Mieš valokuvakonehen kera
Vuokkiniemen kyläššä eläy valokuvuaja-harraštaja Vitalii Nikulin. Hiän jo monta vuotta hoitau kylän aikakirjua ottuan kuvah šen kaunehutta, kyläläisie, proplemoja ta pruasniekkoja, ilon ta šurun hetkijä eri näkökulmista.
Tänä vuotena Vitalii Nikulin täytti 72 vuotta. Hiän on šyntyn Louhen piirin Aittaniemen pos’olkašša.
Kohtalo šito Vitalii Petrovičin elämän runonlaulajien kyläh eläkkehellä piäštyön. Vuokkiniemeššä mieš enšin rakenti kalaššuškämpän, a šiitä niin mielty kyläh, jotta piätti šijottuo elämäh šiinä peruštehellisešti. Niin hiän rakenti elintalon ta eläy Kuittijärven rannoilla jo 12 vuotta.
Vitalii Nikulin kiinnoštu valokuvuamiseh jo nuoruošša.
— Konša ilmeššyttih digitalilaittehet ta mie piäsin eläkkehellä, ni miun harraššuš šai toisen elämän. Kanšallisuolta mie en ole karjalaini. Miun vanhemmat tultih Karjalah Jaroslavin ta Kirovin alovehilta. Ka Vuokkiniemeššä mie oikein kiinnoššuin karjalaiseh kulttuurih. Miula še on lähini karjalaisien elämäntavan ta luonnon košetukšen takie, kertou miun pakinakaveri.
Vitalii Petrovičin enšimmäisinä valokuvakonehina oltih Smena-8-, Zorkii-, Zenit- ta toiset filmikamerat. Hiän otti valokuvah heimolaisie ta luontuo.
— Miula aina himotti valokuvata villielukkoja ta lintuja. Še tuli mahollisekši vašta viime vuosina, ta vielä i rajotukšien kera – optiikka šemmosie kuvaukšie varoin on liijan kallis. A niin milma miellyttäy kuvata kaikkie ta eniten ihmisie, šanelou valokuvuaja.
Vitalilla on monta mukavua ta äšen jännittävyä omien nuapurien valokuvua. Toičči kuva esittäy kylän sosiali- ta infrastruktuuriproplemoja. Hyvä kuvašualis Vitalii Petrovičilla šattuu kyläjuhlissa ta festivaliloissa, esimerkiksi, Mujehfestivalissa, talvikalaššukšen Kuitin kala -festivalissa, Il’l’anpäivän juhlašša. Miehen valokuvat aina tullah elävinä ta heijaššetah kuvašša olijan henkilön tahi elukan aitoja tuntehie.
— Hyvä kuva voipi ottua heti, ka rikenempäh šitä varoin pitäy luatie monta valokuvua, noin 20—50 kappalehta, jotta šiitä valita paraš. Nyt valokuvuajilla on helpompi täššä asiešša, kun ei tarviče šiäštyä filmie, juttelou Vitalii Petrovič.
Šamoin muasterin nimikorttina ollah revontulien valokuvat. Tätä luonnon ilmijyö rikeneh voit nähä Vuokkiniemeššä.
— Mie en ole opaštun valokuvuamah. En pie iččie muasterina, ka olen keškitašoni harraštaja. No još ken kyšyy miulta neuvuo, ni aina mielelläni šanelen omua ruatokokemušta.
