Miš voib starinoita Venäman Pohjoižen verokeramik?

Miš voib starinoita Venäman Pohjoižen verokeramik?

Irina Sotnikova
24.06.2022
Petroskoiš radab Venäman Pohjoižen verokeramikan ozuteluz, kus om ezitadud enamba 50 harvinašt kalud savespäi.
Ozutelusel Maksim Maksimov starinoiči ičeze verokeramikan keradamišton polhe, kuspäi oma nened unikaližed kalud i mitte rol’ oli niil elos. Kuva: Irina Sotnikova
Ozutelusel Maksim Maksimov starinoiči ičeze verokeramikan keradamišton polhe, kuspäi oma nened unikaližed kalud i mitte rol’ oli niil elos. Kuva: Irina Sotnikova

”Maidjoged, kisel’randad” – mugoine sarnaline nimi om udel ozutelusel, kus om ezitadud enamba 50 harvinašt Venäman Pohjoižen verokalud savespäi, i mugoine nimi om anttud ei muite. Manradajan elo kaiken oli sidotud veroidenke, manradoidenke, živatoidenke, kalatesenke i mugoižiden ristitun elon etapoidenke, kut lapsen sündund, kozičend, sai, mahapanend…

Ozuteluz radab Petroskoiš Kiži-muzejas. Sil om ezitadud kut ozuteluzkalud Kiži-muzejan arhivaspäi, muga-ki 40 verokalud keradajan Maksim Maksimovan personaližes keradamištospäi.    

Maksim Maksimov om tetab vepsläine keradai, pirdai, kodi-istorijan tundii, ekspert vanhveroižen uskondan da vepsän kul’turan küzundoiš. Nügüd’ hän eläb Piteriš, no hänen vepsläižed jured oma Kalagespäi. Tämbei sigä seižub heiden kanzan sur’ pert’, kuna hö Aleksei-vellenke erašti ajeleba. Jo äi vot Maksim radab ühtes Kiži-muzejanke. Hän jo hätken keradab erazvuiččid vanhoid kaluid, no ezmäi kaiked vanhveroižen uskondan kirjoid.

Venäman Pohjoižen verokaluid Maksim Maksimov kerazi enamba 10 vot.

Täl kerdal Maksim toi Petroskoihe verokeramikan. Kut sanub iče Maksim, neniš verokaluiš kaičese äi tedoid, niil om erine znamoičend. Äjiš ozuteluzkaluiš om peittud muštatesid, päivmärid, erazvuiččid virkehid, miččid tegiba mastarid.

Sikš ku elonkeramik muga pit’kha ei kaite, ozutelusel päazjas om ozutadud XIX- voz’sadan toižen polen verokalud. Muzejan kävujad voiba nägištada astjoid kislin täht, formid kuličiden täht, erazvuiččid blödoid, veroastjoid, miččid kävutadihe sajan vai mahapanendan aigan, i toižid ozuteluzkaluid.

–       Täs om ezitadud harvinaižid verokaluid, miččed om löutud ekspedicijoiden aigan da todud külišpäi. Kalud oma Änižröunaspäi, Zaonežjespäi, Vologdan da Arhangel’skan agjoišpäi. Erased oma unikaližed, niid jo ei voi löuta nikus, erasid minä ostin kidamöndal, – starinoičeb Maksim Maksimov.

Kiži-muzejan fondoiš kaičese äi vepsläižid-ki saviastjoid, miččid Maksim toi Kalagespäi, no ned päazjas oma elonkalud, miččid paksus voib vastata elos. A Venäman Pohjoižen verokaluid Maksim kerazi enamba 10 vot, muga sündui čoma idei tehta ozuteluz.

Se radaškandeb necen voden lophusai adresadme Kirovan avoird, 10 ezmärgespäi pätničahasai. 


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Luguperis nygyaigazeh kirjastossah
Veškelyksen kylä on ainavo Suojärven piiris, kudamal on kanzalline stuatussu. Moizennu kohtannu, kus eläy Veškelyksen istourii on paikalline kirjasto, kudai tänä vuon täytti 120 vuottu.
Karjalan Sanomat
Humanistiset opintolinjat kiinnostavat eniten
Suurin osa hakijoista eli 90 prosenttia hakee Petroskoin yliopistoon sähköisesti. Yhteishaku päättyy 25. heinäkuuta.
Karjalan Sanomat
Taimituotanto on kasvamassa Karjalassa
Taimitarhojen kasvihuoneet varustetaan lämmityslaitteilla. Niiden ansiosta havupuiden siemeniä kylvetään kaksi kertaa vuodessa.
Oma Mua
Šankarit vuaralla
II Karjalan iäremmäini parijuokšu “TeräšVuara” mäni Koštamukšen kaupunkipiirin Ponkkalahešša. Tänä vuotena kuot’ella omie voimie tuli 34 henkie.
Karjalan Sanomat
Salaatin tuottaja laajentaa tuotantoa
Uudessa kasvihuoneessa salaattia kasvatetaan ajanmukaisella ympäristöystävällisellä menetelmällä ilman maaperää.
Karjalan Sanomat
Karjala ja Kuolan niemimaa kameran takaa
Karjalan kansallismuseon uusi näyttely kertoo Muurmannin radan rakentamisesta rautatieinsinööri Aleksandr Azantšejevin ottamin valokuvin. Useimmat kuvista on julkaistu ensi kertaa.
Kipinä
Minun baban sarnad. Lahj jänišalpäi
Maria Aleksejeva johtutab sarnoid, miččid hänele staronoiči laps’aigal hänen baboi. Necil kerdal penikaine Mašoi lähteb ičeze vanhembidenke heinäntegole. Nece sarn starinoičeb, kut mäni emäine radpäiv nitul.
Karjalan Sanomat
Kielten tilanne puhuttaa tutkijoita
Karjalan kielen, kirjallisuuden ja historian tutkimuslaitoksen valtuuskunta osallistui Venäjän suomalais-ugrilaisten tutkijoiden konferenssiin Joškar-Olassa.
Oma Mua
Šinini trollikka
Lapšienkirjailijan Irina Nikitinan Šinini trollikka -starina kuuluu Kaupunki, missä eläy lapšuš -kirjah. Kokomuš ilmeštyy šyyškuušša.
Karjalan Sanomat
Valkovenäläiset muistelivat keskitysleirien vankeja
Suomalaisten ja saksalaisten keskitysleirien entiset vangit kävivät Karjalan tasavallassa osoittamassa kunniaa kaatuneille sotilaille ja kuolleille vangeille.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль