Mistä rautaraha voit kertuo?

Mistä rautaraha voit kertuo?

Aleksandra Lesonen
08.06.2024
Koštamukšelaini Dmitrii Ivanov harraštau numismatiikkua – hiän keryäy vanhoja rautarahoja, kumpasie iče löysi Vienan Karjalan alovehelta, šekä nykyaikasie rahoja muailman eri maista.
Monta vanhua rahua Dmitrii Ivanov löysi iče Vienan Karjalašša. Kuva: Dmitrii Ivanovin kuva-arhiiva
Monta vanhua rahua Dmitrii Ivanov löysi iče Vienan Karjalašša. Kuva: Dmitrii Ivanovin kuva-arhiiva

Kummalliset esinehet, mit jiätih meijän kantatuattoloista, šäilytäh toičči muašša tai pölysissä korissa škuapin piällä. Nyky muailmašša nyt vähä ken käyttäy paperirahoja, konša makšau tavaroista, a mitäpä paissa rautarahoista. Ka ennein juuri niillä makšettih esinehistä ta palveluista. Nytki muailma on täyši erilaisie kummallisie rautarahoja, kumpasie voit löytyä, još vain hyvin eččie.

Koštamukšelaini Dmitrii Ivanov harraštau numismatiikkua — hiän keryäy vanhoja rautarahoja, kumpasie iče löysi Vienan Karjalan alovehelta, šekä Neuvoštoliiton ajan rahoja ta nykyaikasie rahoja muailman eri maista.

Dmitrin keryäntähiseššä on kuin vanhoja, Nikolai II:n ajan rautarahoja, niin ni aivan uušie Mal’diivien larija.

“Venäjän Šuomen” rautarahat

Oman keryäntähisen kallehimpina esinehinä Dmitrii pitäy rautarahoja, kumpasie hiän löysi Vienan Karjalašša. Esimerkiksi, Šuomen rahoja — keisari Nikolai II:n ajan markkoja ta pennijä, niin šanottuja “Venäjän Šuomen” rautarahoja. Niillä on jo yli šata vuotta.

Dmitrii löysi niitä rahoja vuotena 2023. Hänen 1903 pennin rahašša on keisari Nikolai II:n nimen enšimmäini kirjain. Enšimmäistä kertua latinalaista N-kirjainta šillä rautarahalla esitettih 1895. Šemmosie rahoja luajittih vuoteh 1916 šuaten. Iče raha on luajittu kuparista.

Šamoin Dmitrin keryäntähiseššä on Šuomen markkoja 1932. Šemmosen markan yhellä puolella on kruunattu leijona miekka käpäläššä.

Vielä yksi mukava esineh on Šuomen viijen pennin raha 1941. Še kuvuau lentalla šivottuja puhallušheinän okšie šekä viisilehväsie kukkie. Šemmosie rautarahoja valmissettih Šuomen rahapajašša Vantaašša 1941—1943. Viijen pennin rahašša oli levie reikä kešellä, šentäh kun piti šiäštyä metallie šovan takie. Näijen rahojen paino oli vähennetty kahteh kertah.

Harvinaini löytö

Vielä nuoren miehen keryäntähiseššä on kummallini ta harvinaini löytö — Čekkoslovakijan 10 hellerin raha. Še luajittih Čekkoslovakijašša 1938. Rautarahalla on kuvattu tunnettu Kaarlenšilta Prahašša. Voit olla, jotta tämä raha tuli Karjalah Šuuren Isänmuallisen šovan aikana. Šanakši, meijän alovehella Dmitrii löysi ni erilaisie Šakšan rautarahoja, kumpasie luajittih Šakšašša 1940—1943.

— Šakšalaisien rahojen kunto ei ole hiävini. Tulijah šotah Šakšašša valmistauvuttih rahvahan talouven kaikki alat. Tämä prosessi koški ni rahapajoja. Ne lopetettih valmistamah hopie- ta vaškirahoja, alettih luatie rahoja nikkelistä, a šiitä šinkistä ta al’umiinista, kertou Dmitrii Ivanov.

Keryäjän mieliraha on vuuvven 1974 Australijan kahen sentin raha, missä on Jelizaveta II:n kuva. Še on hänen keryäntähisen yksi enšimmäisistä rautarahoista.

