Mitkä ammatit ja taidot ovat kysytyimpiä?
Ketään ei enää ihmetytä jos kahvinkeitin käynnistyy itse aamulla tai älykellot jakavat neuvoja. Ryhmä petroskoilaisia oppilaita tutustui yhteen it-alan kuumimmista ammateista. Nuoret saivat tietää, minkä ammattinsa asiantuntijat kehittävät laitteita, joita voidaan valvoa ja hallita internetin välityksellä. Tämän mahdollisti Lippu tulevaisuuteen -hanke, joka tarjoaa tietoa eri koulutus- ja ammattivaihtoehdoista, tutustuttaa kysytyimpiin ammatteihin, järjestää ammatinvalintatestejä ja tutustumiskäyntejä yrityksiin.
— Meille kerrottiin, että IoT-insinöörit kehittävät laitteita, joita niiden omistajat ohjaavat mistä tahansa maailman kolkasta. Saimme tietää paljon mielenkiintoista tästä ammatista, kertoo oppilas Polina Tinjajeva.
Oppilaat saivat tietää, että IoT eli esineiden internet on nopeimmin kasvava tekniikan ala. Esineiden internet paisuu vauhdikkaasti, joten alan ammattilaisten tarve kasvaa samalla huimaa vauhtia. Älylaitteet ovat yhä monipuolisempia. Esimerkiksi kaupasta voi hankkia itselleen älykästä viihde-elektroniikkaa, virtuaaliavustajia, älykelloja tai muita älykkäitä kodinkoneita. Tulevaisuudessa älylaitteet tulevat yhä enemmän osaksi ihmisten arkea.
— Aiemmin harkitsin muuta it-alan ammattia, mutta innostuin opiskelemaan IoT-kehittäjäksi.
— Tärkeintä on löytää ammatti, joka kiinnostaa sinua. Hanke auttaa sinua hahmottamaan, mitkä alat ja ammatit voisivat sopia sinulle, Polina kertoo.
IoT-insinöörin ammattiin nuoret tutustuivat Sammon kvantorium -teknopuistossa. Lasten teknopuisto on yksi Lippu tulevaisuuteen -hankkeen johtavista koulutuskentistä.
Samalla kentällä Petroskoin 30. kymnaasin oppilaat kokeilivat gemmologeina. Gemmologi eli jalokivitutkija on lähempänä kultaseppää kuin mineralogia ja hän tutkii jalokiven aitouden ja arvioi laadun ja arvon. Harvinaiseen ammattiin tutustutti oppilaat teknopuiston opettaja Irina Baženitševa. Hän kertoi nuorille siitä, mitä kiviä pidetään jalokivinä, missä niitä louhitaan, missä voi opiskella gemmologiksi ja kuinka paljon gemmologi ansaitsee.
— Ammatille on kysyntää maailmassa, koska geologian, gemmologian ja mineralogian aloilla tiedemiehet tekevät useita löytöjä. Asiantuntijat ovat kysyttyjä työnhakijoita kultaseppäbisneksessä ja he ansaitsevat hyvin, Baženitševa kertoo.
— Sen lisäksi on mielenkiintoista työskennellä kivien parissa. Minusta lapsille on tärkeää kertoa tästä alasta, koska siitä voi tulla heille hieno vaihtoehto ammattiuralle, hän jatkaa.
Oppilaat tutustuivat yhteen maailman arvokkaimmista jalokivistä, padparadscha safiiriin, jonka esiintymiä tunnetaan Thaimaasta, Sri Lankasta ja Vietnamista. Nuoret myös oppivat erottamaan jalokivet korukivistä. Prosessi innosti oppilaita niin paljon, että moni halusi opiskella gemmologiksi.
Oppilaat Petroskoin 5. koulusta tutustuivat fronttidevaajan ammattiin. Fronttidevaaja eli Frontendkehittäjä kehittää sivustoa yhdessä graafikon kanssa ja varmistaa, että visuaalinen ilme on asiakkaan toiveiden mukainen. Harvoin tulee ajatelleeksi, että kaikki, mitä puhelimessa tapahtuu tai se mitä näkee tietokoneen ruudulla, on koodia. Erilaisia koodikieliä on paljon. Nuoret tutustuivat yleisimpiin koodikieliin verkkosivujen suunnittelussa, nimittäin JavaScriptiin, HTML:iin ja CSS:iin.
Petroskoin akateemisen lyseon ja 34. koulun oppilaat kokeilivat laivanrakentajina. He oppivat tekemään luonnoksia ja laskelmia sekä rakentamaan veneen.
Kostamuksen 1. koulun oppilaat tutustuivat ammatteihin, joita opiskellaan paikallisessa polyteknisessä opistossa. He kokeilivat rikastustyöntekijöinä ja kondiittoreina.
Muihinkin mielenkiintoisiin ammatteihin oppilaat eri Karjalan kouluista ovat tutustuneet Lippu tulevaisuuteen -hankkeen aikana. Hankkeen uusi kausi käynnistyi syyskuussa 2024 ja nyt päättyi. Sinä aikana oppilaat ovat suorittaneet noin tuhat ammatinvalintatestiä koulutuskentillä ja oppilaitoksissa. Sen lisäksi yli 800 nuorta on käynyt Karjalan tuotantolaitoksissa.
— Viime vuonna hankkeeseen osallistui yli 6 000 oppilasta Karjalassa. Tänä vuonna hankkeeseen on liittynyt 102 Karjalan koulua, kertoo Karjalan opetus- ja urheiluministeri Roman Golubev VKontakte-tilillään.
Karjala on ollut mukana Lippu tulevaisuuteen -hankkeessa vuodesta 2019. Sen osallistujamäärä on kasvanut vuosi vuodelta. Jos vuonna 2023 hankkeeseen osallistui 2 300 karjalaista oppilasta, niin tänä vuonna siihen on liittynyt jo yli 6 500 nuorta.
