Mie olen Iutalašta

Mie olen Iutalašta

Uljana Tikkanen
26.06.2023
Kevyällä päivänvalon näki Mie olen Iutalašta -musiikkial’pomi. Šen luatijina ollah jazz-muusikot, kitaristit Jurii Žuk ta Alina Repetskaja. Al’pomih on kerätty Vienan perintehellisien laulujen jazz-šovitukšie.
Alina Repetskaja ta Jurii Žuk musiikkivideon kuvaukšien aikana Kivakka-vuaralla. Kuva: Kitaristien valokuva-arhiiva
Alina Repetskaja ta Jurii Žuk musiikkivideon kuvaukšien aikana Kivakka-vuaralla. Kuva: Kitaristien valokuva-arhiiva

Kevyällä päivänvalon näki Mie olen Iutalašta -musiikkial’pomi (6+). Šen luatijina ollah jazz-muusikot, kitaristit Jurii Žuk ta Alina Repetskaja. Al’pomih on kerätty Vienan perintehellisien laulujen jazz-šovitukšie. 

“Mie olen Iutalašta” on Jurii Žuk ta Alina Repetskaja -duetin toini al’pomi. Še on enšimmäisen al’pomin “Väinämöinen ta Lohi-neičyt” jatko. Uuvven al’pomin kaikki kappalehet on otettu Kalevalan muan karjalaiset laulut -kirjakokomukšešta ta šovitettu jazz-tyylissä.

‒ Kaikki musiikkimateriali oli kerätty Vienan Karjalašša tutkimušmatkojen aikana Petroskoin konservatorijan arhiivua varoin. Kirjan luatijina oltih Roman Zelinskii ta V’ačeslav Kalaberda. Hyö nauhotettih lauluja naisilta, XX vuosišualla harvat miehet laulettih perintehellisie lauluja, vaikiet ajat oltih. Täštä kirjašta ottima lauluja ta šepittimä musiikkie jazz-tyylissä. Yhen laulun nimi oli “Mie olen Iutalašta”, še on oikein vesselä laulu, šen mukah koko al’pomi šaiki nimen. Iutala oli pieni kylä Vuokkiniemen lähellä, alotti kertomukšen Jurii Žuk. 

‒ Karjalaini folklori ta perintehellini musiikki on niin hyvä pohja luovah ruatoh, jotta meilä jo on materialie 3. ta 4. al’pomija varoin.

Kirjašta ottima lauluja ta šepittimä musiikkie jazz-tyylissä. Yhen laulun nimi oli “Mie olen Iutalašta”, šen mukah koko al’pomi šaiki nimen. Iutala oli pieni kylä Vuokkiniemen lähellä.
Jurii Žuk, jazz-muusikko, kitaristi

Duetin šoittamua musiikkie kuuntelomatta on vaikieta kuvitella mitein karjalaini perintehellini musiikki ta jazz voijah yhistyö ta miltä še voipi kuuloštua.

‒ Karjalašša on äijän muusikkoja, kumpaset esitetäh karjalaista musiikkie aito perintehellisešti. Šemmosen musiikin keškiesittäjänä on Kantele-yhtyveh. Myö halusima valita toisen taipalehen ta kiäntymä jazz-musiikin puoleh, kumpani antau harmonijan šyvyä merkityštä ta tariččou äijän erilaisie tyylijä: sving, latina, reggi, kantri. Tämä oli ajateltu valinta eikä musiikkieksperimentin šattumatuloš. Jazz-musiikissa täkši päiväkši on olomašša šuuri miärä tietuo ta harmonijua, melodijua ta tyylijä. Myö olemma jazz-musiikin ihailijat ta tykkyämmä karjalaista musiikkiperinnehtä, šentäh kerran yrittimä yhistyä niitä ta še meitä oikein miellytti, šelittäy Jurii.

Karjalaini perintehellini musiikki tavallisešti on yhen iänen musiikki. Še merkiččöy, jotta paperilla on pantu vain ihmisen laulamini, akkompanementtie ei ole, äsen kantelella tahi jouhikolla. Laulun peruštehella Jurii ta Alina šepitetäh akkompanementtie ta käytetäh jazzin harmonijua ‒ še on erilaisien akkordien yhistämini ta vuorotellen šoittamini. 

Konša ihmini kuuntelou harmonisoituo tunnettuo šävelmyä, ni hiän varmašti tunnuštau laulun, ka še ei ole minkänä toisen musiikin šamantapasena. Mukava musiikki šyntyy ta konserttiloissa myö šuamma kuuntelijien myöntesie reaktijota
Jurii Žuk, jazz-muusikko, kitaristi

Jazz-musiikissa on äijyä enemmän akkordija, kuin klassisešša musiikissa ta mielikuvitukšella ei ole rajotukšie. Perintehellini musiikki on kova pohja, a jazz-musiikki on vapauš. Jurii ta Alina tunnetah šitä vapautta ta še vain lisyäy innoššušta šepittyä musiikkie vielä.

‒ Konša ihmini kuuntelou harmonisoituo tunnettuo šävelmyä, ni hiän varmašti tunnuštau laulun, ka še ei ole minkänä toisen musiikin šamantapasena. Mukava musiikki šyntyy ta konserttiloissa myö šuamma kuuntelijien myöntesie reaktijota, koroštau Jurii.

‒ Vielä yhtenä jazz-musiikin erikoisuona on improvisatijo. Voipi varmašti šanuo, jotta kappalehet, missä on improvisatijo joka kerta kuulutah ainutluatusilta ta še on ihana. Šemmosissa šävelmissä on ošie, kumpasie šoitetah nuottien mukah, a on ošie, kumpasie on jätetty improvisatijolla. Niin yksi šävel ei rupie kuulumah kakši kertua šamoin, lisäsi Alina.

Duetti šoittau musiikkie piäošin kitaroilla, ka erilaisilla: klassisen ta akustisen lisäkši on ukulele ta bass-kitara, niise värijä musiikkih lisätäh vislat – irlantilaiset huilut, kantele, gl’ukofoni ta kalimba. Konserttiloih muusikot kučutah šoittamah yheššä klassisie, akatemisie šoittajie šekä harraštajie muusikkoja. 

Jurin ta Alinan musiikissa ei ole tekstijä, vaikka lauluissa, kumpasista še musiikki šynty, šanat oltih. Niijen merkityš kitaristit esitetäh kuuntelijilla musiikin avulla. 

‒ Esimerkiksi, Miun armahaini -laulu on itkuvirši, šentäh musiikki laulun mukah on minorissa. Päinvaštoin laulu “Kun mie lašen pois omie lehmie” on oikein vesselä, niin kuin kyläelämän pitälti vuotettu tapahtuma, šentäh šemmoni mieli on šäveleššäki. Mistäš tulet -laulu on erittäin tragini, še näytti, kuin vaikie oli elämä. Nuorien prihojen ikävä šykyšy on rekruuttien minorilaulu ta myö luatima šitä bl’uzin tyylissä. Laulun merkityš vaikuttau musiikkih ta niise improvisatijoih. Mitein myö tunnemma musiikkie šoittamisen hetkellä, šemmoni improvisatijo šyntyyki, šano Alina Repetskaja. 

Ennein myö kuvasima vain šitä, kuin šoittima musiikkie. Ota onki -šäveltä varoin meilä šynty ajatuš kuvata musiikkivideo juonen mukah, a iänityš oli luajittu studijošša.
Alina Repetskaja, jazz-muusikko, kitaristi

Monen musiikkikappalehen mukah duetti kuvasi musiikkivideot. Kuvaukšien paikoiksi hyö valitah pohjoset kaunehet paikat, kuin Puanajärven puisto, Vottovuara, Hipinä-vuarat, Teriberka-paikka Barentsin meren rannalla. Kuvaukšien aikana äijän mitä mukavua tapahtu ta muusikot mielelläh kerrotah šiitä.

‒ Ennein myö kuvasima vain šitä, kuin šoittima musiikkie. Ota onki -šäveltä varoin meilä šynty ajatuš kuvata musiikkivideo juonen mukah, a iänityš oli luajittu studijošša. Myö noštima Vottovuaralla kuvauštekniikkua, pukuja, šoittimie, pitimä kuvaukšet päivällä ta yölläki. On mukava, jotta kuva täštä videošta tuli uuvven al’pomin kanšikuvakši, muhien muistelou Alina. 

Luovan toiminnan vielä yhtenä šuuntana on oman musiikin šepittämini. Uuši musiikki ei šynny vain innoššukšella. Šäveltäjän ruato on vaikie ta kyšyy äijän aikua ta voimie.

‒ Kuni et čukella täh prosessih nimitä uutta ei šynny. A još enemmän šepität, niin paremman tulokšen šuat. Omalla musiikilla olis hyvä omistua enemmän aikua, šanotah muusikot.

Jurii Žuk ta Alina Repetskaja -duetin musiikkie voipi kuunnella ta musiikkivideoita kaččuo šamannimiseššä VK-ryhmäššä. Niise heilä on äijän konserttija Petroskoissa, niijen ilmotukšet šamoin löyvytäh ryhmäštä. Kitaristien šuunnitelmissa lähiaikana on antua konserttija, valmistua kappalehie uutta al’pomie varoin ta kuvata musiikkivideoita. Hyö koroššetah, jotta luovalla ihmisellä kaikešta tärkeimpänä on antua toisilla oman ruavon hetelmie.


Aihiešta voit lukie niise šuomekši.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Luguperis nygyaigazeh kirjastossah
Veškelyksen kylä on ainavo Suojärven piiris, kudamal on kanzalline stuatussu. Moizennu kohtannu, kus eläy Veškelyksen istourii on paikalline kirjasto, kudai tänä vuon täytti 120 vuottu.
Karjalan Sanomat
Humanistiset opintolinjat kiinnostavat eniten
Suurin osa hakijoista eli 90 prosenttia hakee Petroskoin yliopistoon sähköisesti. Yhteishaku päättyy 25. heinäkuuta.
Karjalan Sanomat
Taimituotanto on kasvamassa Karjalassa
Taimitarhojen kasvihuoneet varustetaan lämmityslaitteilla. Niiden ansiosta havupuiden siemeniä kylvetään kaksi kertaa vuodessa.
Oma Mua
Šankarit vuaralla
II Karjalan iäremmäini parijuokšu “TeräšVuara” mäni Koštamukšen kaupunkipiirin Ponkkalahešša. Tänä vuotena kuot’ella omie voimie tuli 34 henkie.
Karjalan Sanomat
Salaatin tuottaja laajentaa tuotantoa
Uudessa kasvihuoneessa salaattia kasvatetaan ajanmukaisella ympäristöystävällisellä menetelmällä ilman maaperää.
Karjalan Sanomat
Karjala ja Kuolan niemimaa kameran takaa
Karjalan kansallismuseon uusi näyttely kertoo Muurmannin radan rakentamisesta rautatieinsinööri Aleksandr Azantšejevin ottamin valokuvin. Useimmat kuvista on julkaistu ensi kertaa.
Kipinä
Minun baban sarnad. Lahj jänišalpäi
Maria Aleksejeva johtutab sarnoid, miččid hänele staronoiči laps’aigal hänen baboi. Necil kerdal penikaine Mašoi lähteb ičeze vanhembidenke heinäntegole. Nece sarn starinoičeb, kut mäni emäine radpäiv nitul.
Karjalan Sanomat
Kielten tilanne puhuttaa tutkijoita
Karjalan kielen, kirjallisuuden ja historian tutkimuslaitoksen valtuuskunta osallistui Venäjän suomalais-ugrilaisten tutkijoiden konferenssiin Joškar-Olassa.
Oma Mua
Šinini trollikka
Lapšienkirjailijan Irina Nikitinan Šinini trollikka -starina kuuluu Kaupunki, missä eläy lapšuš -kirjah. Kokomuš ilmeštyy šyyškuušša.
Karjalan Sanomat
Valkovenäläiset muistelivat keskitysleirien vankeja
Suomalaisten ja saksalaisten keskitysleirien entiset vangit kävivät Karjalan tasavallassa osoittamassa kunniaa kaatuneille sotilaille ja kuolleille vangeille.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль