Minun sebranikad oma parahimad
Vodel 2020 sündundpäiväks minei todihe korobaižen, miččes oli pen’ afrikalaine neglik. Minä kaiken aigan tahtoin sidä, no en meletand-ki, miše nece ani ekzotine živat voiži eläda minun pertiš.
Afrikalaižid neglikoid ei ole londuses. Nece om ristitul tehtud kodiživat. Niiden pituz’ on 20 santimetrad, a jügu – 500 grammad. Minun neičukaine kuctas Vasilisaks. Se ei ole lujas sur’, no sil om lujas nenakaz taba.
Ezmäine znam oli, konz ristit, mitte toi neglikan Moskvan pitomnikaspäi, sanoi: ”Neciš živataspäi om lujas äi judud! Minä en nukund kogonaižen ön!”. Ka, afrikalaižed neglikad, kuti neglikad mecas, oma öživatad. Öl neglik voib joksta 10 kilometrad. Muga minun neglik joksi korobaižes furskten, uraiten da topotaden.
Kaikuččes kirjas kirjutadas, miše ”afrikalaižed neglikad oma hüvätabaižed”. Kirjad kelastaba! Minun Vas’oi ei teda nimidä sen polhe. Se om todesine ripmatoi neglik. Voib purda, ei tule käzihe, kändase keraižeks i kaiken aigan ozutab negloid. No kahtes vodes minä openzimoi eläda kožmuses mugoižen nenakahan neglikanke. Ku sidä likutada kuti vagahaižen, se uraiten avaidase šaraspäi i andab silitada ičtaze.
Ezmäi minä holduin, kut neglik eläškandeb kažinke ühtes. Vastkarin, žertvaspäi tegihe todesine mecnik. Neglik peitase šaraižeks teramba, mi kaži maihutab käbäl da hüppähtab. Kaks’ kerdad kaži rižazi ičeze nenal negloid i el’genzi, miše Vas’oinke paremba sebrastada. A konz neglikan keraine zavodi uraiten hüppida kažin polehe, se äkkid jokseškanzi poiš.
Afrikalaižed neglikad oma lihansöjad živatad. Ned söba erazvuiččid gavedid: koskhaižid, torokanoid, madoižid, no voib antta sille kažin-ki sömišt. Ei pida lujas äi den’goid necile živatale. Se om lujas hüvä sebranik ristituile, ked navediba mänetada aigad üksin vai nenile, ked radaba i ei voi antta äjan aigad kodiživatale. Neglikale pidab 20-30 minutad päiväs.
Kacmata sihe, miše minai ei ole lujas hüvätabaine neglik, minä armastan Vas’oid i hüvin mänetam ehtoid senke ühtes.