Rautarahojen šäilyttämini

Miun pakinakaveri šanelou, jotta jo lapšuošša alko kerätä eri rautarahoja. Konša heimolaiset ta tuttavat käytih loittosilla työmatoilla, ni tuotih hänellä erilaisie rahoja eri maista ta neuvoštotašavalloista. Dmitrii on varma, jotta tämä harraššuš kehitti hänen tietoalua.

1980-luvulla kerätä merkkijä, poštimerkkijä, rautarahoja oli muotikašta. Šilloin pihan monella lapšella oli omie keryäntähisie.

— Rautarahoja mie šiäššän erikoisal’pomiloissa. Šäilyttämisen piäehtona on še, jotta rautarahoih mahollisimman vähän vaikutettais ilma, valo ta koštie. Vanhoja rahoja, kumpasie mie löyvän muašta, enšin pitäy tarkkah puhistua, šiitä vašta korjata al’pomih. Rautarahoja ei šua pityä lasi- ta metallipurkkiloissa, koriloissa, muovipuššiloissa. Niin ne voijah pilautuo, šelittäy Dmitrii.

Keryäjän mieleštä rautarahat ollah ainutluatuset ta arvokkahat istorijalliset lähtiet. Numismatiikka on ei ainuoštah mukava harraššuš. Še antau mahollisuon tuttavuštuo šamanmielisih ihmisih, šuaha tietyä äijän uutta eri maijen kulttuurin ta talouven tärkeistä ošista.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Karjala ja Kuolan niemimaa kameran takaa
Karjalan kansallismuseon uusi näyttely kertoo Muurmannin radan rakentamisesta rautatieinsinööri Aleksandr Azantšejevin ottamin valokuvin. Useimmat kuvista on julkaistu ensi kertaa.
Kipinä
Minun baban sarnad. Lahj jänišalpäi
Maria Aleksejeva johtutab sarnoid, miččid hänele staronoiči laps’aigal hänen baboi. Necil kerdal penikaine Mašoi lähteb ičeze vanhembidenke heinäntegole. Nece sarn starinoičeb, kut mäni emäine radpäiv nitul.
Karjalan Sanomat
Kielten tilanne puhuttaa tutkijoita
Karjalan kielen, kirjallisuuden ja historian tutkimuslaitoksen valtuuskunta osallistui Venäjän suomalais-ugrilaisten tutkijoiden konferenssiin Joškar-Olassa.
Oma Mua
Šinini trollikka
Lapšienkirjailijan Irina Nikitinan Šinini trollikka -starina kuuluu Kaupunki, missä eläy lapšuš -kirjah. Kokomuš ilmeštyy šyyškuušša.
Karjalan Sanomat
Valkovenäläiset muistelivat keskitysleirien vankeja
Suomalaisten ja saksalaisten keskitysleirien entiset vangit kävivät Karjalan tasavallassa osoittamassa kunniaa kaatuneille sotilaille ja kuolleille vangeille.
Oma Mua
Elettävä elämä ei ole ylitettävä pelto
Heinäkuun 8. päivänä Venäjällä juhlitah Perehen, rakkahuon ta uškollisuon päivyä. Tahomma kertuo Gundirevien pereheštä.
Oma Mua
Tverinkarjalua roih enämbi iänikartal
Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da istourien instituutan karjalan kielen da fol’klouran tutkijat ajeltih Tverin Karjalah tallendamah tverinkarjalastu paginua karjalan da vepsän kielen iänikartale pandavakse.
Karjalan Sanomat
Mansikka on kypsynyt noin viikon etuajassa
Karjalaiset marjanviljelijät ovat ryhtyneet poimimaan ensimmäisiä mansikoita, joita he myyvät suoraan tilalta tai myyntipisteissään ympäri Karjalaa.
Oma Mua
Runonlaulajien musejo täytti 40 vuotta
Runonlaulaja Marija Remšun talo eli Runonlaulajien musejo Kalevalašša täyttäy tänä vuotena 40 vuotta. Musejo avasi oveh 17. kešäkuuta vuotena 1984.
Karjalan Sanomat
Ihmissuhdedraama koukuttaa
Karjalan kansallisen teatterin näyttelijöitä voi nyt nähdä Ainut mahdollisuus kolmelle -televisiosarjassa.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль