Mie toivon myöštyö

Mie toivon myöštyö

Irina Zaitseva
17.05.2021
Kanšallisešša musejošša esitettih kirja liäkäristä Anatolii Martinovista. Kirjan luatijana on Valentina Sukotova, Oneganiemi-kanšalaisjärještön johtaja, ihmisoikevukšien puoluštaja, Anatolii Martinovin yštävä ta apulaini.
Emilija Slabunova (vaš.) kiitti Valentina Sukotovua šuurešta työštä Anatolii Martinovin nimen ikuistamisen hyväkši. Kuva: Irina Zaitseva
Emilija Slabunova (vaš.) kiitti Valentina Sukotovua šuurešta työštä Anatolii Martinovin nimen ikuistamisen hyväkši. Kuva: Irina Zaitseva

Oraškuun 13. päivänä Karjalan Kanšallisešša musejošša esitettih kirja “Anatolii Martinov. Mie toivon myöštyö”. Še kertou tunnetušta karjalaisešta liäkäristä, tietomieheštä, opaštajašta ta runoilijašta Anatolii Martinovista.

Tilaisuoh otettih ošua Karjalan tašavallan lakienluajintakokoukšen deputatit Emilija Slabunova ta Leonid Liminčuk, Petroskoin yliopiston etuštajat, Anatolii Martinovin opaštujat, yštävät, työkaverit, potilahat, lehtimiehet.

– Muissan Anatolii Martinovie mainivona liäkärinä, viisahana opaštajana, omua muata rakaštajana, hyvänä ta kirkkahana ihmisenä. Kirjan ideja šynty vuotena 2016, konša karjalaini tietomieš Viktor Jeršov mainičči, jotta Anatolii Anatoljevičin henkilö pitäy ikuistua kirjašša. Mie rupesin ruatamah. Kirjan luatimiseh mäni kolme vuotta. Še oli vaikie työ, vet miula ei ollun tietoja paičči Anatolii Martinovin omie muisselmie. A miula oli luajempi tehtävä. Halusin ei ainuoštah kertuo hänen šotalapšuošta, nuoruošta, opaššukšešta ta ruavošta Karjalašša, vain kertuo mimmosena ihmisenä hiän oli, kertou Valentina Sukotova.

Valentina Aleksandrovna löysi Anatolii Martinovin yštävie, työkaverija, opaštujie, luokkatoverija Venäjän kymmeneštä kaupunkista ta äšen Australijašta. Hyö kaikin otettih ošua kirjan luatimiseh. Heijän kertomukšet autettih avata nerokkahan liäkärin personallisutta.

Kirjua täyvennetäh audio- ta DVD -levyt.

– Myö halusima, jotta lukija näkis Anatolii Martinovin, kuulis hänen ajatukšie muan kohtalošta ta liäkärin ammatin peruštehista, jatkau kirjan luatija.

Esittelyššä Valentina Sukotova ta kirjan toimittaja Svetlana Berdova luvettih katkelmie kirjašta ta Anatolii Martinovin runoja šekä näytettih valokuvie ta videoita.

Kirjan voit šuaha Karjalan tašavallan kanšalliskirjaštošta tahi kiäntyön luatijan puoleh.

Anatolii Martinov šynty vuotena 1937 Vladimirin alovehen Kovrovin kaupunkissa. Vuotena 1962 hiän lopetti Jaroslavlin liäketiijollisen instituutin, min jälkeh tuli ruatamah Petroskoih. Anatolii Martinov ruato terapeftina, kardiologina, reumatologina ta opaštajana. Ruatovuosien aikana liäkäri šai äijän palkintoja ta kiitoškirjasie. Anatolii Martinov on liäketiijollisien töijen ta runokokoelmien luatija. Hiän šiirty tuonilmasih vuotena 2016.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Yksin vuarojen kera: oša kaksi
Luonto on loppumatoin voimien, innon, hyvän mielialan lähteh. Kun vietät luonnošša enemmän aikua, kyllä šitä enemmän olet vaipun, ka matan jälkeh tunnet, jotta olet šuanun lisyä voimie.
Oma Mua
Sordaval vuottau Ven’an da Karjalan turistoi
Sordaval mennyt aigua rodih kuulužakse turistoin keskes Ruskealan mägiparkan täh.Sordavalan kodialovehmuzei on vie yksi kohtu, kuduah turistat vältämättäh tahtottas čökäldiäkseh.
Karjalan Sanomat
Viisumeja voi hakea, vuoromäärät kasvussa
Venäjän ja Suomen lentoyhtiöt alkavat lentää lisää vuoroja Helsingistä Moskovaan ja Pietariin. Mitä vaikeuksia voi syntyä suomalaisille Venäjän-matkalla?
Oma Mua
Yksin vuarojen kera
Luonto on moittimattoman kaunis, še innoštau ta rauhottau, antau vapauven tuntuo ta lahjottau uškomattomie näköaloja.
Karjalan Sanomat
Suomalaiset tapaavat Suomi-kylässä
Karjalassa asuvat suomalaiset sekä suomen kielestä ja kulttuurista kiinnostuneet voivat osallistua virtuaaliselle kohtaamisareenalle kesäkuun alussa.
Karjalan Sanomat
Reittikartta laajenee vauhdilla
Karjalan asukkaat voivat lentää Petroskoista Kazaniin. Lähiaikana lentoaseman aikatauluun lisätään vuoroja Mineralnyje Vody -kaupunkiin.
Kipinä
Kadajaine aiduseiväs kaksi kuuzistu kestäy
Meččien keskes eläi karjalaine hyvin tiezi eri puuloin eričyksii, häi maltoi sanuo, kudai puu mih parembi pädöy.
Oma Mua
“Hyvä elos tuli meil, Gagarinas runon lain minä teil”
Vuvvennu 1961 enzimästy kerdua kosmossah lendi ristikanzu. Se oli ylen suuri päivy kogo mieros. Ei jiännyh bokkah ni karjalaine runonpajattai Vieljärvespäi Paraskovja Ivanova. Häi lad’d’ai runon Gagarinas.
Karjalan Sanomat
Digimarkkinointi tuo lisää matkailijoita
Venäjän ja Suomen matkailualan yritykset oppivat luomaan tehokasta ja osuvaa sisältöä verkossa matkailijoiden houkuttelemiseksi.
Kipinä
Kuklat niise tykätäh vorssuija
L’udmila Tihonova harraštau čopakkua, tarkkua ta hyvin kaunista käsityötä. L’udmila Stepanovna ompelou perintehellisie pukuja kukloilla.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль