Minun sebranikad oma parahimad

Minun sebranikad oma parahimad

Anton Sokolov
28.09.2022
”Minä kaiken aigan tahtoin sidä, no en meletand-ki, miše nece ani ekzotine živat voiži elädä minun pertiš.”
Ku likutada neglikon, se avaidase keraižesäi. Kuva: Anton Sokolov
Ku likutada neglikon, se avaidase keraižesäi. Kuva: Anton Sokolov

Vodel 2020 sündundpäiväks minei todihe korobaižen, miččes oli pen’ afrikalaine neglik. Minä kaiken aigan tahtoin sidä, no en meletand-ki, miše nece ani ekzotine živat voiži eläda minun pertiš.

Afrikalaižid neglikoid ei ole londuses. Nece om ristitul tehtud kodiživat. Niiden pituz’ on 20 santimetrad, a jügu – 500 grammad. Minun neičukaine kuctas Vasilisaks. Se ei ole lujas sur’, no sil om lujas nenakaz taba.

Ezmäine znam oli, konz ristit, mitte toi neglikan Moskvan pitomnikaspäi, sanoi: ”Neciš živataspäi om lujas äi judud! Minä en nukund kogonaižen ön!”. Ka, afrikalaižed neglikad, kuti neglikad mecas, oma öživatad. Öl neglik voib joksta 10 kilometrad. Muga minun neglik joksi korobaižes furskten, uraiten da topotaden.

Kaikuččes kirjas kirjutadas, miše ”afrikalaižed neglikad oma hüvätabaižed”. Kirjad kelastaba! Minun Vas’oi ei teda nimidä sen polhe. Se om todesine ripmatoi neglik.  Voib purda, ei tule käzihe, kändase keraižeks i kaiken aigan ozutab negloid. No kahtes vodes minä openzimoi eläda kožmuses mugoižen nenakahan neglikanke. Ku sidä likutada kuti vagahaižen, se uraiten avaidase šaraspäi i andab silitada ičtaze.

Ezmäi minä holduin, kut neglik eläškandeb kažinke ühtes. Vastkarin, žertvaspäi tegihe todesine mecnik. Neglik peitase šaraižeks teramba, mi kaži maihutab käbäl da hüppähtab. Kaks’ kerdad kaži rižazi ičeze nenal negloid i el’genzi, miše Vas’oinke paremba sebrastada. A konz neglikan keraine zavodi uraiten hüppida kažin polehe, se äkkid jokseškanzi poiš.

Afrikalaižed neglikad oma lihansöjad živatad. Ned söba erazvuiččid gavedid: koskhaižid, torokanoid,  madoižid, no voib antta sille kažin-ki sömišt. Ei pida lujas äi den’goid necile živatale. Se om lujas hüvä sebranik ristituile, ked navediba mänetada aigad üksin vai nenile, ked radaba i ei voi antta äjan aigad kodiživatale. Neglikale pidab 20-30 minutad päiväs.

Kacmata sihe, miše minai ei ole lujas hüvätabaine neglik, minä armastan Vas’oid i hüvin mänetam ehtoid senke ühtes.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Työmatka 1900-luvulle: kolmas osa julki
Uudessa osassa journalisti ja kotiseuduntutkija Juri Šleikin kertoo 1900-luvun sekä 2000-luvun Karjalan merkkihenkilöistä ja -tapahtumista.
Kipinä
Lapšien ta nuorison talvihuvija
Karjalaisilla lapšilla ta nuorilla talvella oli kaikenmoisie kisoja pirtissä. Niistä tekstin luatijalla kerto muamoh Santra Remšujeva viime vuosišuan lopušša.
Karjalan Sanomat
Omin Silmin käynnisti uuden ohjelman
Suomenkielinen luento kielen kehityksestä avasi Tietoja talteen -ohjelman Karjalan vähemmistökielillä. Seuraava luento on karjalaksi.
Oma Mua
Jänöiselgy armas
Vieljärven kyläkunnan Jänöisellän kylän ainavo eläi 85-vuodehine Viktor Sumkin saneli kylän da oman perehen jygies elaijas.
Karjalan Sanomat
Fokuksessa Vienan kuolleet kylät
Paanajärven hävinneet kylät -näyttely kertoo kahdesta kansallispuiston kuolleesta kylästä ja niiden kautta Vienan Karjalan historiasta.
Kipinä
Karjalaisie valehšuarnoja
Petroskoin Oneženka-päiväkojin kašvattajat valmissettih mukavie kertomukšie Karjalaisie valehšuarnoja -šarjašta.
Oma Mua
Pitkyjärven sillan mustokse
Sillat, sillat…, pienet dai suuret, raudubetonahizet dai puuhizet, rippujat sillat, telat dai suodu myöte poikkizin lykätyt parret…
Karjalan Sanomat
Tulevat opettajat kilpailevat voitosta
Yrittäjät ja työnantajat osallistuvat mestaruuskilpailuihin. He laativat tehtäviä kilpailijoille ja toimivat tuomareina.
Oma Mua
Kalevalan muan laulut
Koštamukšešša piettih Kanšainvälini šuomelais-ugrilaisien kanšojen kulttuurin Kanteletar-festivali.
Oma Mua
Arheolougii avuau histourien peittožuksii
Arheolougu on tiedomies-histouriekku, kudai kaivamizien avul sellittäy mainazien rahvahien elostu, tävvendäy histourien. Arheolougien tiijon vie sanotah “tiijokse labjanke”. Arheolougan ruavos sanelou tutkii Tatjana Vasiljeva.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль