Minun sebranikad oma parahimad

Minun sebranikad oma parahimad

Anton Sokolov
28.09.2022
”Minä kaiken aigan tahtoin sidä, no en meletand-ki, miše nece ani ekzotine živat voiži elädä minun pertiš.”
Ku likutada neglikon, se avaidase keraižesäi. Kuva: Anton Sokolov
Ku likutada neglikon, se avaidase keraižesäi. Kuva: Anton Sokolov

Vodel 2020 sündundpäiväks minei todihe korobaižen, miččes oli pen’ afrikalaine neglik. Minä kaiken aigan tahtoin sidä, no en meletand-ki, miše nece ani ekzotine živat voiži eläda minun pertiš.

Afrikalaižid neglikoid ei ole londuses. Nece om ristitul tehtud kodiživat. Niiden pituz’ on 20 santimetrad, a jügu – 500 grammad. Minun neičukaine kuctas Vasilisaks. Se ei ole lujas sur’, no sil om lujas nenakaz taba.

Ezmäine znam oli, konz ristit, mitte toi neglikan Moskvan pitomnikaspäi, sanoi: ”Neciš živataspäi om lujas äi judud! Minä en nukund kogonaižen ön!”. Ka, afrikalaižed neglikad, kuti neglikad mecas, oma öživatad. Öl neglik voib joksta 10 kilometrad. Muga minun neglik joksi korobaižes furskten, uraiten da topotaden.

Kaikuččes kirjas kirjutadas, miše ”afrikalaižed neglikad oma hüvätabaižed”. Kirjad kelastaba! Minun Vas’oi ei teda nimidä sen polhe. Se om todesine ripmatoi neglik.  Voib purda, ei tule käzihe, kändase keraižeks i kaiken aigan ozutab negloid. No kahtes vodes minä openzimoi eläda kožmuses mugoižen nenakahan neglikanke. Ku sidä likutada kuti vagahaižen, se uraiten avaidase šaraspäi i andab silitada ičtaze.

Ezmäi minä holduin, kut neglik eläškandeb kažinke ühtes. Vastkarin, žertvaspäi tegihe todesine mecnik. Neglik peitase šaraižeks teramba, mi kaži maihutab käbäl da hüppähtab. Kaks’ kerdad kaži rižazi ičeze nenal negloid i el’genzi, miše Vas’oinke paremba sebrastada. A konz neglikan keraine zavodi uraiten hüppida kažin polehe, se äkkid jokseškanzi poiš.

Afrikalaižed neglikad oma lihansöjad živatad. Ned söba erazvuiččid gavedid: koskhaižid, torokanoid,  madoižid, no voib antta sille kažin-ki sömišt. Ei pida lujas äi den’goid necile živatale. Se om lujas hüvä sebranik ristituile, ked navediba mänetada aigad üksin vai nenile, ked radaba i ei voi antta äjan aigad kodiživatale. Neglikale pidab 20-30 minutad päiväs.

Kacmata sihe, miše minai ei ole lujas hüvätabaine neglik, minä armastan Vas’oid i hüvin mänetam ehtoid senke ühtes.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Kodima
Tradicionaližed radonmahtod: Ojatin keramik
Ezmäižen kerdan Karjalas avaitihe Ojatin keramikan ozuteluz. Sen avtor om L’udmila Ivanova Piterin agjan Al’ohovščina-küläspäi. Sen tem om omištadud vepsläižele ”Virantanaz”-eposale.
Kipinä
Karjalaisen perehen elämäštä
Ken huomenekšen kulkou kuuvvella jalalla, päivän kahella jalalla, illan kolmella jalalla? Še on ihmini: lapšena skammissa (reikästuulašša) kävelöy ta vanhana šauvan keralla.
Karjalan Sanomat
Luonto ja Kalevala kauhun inspiraationa
Vuottovaaralla kuvataan uusi kauhusarja, joka perustuu Kalevalan runoihin ja tarinoihin.
Karjalan Sanomat
Karjalaisesta saunasta matkailutuotteeksi
Suuri saunatie -hanke säilyttää karjalaisen saunan perinnettä ja kehittää sen pohjalta nykyaikaisen karjalaisen saunan standardin.
Oma Mua
Šelaillen kalenterie piäšet ihmehelliseh Meččolah
Pimiekuušša kaikki halukkahat voijah oštua uuši Meččolan mifologija -etnokalenteri vuuvekši 2023. Painoš yhistäy karjalaista mifologijua, ekologijua ta “Kalevalan” luatimisen istorijua.
Karjalan Sanomat
Uusia hankkeita Karjalan hyväksi
Noin viisikymmentä nuorta Karjalan piireistä oppi tekemään apurahahakemuksia ja keksi uusia aktiviteetteja ja hankkeita Karjalan hyväksi.
Karjalan Sanomat
Luomumehiläishoito houkuttelee
Kerisyrjän asukas haluaa kehittää luomumehiläishoitoa Pitkärannan piirissä.
Oma Mua
Kekri: Mečänisäntä-nuamijo, mie šiut tunnen!
Karjalaini šielu ihaštuu, konša omalla mualla šyntyy neron ta omaperäisyön yhissyš. Še simbiosi hyvin näkyy käsityöammatissa. Juuri šen kautti hyvin tovenperäsešti ta täyvellisešti tulou näkyvih rahvahan kulttuurin ta perintehien yjin.
Karjalan Sanomat
Livvinkarjala tarjoaa lisää mahdollisuuksia
Tänä vuonna Petroskoin valtionyliopisto on mukana yleisvenäläisessä vähemmistökielten kielikilpailussa. Tehtävät koskevat livvinkarjalaa. Kielikilpailun voittajat pääsevät helpommin korkeakouluihin.
Karjalan Sanomat
Uudella reitillä saaren etelästä pohjoiseen
Vodlajärven kansallispuiston Kansaniemen saarella avataan uusi kävelyreitti.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль