Mihail Gol’denberg: “Kalevalan pitäy kuuluo ta näkyö”
Karjalan tašavallan kanšallisešša musejošša vietettih Eeppini Kalevala-runoelma ta turismi Karjalašša -pyörie stola. Še oli omissettu “Kalevalan” enšimmäisen painokšen 190-vuotisjuhlalla. Tilaisuoh ošallistu turistifirmojen, kirjaštojen, tietokeškukšien ta musejojen ruatajie.
— Pyörien stolan aihe on tosi tärkie — Petroskoih ta “Kalevalah” šivottuja turistiobjektija. Olen varma, jotta pahakši mielekši Petroskoi muuttuu läpikulkukaupunkiksi, mih ihmiset tullah, jotta piäššä Kiži-šuarella. Šamah aikah meilä on mahollisukšie lisätä kulttuuri- ta kirjallisušturismin elementtijä, kehittyä ihmisie niissä šuunnissa, šaneli Kanšallisen musejon johtaja Mihail Gol’denberg.
Kanšallisen musejon ruataja Sofja Nikitina huomautti, jotta “Kalevalua” ušein šivotah pohjosen starinoih ta mih lienöy taikomiseh. Šitä tovisti karjalaisen Čičiliušku-teatterin tervehyšesityš. Artistat näytettih oša Koirien Kalevala -spektaklista. Taitavašti luajitut kuklat ta lavaššukšet, elävä karjalan kieli ta kaunis musiikki tuotih musejon šalih taikailmapiirie.
Teatterin esitykšen jälkeh alko pyörie stola -issunto. Enšin omašta kokemukšešta kerrottih Šampo-vuara -puiston johtaja Iskrina Jerofejeva ta šen opaš Jekaterina Rubtsova.
— Mieheni kera elämmä Kentjärven kyläššä, Šampo-vuaran lähellä. Ennein ušein kävimä supotniekkoih, volont’orien kera šiivosima vuaran alovehta. Vuotena 2019 tuli ajatuš kunnoštua še reitti. Šilloin portahat jo lahottih. Kunnoštamisen vaihiešša tilasima piäovella olijie veššokšie ta viisi veššošta interaktiivisine elementtilöineh. Esimerkiksi, Väinämöisellä on šuuri kannel ta šen joušie voipi koškie. Joka objektilla on tiijotuštaulu QR-koodin kera. Ašettima puun, kumpani henkilöiččöy Ilmatarta. Kävijät riputetah šiih nauhoja, kumpasie heilä annetah piäšyllä. Ennein rahvaš riputettih puih vanhoja ripakkoja, ka myö panima šitä kuntoh, kerto Iskrina Anatoljevna.
Puiston johtaja koroštau kašvajua mielenkiintuo Šampo-vuarah. Viime vuotena puistošša kävi 80 000 henkie. Nykypuisto etuštau ylämuailmua, Kalevalua. Kohta tulou niise alamuailma, Pohjola. Rakennuštyöt on jo loppuvaihiešša. Šamoin puistoh avautuu kahvila.
Puistošša ruatau viisi opašta. Ekskursijoissa kävijät šuahah tietyä paikallisešta maiselmašta, “Kalevalan” henkilöistä ta ošallissutah interaktiiviseh ošah, missä eeppisen runoelman henkilöt annetah heilä tehtävie.
— Tykkyän ta arvoššan “Kalevalua”, niän šen rajattomie mahollisukšie. “Kalevala” on miun taival, korošti puiston opaš Jekaterina Rubtsova.
Marija Kuznetsova on Mujejärven piirin Tiikši-pos’olkan Šuuri šeikkailu -turistimajan varajohtaja ta Moskovan Ičenmiäräykšen 734. koulun opaštaja. “Šuuri šeikkailu” tariččou aktiivisie turistimatkoja Karjalašša ta Moskovan alovehella. Tašavallašša še järještäy aktiivista lepuo 8—18-vuotisilla kävijillä.
Rohkiet eččijät -ohjelma on tarkotettu 10—11-vuotisilla lapšilla. Ottuan huomijoh ijän erikoisukšie še yhistäy turistitaitoja ta taikaelementtijä.
— Myö eččimä, esimerkiksi, drakonie tahi Nemo-kapteenie. Ka viime vuottena meijän turistimaja täytti 25 vuotta, ta kiinittimä huomijuo karjalaiseh kulttuurih. Lapšet tullah piäasiešša Moskovašta ta Piiteristä, ta haluomma, jotta heilä matka ois tiijollini. Ottima käyttöh “Kalevalan” henkilöjä, kumpasien rooliloissa on meijän ruatajat. Matan aikana eri paikoissa nuoret tavatah näyttelijie, kumpaset annetah heilä tehtävie, arvautukšie ta kerrotah Karjalan luonnošta, näytetäh marjoja. Mujejärven piirissä ei ole “Kalevalah” šivottuja kulttuuriobjektija, ka olemma šitä mieltä, jotta Karjalan luonto iče on Kalevala. Matan aikana lapšet šiivotah alovehta ta ymmärretäh, jotta turismi šamoin tarkottau rakkahutta omah muah. Iltasin keräyvymmä ropivon ympäri, luvemma “Kalevalan” runoja ta kerromma omista ajatukšista, kerto Marija Sergejevna.
Karjalaisen kulttuurin Viena-šeuran projektiohjuaja Julija Filippova tuttavuššutti keräytynyitä Runonlaulajien Vienan šytän -etnokierrokšeh. Naini on šyntyn Kalevalašša, pitälti eli Koštamukšešša ta Vuokkiniemeššä.
— Konša elin kotimualla olin varma, jotta kaikilla oli šelvä mi on Vienan Karjala. Ka šiirryttyö Petroskoih nävin, jotta äšen koštamukšelaiset ei tiijetä, jotta hyö elëtäh Vienan Karjalašša. Mie šelitän ta kerron, jotta Vienan Karjalah kuulutah Karjalan kaikki pohjoispiirit. Olen kotosin niistä paikoista, missä kerättih runoja “Kalevalua” varoin, ylpeilen šiitä. Šentäh ilmešty etnokierroš. Valmistima šen Uljana Tikkasen kera, jotta kertuo rahvahalla paikoista, kumpaset ollah lähiset meilä: Vuokkiniemeštä, Venehjärveštä, Ponkalahešta, Vuonnisešta, Kalevalašta, Haikol’ašta. Piäarvona on Vienan Karjalan ihmiset, ket šäilytetäh perintyö. Meijän kierroš keštäy 4-5 päivyä, ryhmäššä on 5-6 henkie.
Kanšallisen musejon ruataja Sofja Nikitina kerto laitokšen pitämistä Kalevalan aiheisista tilaisukšista ta šuunnitelmista.
— Tämän vuuvven enšimmäiseššä vuosinellännekšeššä Kalevala-aiheisien tapahtumien kävijien miärä kašvo. Vuotena 2025 šuunnittelemma lisätä muutokšie Runojen ta muinošlaulujen mualla -šalih. Karjalaisien runojen päiväkši haluomma viettyä temaattini kävely, šaneli Sofja Sergejevna.
Esitykšet herätettih elävie väittelyjä. Ošallistujat piätettih, jotta turistialan pitäy tietyä, missä ta miltä kannalta “Kalevala” on esitetty Karjalašša. Näin hyö voijah tarita runoelman aihetta eri aspektiloissa. Šentäh oppahie varoin pitäis järještyä opaššušohjelma, missä hyö voitais šyventyä omie tietoja eri järještöissä, kumpaset šuoritetah šivissyštoimintua “Kalevalan” alalla.
Šamoin tilaisuon ošallistujat kačeltih tarviččouko Petroskoi uušie Kalevalan aiheisie turistiobjektija. Hyö piätettih, jotta Karjalan piäkaupunkissa ei riitä šemmosie objektija.
— Käveltyö Petroskoita myöten turisti ei ymmärrä, jotta tašavallašša “Kalevala” on kirjojen kirja. Runoelman pitäy kuuluo ta näkyö Petroskoissa, on varma Mihail Gol’denberg.
