Meil on mahto puuttuo Ven’an etnorikkahuksien luvetteluh
Vuvvennu 2023 Ven’al allekirjutettih piätös, kuduan mugah meil ruvettih luadiman federuallistu ei-materiallizen etnokul’tuurizen objektoin luvetteluu. Sih pannah tieduo suullizes perindös: suarnois da bilinois, erilazis pajolois, perindöllizes muuzikas da paikallizis tansilois, rahvahanteatrois (ezimerkikse, kui ennevahnas rahvas šuorivuttih da käveltih smuutannu). Sen ližäkse pannah tieduo erilazis pruazniekois, kižois, perehtavois. Erillizeh joukkoh kerätäh materjualua soittimien luajindas, ruuttien ombelendas, kodibrujien valmistelendas, rakendamizes, syömizen varustamizes. Vie täs löydyy tieduo erilazis maltolois, kui, ezimerkikse, voimottamukses piästettih libo kui siädy kačottih. Kirjutukseh pidäy panna tieduo joga objektan histouries, sanella, mittumal alovehel sidä voibi löydiä da mainita maltajii ristikanzoi. Tämän uvven avvonazen luvettelun tarkoituksennu on kerätä yhteh Ven’an etnokul’tuuristu rikkahuttu, ku sidä olis kebjiembi tutkie, säilyttiä, käyttiä da levittiä teiduo. Sen luadijakse on miärätty Ven’an Kul’tuuruministerstvu.
Joga Ven’an alovehil on mahto luadie oma luvettelu da panna sih pättäviä ainehistuo. Ezimerkikse, moine luvettelu on luajittu Hanti-Mansiiskan autonoumizes okrugas, sidä voibi kaččuo täs. Materjualua federuallizeh luvetteluh niškoi kerätäh Valdivollizen Ven’an rahvahallizen luomisruavon koin spetsialistat yhtes paikallizien tutkijoinke. Projektan hantuzis hyö ajeltah ruadomatkoih, kudualoin aigua ečitäh Ven’an eri rahvahien ei-ainehellistu etnokul’tuuristu objektua. Vuozinnu 2022-2023 oli pietty 26 ruadomatkua da oli löytty 83 objektua karaimoin, sel’kupoin, nagaibakoin, bur’atoin, altaitsoin, osetinoin, mariitsoin, tatuaroin, saamelazien, udmurtoin, hantoin, mansiloin da toizis ven’alazien etnizien joukkoloin rahvahis. Sulakuus ligakuussah tiedomiehet käydih Bur’atieh, Udmurtieh, Karačajevo-Čerkessien tazavaldah, Baikualutagazele alovehele, Kemerovan, Kiirovskan, Kurganskan, Liipetskan, Murmanskan, Orenburgan alovehile da Hanti-Mansiiskoih avtonoumizeh okrugah.
Tänä vuon ruadomatkoi piettih 11 alovehil: Altain Tazavallas, Dagestanas, Krimas, Marin Tazavallas, Čuvaašies, Kostroman, Leningruadan, Samaaran da Sahalinan alovehil. Myös täh joukkoh kuuluu Karjalugi.
Den’guabuu nämmih matkoih on suadu Ven’an Kul’tuuruministerstvan Kul’tuuru-kanzallizen projektan mugah. Pidoloin järjestäjänny on Valdivollizen Ven’an rahvahallizen luomisruavon koin spetsialistat, hyö kučutah keral paikallizii tutkijoi.
Matku Karjalah piettih syvyskuun 9.-16. päivinny da sih yhtyttih Ven’an tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituutan tutkii Anastasija Lizlova, Kižin muzein ruadajat Natalja Mihailova da Jekaterina Ričkova, Petroskoin muuzikkukoledžan opastai Ol’ga Vlasova. Matkua johti filolougien kandiduattu Valdivollizen Ven’an rahvahallizen luomisruavon koin ekspertu Natalja Kotel’nikova.
Joukko kaheksan päivän aigua ehti ruadua Petroskoil da kävvä Kondupohjan, Karhumäin, Kalevalan piirilöih. Hyö pagizutettih rahvahii da kačottih, mittumas tilandehes on meijän rahvahalline kul’tuuru. Ruadomatkan tuloksien mugah Federuallizeh luvetteluh piäzöy karjalaine kantele, oniegutagaine kirjutandutaba da oniegutagazen R’abininan suvun suulline perindö.
On hyvä mieli ku karjalaine kandelehel soitandu piäzöy täh luvetteluh Karjalan ezmäzien objektoin joukos. Kandelehtu hyvin tutah da sil maltetah soittua vägi joukko rahvastu meijän tazavallas. Omua kandelehel soitanduneruo tutkijoin joukole matkan aigua ozutettih Petroskoil Iivan Kieleväinen, Jevgenii Mihailov, Tatjana Bel’ajeva, Melanija Baguzova, Iivan Ol’šakov. Sen ližäkse soitettih Kondupohjan Lapsien taidoškolan Pikkurilli- joukon opastujat. Ga tovellistu kandelehtu kuundelemah tutkijat lähtiettih loittozeh Kalevalah. Pitky matku ei roinnuhes ajettu sudre. Sie paginale tuli tundiettu soittai Jurii Gladišev da hänen Kul’tuurutaloin da Etnokul’tuurukeskuksen joukot.
Ven’an rahvahallizen luomisruavon koin Vkontakte-sivul on eriže kirjutettu meijän kanzallizes soittimes. On merkitty, ku kandelehtu pietäh Karjalas omannu muuzikkusimvolannu. Tazavallas nygöi ruvettih suamah endizele korgiele tazole soitandua diatoničeskoil (viizikielizel) kandelehel. Jo äijy vuottu Karjalan eri paikois soitetah hromatiičeskoil (suurel soittimel, kudual on enämbi viitty kieldy). Tutkijat ei vaiku kuunneltu soitandua, ga myös kačottih soitandan opastusmetoudiekkua, segi on ylen tärgei. Erilazet joukot eri luaduh vallitah, midä hyö otetah soitettavakse. A soittua voibi kui rahvallistu, mugagi klassiillisty dai pop-muuzikkua. Ken midä maltau dai ken midä suvaiččou.
— Matkan aigua olen tiijustannuh kandelehes enämbän. Nygöi voin sanuo, ku niidy on eriluadustu: suurdu dai piendy da niil voibi soittua kaikkie. Ylen äijäl miellytti Jurii Gladiševan Etnokul’tuurizen keskuksen joukko. Rahvas soittau ilmai midätahto muuzikkuopastustu. Heih kaččohuu minulgi rodih himo opastuo soittamah kandelehel, sanou Anastasija Lizlova.
Matkan jälles tutkijat valmistetah omii kirjutuksii, pannah net federuallizeh luvetteluh. Pahakse mielekse, meil Karjalas ei ole omua tazavallan luvetteluu, uskommo, ku se terväh tulou. Tulieloil vuoziloil matkat jatkutah, se tarkoittau, ku Karjalas da karjalazis perindölöis ruvetah tiedämäh kogo meijän suurel mual.
