Karjalan Sanomat on Karjalan tasavallan historian peili. Sitä mieltä on Karjalan kansallisuus- ja aluepolitiikan ministeri Sergei Kiseljov.
― Karjalan Sanomat on täyttänyt 105 vuotta. Se on mahtava ikä. Lehti on tasavaltamme ikätoveri. Lehdestä löytyy informaatiota siitä, miten Karjalan tasavalta on kehittynyt 105 vuoden aikana, Kiseljov kertoo.
Hänen mukaansa lehti on antanut merkittävän sysäyksen Karjalan kansalliskulttuurin kehitykselle.
― Lehden sivuilta löytyi muun muassa Jalmari Virtasen, Taisto Summasen, Nikolai Laineen, Ortjo Stepanovin, Jaakko Rugojevin ja muiden tunnettujen kirjoittajien ja runoilijoiden teoksia. He joko työskentelivät lehden toimituksessa tai tekivät yhteistyötä toimituksen kanssa avustajina, ministeri sanoo.
Karjalan Sanomat ilmestyy printtilehtenä kerran viikossa, mutta uutisaineistoa ja artikkeleita suomen kielellä julkaistaan myös verkossa, Oma Media -portaalissa. Verkkosivuilla on Karjalan Sanomien osio. Lisäksi verkossa julkaistaan uutisia ja artikkeleita karjalaksi ja vepsäksi. Materiaalit ilmestyvät Kodima- ja Oma Mua -lehtien osioissa.
― Olen varma, että painetut lehdet ja verkkosivusto täydentävät toisiaan. Toiset haluavat lukea uutisia mahdollisimman nopeasti. Tavallisesti sellaiset ihmiset lukevat uutisia verkosta. Toiset ihmiset pitävät painettujen lehtien lukemisesta ja odottavat printtilehtien uusien numeroiden ilmestymistä, Kiseljov huomauttaa.
― Teknologiat muuttuvat ja kehittyvät. Sekä painettujen lehtien että verkkoportaalin toimittajien pitää seurata nykyteknologioiden kehitystä ja ottaa nämä teknologiat käyttöön työssään, hän lisää.
Esimerkiksi Yandex kääntäjä -verkkokääntäjän kehittäjät toivovat karjalan ja vepsän kielten lisäämistä käännöspalveluun. Parhaillaan verkkokääntäjää varten Karjalassa kootaan livvinkarjalan ja vepsän kielikorpuksia.
― Tähän mennessä korpukseen on lisätty noin 40 000 lausetta karjalaksi ja venäjäksi ja yli 25 000 lausetta vepsäksi ja venäjäksi. Työ kestää vuoden 2026 loppuun saakka, ministeri kertoo.
Ministerin mielestä tekoäly voi auttaa toimittajien työssä, mutta se ei tee työtä ihmisten asemesta.
― Erittäin usein tekoäly vääristää käännetyn tekstin merkityksen. Se ei pysty tulkitsemaan ja kääntämään huumoria ja monia muita asioita.
Media-alan lisäksi karjalan, vepsän ja suomen kieltä käytetään kulttuurialalla.
— Karjalassa järjestetään erilaisia kansalliskulttuurin kehittämiseen ja vähemmistökielten edistämiseen liittyviä tapahtumia. Monet niistä on tarkoitettu nuorille. Viime kesänä järjestettiin perinteinen EtnoPro -nuorisofoorumi. Tänä vuonna se pidettiin Petroskoissa ja Kostamuksessa, Kiseljov muistelee.
Suurta huomiota kiinnitetään myös vähemmistökielten lukemiseen oppilaitoksissa. Tasavallassa on päiväkoteja, joissa lapset lukevat kielten alkeita. Karjalaa, vepsää ja suomea opitaan kouluissa. Koulun jälkeen kielestä kiinnostuneet voivat jatkaa opintojaan Petroskoin yliopiston itämerensuomalaisen filologian laitoksella.
Karjalan, vepsän ja suomen kieltä voi lukea myös kielikursseilla, jotka järjestetään sekä Petroskoissa että tasavallan piireissä online- ja offline-muodossa. Lähimuodossa kielikurssit on järjestetty Petroskoin Periodika-kustantamon tiloissa.
— Muutama vuosi sitten Periodika toimi vain lehtiä, aikakauslehtiä ja kirjoja julkaisevana kustantamona. Seitsemän viime vuoden aikana Periodikaan avattiin uusia osastoja ja nyt kustantamo toimii monitoimikeskuksena, Karjalan kansallisuus- ja aluepolitiikan ministeri Sergei Kiseljov kertoo.
Ministerin mukaan Periodikan kehitys jatkuu edelleen.
— Suunnitelmissa on avata Periodikan tiloihin nuorisokeskus ja etnokahvila, Kiseljov sanoo.