Midä moskovalaine ruadau karjalazes kyläs?

Midä moskovalaine ruadau karjalazes kyläs?

Elina Potapova
02.03.2022
Jo kolmattu kuudu Vieljärven kielipezäs ruadau Moskovaspäi tulluh volont’ouru Anna Voronkova. Inehmine tutkiu kielipezän ruaduo, opastuu karjalah da piirustau komiksoi omas elaijas karjalazes kyläs.

Anna Voronkovan opastuu Vieljärves karjalan kieldy. Kuva: Vieljärven školaniekat
Anna Voronkovan opastuu Vieljärves karjalan kieldy. Kuva: Vieljärven školaniekat

– Kuibo rodih idei tulla volont’ourannu Karjalan Kielen Kodih? Midä ruat vieljärveläzien lapsienke?

– Mulloi matkal Murmanskan alovehen Lovozeroh kieliseminuarah Natalja Antonova rubei sanelemah minule Karjalan Kielen Koin ruandas da kielipezäs. Natalja saneli, kui on vaigei kuhkuttua Petroskoin yliopiston loppennuzii nuorii tulemah ruadoh Vieljärveh, kaikin tahtotah eliä linnois. Minähäi syvyskuus kačoin tulla viijekse kuukse Sverdlovskan alovehen Polunočnoje-kylän inernuattah, kus opastutah mansilazet školaniekat. Pahakse mielekse olin internuatas vähembän aigua, sendäh ku pidi torata sit, ku lapsii syötettäs kunnol da annettas sidä syömisty, midä hyö syvväh omis perehis. Nataša vastai, ku “meil ei pie torata leiväs”. Minun ruavonnu Kois oli panna karjalan kieli nägövih – luadie hivittelykartočkat, stolakižat, komiksat karjalan kielel – kai, midä olis mieldy myö školaniekoile. Kois minule ruvettih opastamah karjalua. 

Nygöi ruan sekretarinnu Ven’an tiedoakademien tyves toimijas Kielien säilyttämizen tiedokeskukses. Enzimäi kačoin tulla Vieljärveh kahtekse nedälikse loman aigua, ga tiedokeskus pandih ruadamah loittuopäi da minä jäin Kodih. Natalja Antonovanke sanommo sidä “praktiekakse”. Joga argipäiviä minä tulen ottamah školaspäi algukluasoin opastujii – niidy on kolme – da vien Karjalan Kielen Kodih. Kaksi kerdua nedälis karjalah lapsii opastau Nina Barmina. Kois Minun ruavon tarkoituksennu on nostua lapsien kiinnostustu karjalan kieleh. Pidäy luadie muga, ku lapsil olis mahtuo jatkua käyttiä kieldy kielipezäs lähtiettyygi. Toiči yhtyngi kielipezän toimindah da ruan pienien lapsienke. 

– Sinun mieles, kuibo vois nostua kinnostustu kieleh?

– Ruan algukluasoin opastujienke da näin, gu lapset muga äijäl väzytäh školas, ku on vaigiettavu kuhkuttua heidy luadimah midägi karjalan kielel da opastumah mihtahto uudeh. Olen hyväs mieles, konzu lapset käytetäh karjalua. Sanommo, ei ammui lapsienke kävimmö laukkah da lapset kyzyttih myöjil: “Ongo sinul čipsua?” Heilegi vastattih karjalan kielel. Myös lapsienke luajimmo tyttikodizen kuunnelles karjalazii pajoloi.

Olen hyväs mieles, ku voin nähtä, kui kielipezä ruadau. Kielipezä on ylen hyvä keino opastamah pienii lapsii kielih. Duumaičen, ku školanigähizetgi lapset käytettäs karjalua, pidäs luadie videot karjalan kielel YouTubeh da TikTokah. 

komiksJumal.jpg

– Konzubo rubeit kiinnostumah suomelas-ugrilazih kielih? Konzubo enzimäzen kerran tulit Karjalah?

– Käytän omas ruavos suomen, espanjan da anglien kieldy. Panen äijän vägie suomen kieleh opastumizeh, ku en ruohkenis opastuo toizii suomelas-ugrilazii kielii. Sen ližäkse suuris linnois, sanommo, Moskovas da Piiteris, opastandu on suundavuttu Jevrouppah, ei Ven’an eläjile, mi on igävy. Kiinnostus suomelas-ugrilazih kielih rodih silloi, konzu yhtyin komiksoin enzimäzen ruadopajah. Tuli mieleh, ku nimidä en tiijä Ven’an lohkoloin kanzallizis kielis. En tiedänyh sidägi, milbo net kielet kuulutah. Komiksoin projektan hantuzis Sanna Hukkazenke, kudai on projketan johtai, tuttavuimmo Ven’an eri čuppuloin rahvahienke. Net rahvas säilytetäh da kehitetäh omii kielii. Minä rubein vie enämbäl kunnivoimah heidy.

Enzimäzen kerran tulin Karjalah vuvvennu 2015. Silloi suomelaine taidoilii Sanna Hukkanen kučui minuu yhtymäh komiksoin ruadopajah, kuduan häi pidi Petroskois Periodika-julguamos. Sidä päiviä mustan tässäh, enne sidä nikonzu en kuulluh karjalan, nigo vepsän kieldy. Moskovan valdivollizen yliopiston loppiettuu minä ellendin, ku nimidä en tiijä suomelas-ugrilazien kielien nygözes tilandehes Ven’al.

Suvaičen lugie komiksoi, niilöin kauti opastungi kielih, ga enne ruadopajua Petroskois iče en oppinuh piirustua komiksoi. Silloi minule avvutti “Oman Muan” ruadai Margarita Kemppainen, häi saneli sit, kui eläkkehel olijat rahvas paistah karjalakse omahizienke internetači.

Toizen kerran piäzin Karjalah vuvvennu 2017. Silloi tulin Petroskoih dovarišanke da piätimmö kävvä Vieljärveh. Enzimäzenny päivänny pakkaskuudu myö, vuottamattomat gost’at, taksil tulimmo Karjalan Kielen Kodih. Sie meidy vastai harjavunnuh Nina Barmina. Yökse meidy pandih maguamah matrasoile enzimäzel kerroksel. Himoitti tulla Kodih uvvessah da kaččuo, kuibo se kehittyy. Karjalan rahvas ollah rahmannoit, ga ezmäi karjalazet pandih diivua la mih niškoi moskovalazet tuldih karjalazeh kyläh.

– Ongo mieldy myö eliä kyläs? Kummastuttau sinuu midägi?

– Suures linnas eläjäle elaigu kyläs on priviliegii. Joga päiviä minä kačon ikkunah da näen, kui vaihtuu siä, panou lundu da näen siiriči astujua rahvastu. Vieljärves minä “čukelduin” karjalan kieleh. Tottu sanuo olin valmis prostoih kyläläzeh elaigah – kandamah vetty, lämmittämäh päččii. Ga Kois on kaikkie, midä ristikanzu tarviččou: sydämes on valatti da tualiettu. Kois minuu syötetähgi. En ole vie tottunuh suomimah lundu, Moskovashäi sidä ei pie ruadua. 

Minul on mieldy myö eliä Vieljärves da paista ristittyzienke karjalakse.



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Kunnostus: miljoonia Sortavalalle
Sortavala voitti Venäjän matkailuviraston Rosturismin hankekilpailussa. Kaupunki saa 210 miljoonaa ruplaa kunnostukseen. Rahaa myönnetään liittovaltion budjetista.
Oma Mua
Vienan henki šäilyy muuttomattomana
Karjalaisien pruasniekkojen kalenteri on täyši tapahtumie. Erityisešti kešällä. Joka netälinloppuna pietäh iluo Karjalan eri ošien kylissä.
Oma Media
Преображение Сортавала
Неравнодушные люди возрождают столицу Северного Приладожья к новой жизни.
Oma Mua
Oma – vieras
Kerdomus karjalazen Mari-nimellizen inehmizen elaijas. Suuren Izänmuallizen voinan algavuttuu da ukon voinale kaimattuu häi jiäy elämäh buat´uškan da pienen tyttären kel ”suomelazien vallan al”.
Karjalan Sanomat
Risteilymatkustajilla on kiire Karjalaan
Yli 20 000 matkailijaa käy tänä vuonna Karjalassa risteilyaluksilla. Turistit tutustuvat niin maailmankuuluihin Valamoon ja Kižiin kuin paikalliseen kansankulttuuriin.
Oma Mua
Natalja Gromova: “Kirjutan sendäh, ku enämbän tiettäs Karjalas da sen rahvahis”
Vuvven 2022 paras etnobloggari -kilvan diploman on suannuhgi liygiläine — Oma Pajo -horan pajattai, Karjalan Rahvahan Liiton hallindoh kuului Natalja Gromova.
Oma Mua
Haukkašuaren kešäkoulun aikana šattu istorijallini tapahtuma
Heinäkuušša Haukkašuaren kyläššä toimi perintehellini kešäkoulu. Tänä vuotena šen lopetti muutoma kymmenen nuorta ihmistä.
Karjalan Sanomat
Opettaja, radisti, rautatieläinen
Heinäkuun 26. päivänä Suuren isänmaallisen sodan veteraani ja Venäjän rautatieyhtiön ansioitunut työntekijä Raisa Pronkina on täyttänyt sata vuotta.
Oma Mua
Priäžäs on kel pidiä huoldu kukkuvagolois
Kukkii kylä -projektu on todevutettu. Projektan todevuttajannu oli priäžäläine Tatjana Korz’uk da Priäžän kylän veteruanoin nevvosto.
Karjalan Sanomat
Vapaa-ajantilat ajankuluksi ja hyödyksi
Säpsässä avatuista tiloista tuli esimerkki hyväntekeväisyystoiminnasta. Daniil Fedulin on toteuttamassa tilahanketta jo toista vuotta.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль