun innoissaan oppimaan

Marina Tolstyh
06.09.2023
Nykyaikainen, tilava ja kaunis koulu on avannut ovensa 182 oppilaalle Derevjankan taajamassa, joka sijaitsee 40 kilometrin päässä Petroskoista.
Tänä lukuvuonna Derevjankan taajaman uudelleen rakennetussa koulussa  opiskelee 182 koululaista. Koulun historia alkoi vuonna 1929. Kuva: Marina Tolstyh
Tänä lukuvuonna Derevjankan taajaman uudelleen rakennetussa koulussa opiskelee 182 koululaista. Koulun historia alkoi vuonna 1929. Kuva: Marina Tolstyh

Uuden koulurakennuksen avajaiset olivat 1. syyskuuta todella merkittävä tapahtuma Uudenkylän taajamassa eli venäjäksi Derevjankassa.

Koulun pihalla soi nykyisille ja entisille koululaisille tuttua musiikkia. Oppilaat, vanhemmat ja muut eri-ikäiset asukkaat ja vieraat juhlavaatteissa ja kukkakimput kädessä täyttivät koko koulupihan. Kaikki halusivat nähdä rakennuksen sisältä.

— Uusi rakennus on tosi mukava ja tekee ison vaikutuksen. Kaikki lapseni halusivat lähteä kouluun 1. syyskuuta ennen kaikkea sen takia, että he halusivat nähdä sen, nuori äiti Olga Staškova sanoo.

Syyskuun ensimmäinen päivä oli Staškovin perheelle suuri tapahtuma tänä lukuvuonna. Poika Danil meni ensimmäiselle luokalle ja tytär Nastja toiselle. Koulun avajaisiin vanhemmat ottivat mukaansa myös nuorimman tyttärensä Alisan, joka aloittaa koulun vasta seitsemän vuoden kuluttua.

Perhe muutti Derevjankan taajamaan pari vuotta sitten, koska paikka on miellyttänyt heitä. Viime vuonna ekaluokkalaisena ollut vanhin tytär kävi opiskelemassa päiväkodissa sijainneissa luokkahuoneissa.

— Huolimatta siitä, että viime vuonna tyttäreni ei käynyt varsinaisessa koulussa, hän opiskeli hyvin ja mielellään, Staškova sanoo.

Toivomme, että uuden koulun ansiosta taajaman asukkaiden määrä tulee kasvamaan. Olemme onnellisia siitä, että asumme täällä.
Nadežda Peršina, Derevjankan taajaman hallinnon asiantuntija

Tänä lukuvuonna opiskelunsa uudessa koulussa on aloittanut yhteensä 182 koululaista. Heistä 22 on ekaluokkalaisia.

Derevjankan taajaman hallinnon asiantuntija Nadežda Peršina vei ensimmäiselle luokalle Grigori-poikansa.

— Olen syntynyt Derevjankassa ja kävin täällä koulua. Koko perheeni on asunut kylässä pysyvästi, Peršina esittää.

Nainen sanoo kokevansa mieluisia tunteita siitä, että pitkään odotettu uusi rakennus avattiin lopuksi.

— Toivomme, että uuden koulun ansiosta taajaman asukkaiden määrä tulee kasvamaan. Olemme onnellisia siitä, että asumme täällä, Peršina sanoo.

Hänen poikansa rakastaa jalkapalloa. Siksi perhe suunnittelee, että oppituntien jälkeen poika voisi harrastaa jalkapalloa esimerkiksi urheilukerhossa.

— Poikani pitää myös tietokoneesta. Koulussa hän käy ehkä myös tietokonekerhossa, äiti miettii.

Koulussa on nyt kaksi hyvin varustettua isoa urheilusalia ja iso stadion sekä tilava juhlasali. Oppiaineita voi opiskella käyttäen nykyaikaisia laitteita ja tekniikkaa.

Melkein kolme vuotta sitten vanha koulurakennus todettiin olleen huonossa kunnossa ja sitten se purettiin. Uusi koulu oli päätetty rakentaa entisen koulun paikalle.

Koulu sekä lasten ja nuorten urheilukoulu sopivat keskenään urheilukerhojen toiminnasta koulun tiloissa ja aikataulusta. Koulussa voi harrastaa esimerkiksi lento- ja jalkapalloa.
Olga Guseva, Derevjankan koulun johtaja

Äänisenrannan piirin Derevjankan koulu rakennettiin Venäjän kansallisen Koulutus-ohjelman varoilla. Avajaisissa puhuttiin paljon koulun rakentamisesta ja kiitettiin koulun rakentajia, taajaman hallintoa ja aktiivisia asukkaita.

Nimenomaan asukkaat nostivat julkisuuteen kysymyksen uuden koulun rakentamisesta ränsistyneen rakennuksen sijalle. Rakennustyöt kestivät kaksi ja puoli vuotta.

— Lupaamme, että pidämme huolta uudesta koulusta. Tämän vuoden heinäkuussa koululle annettiin Neuvostoliiton sankarin arvonimen kahdesti saaneen avaruuslentäjän Andrian Nikolajevin nimi. Aikoinaan hän aloitti työuransa Derevjankan taajamassa, kertoi avajaisissa koulunjohtaja Olga Guseva.

Koulunjohtaja sanoo ymmärtävänsä hyvin, kuinka hyvissä oloissa opettajat opettavat ja oppilaat opiskelevat. Kuitenkin koulu jatkaa perinteitään ja antaa tilaa uusille.

— Koulu sekä lasten ja nuorten urheilukoulu sopivat keskenään urheilukerhojen toiminnasta koulun tiloissa ja aikataulusta. Koulussa voi harrastaa esimerkiksi lento- ja jalkapalloa. Järjestämme ne kerhot, joita lapset haluavat ja valmentajat voivat viettää, koulunjohtaja painottaa.

Ekaluokkalaisilla on vastaleivottu opettaja

Ekaluokkalaisten opettaja on Diana Kezikova. Kesäkuussa hän valmistui ala-asteen opettajaksi Petroskoin opettajaopistosta. Hän on kotoisin Puudosin piiristä.

— Derevjankan koulun johtaja Guseva kävi opistossa ja tiedotti opiskelijoille, että uutta koulua rakennetaan. Silloin minussa heräsi halu päästä töihin tähän kouluun, Kezikova kertoo.

Taajaman hallinto on antanut opettajalle vuokralle yhden huoneen asunnon. Lain mukaan maaseudulla työskentelevä opettaja saa valtiolta myös korvauksen kunnallisista palveluista.

— Nyt olen tutustumassa uuteen asuinpaikkakuntaan, koulun henkilökuntaan ja uusiin kavereihin, opettaja kuvailee.

Hän aloitti työnsä 15. elokuuta, koska hänen täytyi tutustua tuleviin ekaluokkalaisiin, pitää vanhempainkokous ja valmistautua lukuvuoden alkuun.

— Toistaiseksi minua ei vaivaa kysymys siitä, kuinka suuri on palkkani. Pidän opettajan ammatista ja olen valmis viettämään lasten kanssa paljon aikaa, opettaja sanoo.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Karjala ja Kuolan niemimaa kameran takaa
Karjalan kansallismuseon uusi näyttely kertoo Muurmannin radan rakentamisesta rautatieinsinööri Aleksandr Azantšejevin ottamin valokuvin. Useimmat kuvista on julkaistu ensi kertaa.
Kipinä
Minun baban sarnad. Lahj jänišalpäi
Maria Aleksejeva johtutab sarnoid, miččid hänele staronoiči laps’aigal hänen baboi. Necil kerdal penikaine Mašoi lähteb ičeze vanhembidenke heinäntegole. Nece sarn starinoičeb, kut mäni emäine radpäiv nitul.
Karjalan Sanomat
Kielten tilanne puhuttaa tutkijoita
Karjalan kielen, kirjallisuuden ja historian tutkimuslaitoksen valtuuskunta osallistui Venäjän suomalais-ugrilaisten tutkijoiden konferenssiin Joškar-Olassa.
Oma Mua
Šinini trollikka
Lapšienkirjailijan Irina Nikitinan Šinini trollikka -starina kuuluu Kaupunki, missä eläy lapšuš -kirjah. Kokomuš ilmeštyy šyyškuušša.
Karjalan Sanomat
Valkovenäläiset muistelivat keskitysleirien vankeja
Suomalaisten ja saksalaisten keskitysleirien entiset vangit kävivät Karjalan tasavallassa osoittamassa kunniaa kaatuneille sotilaille ja kuolleille vangeille.
Oma Mua
Elettävä elämä ei ole ylitettävä pelto
Heinäkuun 8. päivänä Venäjällä juhlitah Perehen, rakkahuon ta uškollisuon päivyä. Tahomma kertuo Gundirevien pereheštä.
Oma Mua
Tverinkarjalua roih enämbi iänikartal
Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da istourien instituutan karjalan kielen da fol’klouran tutkijat ajeltih Tverin Karjalah tallendamah tverinkarjalastu paginua karjalan da vepsän kielen iänikartale pandavakse.
Karjalan Sanomat
Mansikka on kypsynyt noin viikon etuajassa
Karjalaiset marjanviljelijät ovat ryhtyneet poimimaan ensimmäisiä mansikoita, joita he myyvät suoraan tilalta tai myyntipisteissään ympäri Karjalaa.
Oma Mua
Runonlaulajien musejo täytti 40 vuotta
Runonlaulaja Marija Remšun talo eli Runonlaulajien musejo Kalevalašša täyttäy tänä vuotena 40 vuotta. Musejo avasi oveh 17. kešäkuuta vuotena 1984.
Karjalan Sanomat
Ihmissuhdedraama koukuttaa
Karjalan kansallisen teatterin näyttelijöitä voi nyt nähdä Ainut mahdollisuus kolmelle -televisiosarjassa.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль