Mehiläishoito kehittyy Kintahankylässä

Mehiläishoito kehittyy Kintahankylässä

Ilona Veikkolainen
22.05.2023
Aloittelevat mehiläistarhaajat haluavat saada tänä vuonna noin 19 kiloa hunajaa kustakin 20 pesästä.
Kesän alussa Kintahankylässä aloittaa toimintansa mehiläistarha. Mehiläisiä ostetaan karjalaisilta mehiläishoitajilta. Kuva: Severnyi med -mehiläistarhan VKontakte-sivu
Kesän alussa Kintahankylässä aloittaa toimintansa mehiläistarha. Mehiläisiä ostetaan karjalaisilta mehiläishoitajilta. Kuva: Severnyi med -mehiläistarhan VKontakte-sivu

Prääsän piirin Kintahankylässä matkailuprojektia toteuttava Svetlana Hrebtova perustaa kesäkuussa mehiläistarhan yhdessä puolisonsa Sergein kanssa.

— Aloitamme mehiläistarhauksen kahdellakymmenellä mehiläispesällä. Tulevaisuudessa lisäämme pesämäärää 27 pesään, Hrebtova kertoo.

Hrebtovit kehittävät mehiläishoitoa Agro Startup -tukiohjelman avulla. 

— Haimme apurahaa mehiläistarhaukseen Karjalan maatalousministeriöltä. Mehiläistarhaus vaatii paljon tarvikkeita ja hankimme ne kaikki apurahoilla, Hrebtova sanoo.

Hrebtovit ostavat mehiläisiä Eino ja Jelena Jauhoselta, jotka harjoittavat mehiläistarhausta Äänisenrannan piirissä. 

— Käymme nyt heidän järjestämällään mehiläishoitokurssilla.

Peruskurssilla Eino ja Jelena Jauhonen kertovat aloittelijoille mehiläishoitomenetelmistä pohjoisissa olosuhteissa. Koulutus kestää syykuuhun asti.

— Jauhoset ovat harjoittaneet mehiläistarhausta vuodesta 2017 ja heidän kokemuksensa on hyödyllistä meille. Aluksi hoidamme mehiläispesiä Jauhosten ohjauksessa. Peruskurssin jälkeen jatkamme koulutusta, koska mehiläishoidossa riittää loputtomasti mielenkiintoista opittavaa, Hrebtova sanoo.

Peruskurssin jälkeen jatkamme koulutusta, koska mehiläishoidossa riittää loputtomasti mielenkiintoista opittavaa.
Svetlana Hrebtova, matkailuprojektin toteuttaja, Kintahankylä

Aloittelija Svetlana Hrebtova toivoo hyvää hunajasatoa.

— Tänä vuonna toivomme saavamme noin 19 kiloa hunajaa jokaisesta pesästä. Uskomme, että tulevaisuudessa saamme enemmän hunajaa.

Hrebtovit rakentavat mehiläistarhan Kintahankylän laidalle. Kun pesiä ei häiritä, mehiläiset eivät etsi ympäristöstään pistettävää.

— Olemme saaneet luvan mehiläistarhan perustamiseen kylän alueelle. Mehiläistarha on kaukana kylän keskustasta. Kintahankylässä käy paljon matkailijoita ja heidän käyntinsä pitää olla turvallista. 

Mehiläispesät pysyvät samassa paikassa ympäri mehiläiskauden. Mehiläistarhan ympärillä on peltoja ja metsää. Svetlana Hrebtova ei istuta mesikasveja, koska niitä riittää ympäristössä.

— Kokeneet mehiläishoitajat auttoivat meitä valitsemaan sopivan paikan. Sadonkorjuun jälkeen alamme valmistautua talvikauteen.

Hrebtova ei palkkaa kausityöntekijöitä.

— Voimme tehdä kaikki työt itse. Meillä on kaksi lasta, jotka auttavat meitä hoitamaan mehiläisiä.

Mehiläistarha on kaukana kylän keskustasta. Kintahankylässä käy paljon matkailijoita ja heidän käyntinsä pitää olla turvallista.
Svetlana Hrebtova, matkailuprojektin toteuttaja, Kintahankylä

Idea mehiläistarhan perustamisesta syntyi monta vuotta sitten.

— Kintahankylä-matkailuprojekti on toteutunut vuodesta 2018 lähtien. Turisteille järjestetään kierroksia ja työpajoja. Heille on avattu muistoesineiden kioski, josta voi ostaa karjalaisten käsityöläisten tuotteita. Niiden lisäksi myynnissä on myös karjalaista hunajaa, jota ostamme säännöllisesti paikallisilta mehiläishoitajilta. Huomasimme, että karjalaisen hunajan kysyntä on korkealla tasolla, ja päätimme rakentaa oman mehiläistarhamme Kintahankylään, Svetlana Hrebtova kertoo.

Sergei Hrebtovilla on aiempaa kokemusta mehiläishoidosta. Monta vuotta sitten hänen vanhemmillaan oli mehiläistarha. 

— Joskus mehiläishoitajilla on menekkiongelmia. Toivomme, että vältämme niitä, koska matkailijat käyvät kylässä melkein joka päivä.

Mehiläistarhauksen lisäksi Hrebtova haluaa harrastaa siipikarjan hoitoa. Hän ostaa muutaman kanan. Hänen suunnitelmissaan on hankkia myös lehmä. 



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Lobanovin sillan korjaus ruuhkauttaa liikennettä
Lobanovin sillan peruskorjaus on ruuhkauttanut liikennettä Petroskoissa. Viranomaiset yrittävät ratkaista liikenneongelman.
Karjalan Sanomat
Tulvat ovat uhanneet Karjalan piirejä
Huhtikuun alusta Äänisenrannan piiri on kärsinyt huomattavasti tulvavesistä. Nyt tilanne on vakiintunut tasavallassa. Monen joen vedenpinta on laskenut.
Oma Mua
Passipo lapšien ammuntahiihošta
Koštamukšešša piettih Alovehien väliset lapšien ammuntahiihon kilpailut Karjalan tašavallan piämiehen palkinnošta. Še oli Anna Bogalii urheilumal’l’a – Severstal’ -kilpailujen finali.
Karjalan Sanomat
Vanhat puvut saavat kopiot
Pukujen kopiot esitellään toukokuussa Prääsän piirin etnokulttuurikeskuksessa.
Oma Mua
Ei voi olla! Minä olen sijalline…
Erähiči minä keriän must’oidu zdaittavakse. Tässäh nedälin aloh kävyin sinne, keräin da zdaičin. Toiči kai kahteh kerdah päiväs kävyin: huondeksel da ehtäl, a päiväl koisgi ruaduo on.
Karjalan Sanomat
Sanelu: Murmanskin alue mukana tempauksessa
Huhtikuun 19.—26. päivinä voi kirjoittaa sanelun karjalan ja vepsän kielellä. Tänä vuonna tempaukseen liittyy Murmanskin alue.
Karjalan Sanomat
Periodika esittelee itsensä Venäjä-messuilla
Karjalan suomen-, karjalan- ja vepsänkielisiä lehtiä ja kirjoja julkaiseva kustantamo Petroskoista tutustuttaa messuvieraita tuotteisiinsa ja karjalaiseen kulttuuriin.
Karjalan Sanomat
Nuoret oppivat laulamaan joikuja
Petroskoissa maanantaina käynnistyneellä etnoleirillä tutkitaan karjalaista kansanlauluperinnettä. Tänä vuonna saatiin ennätysmäärä hakemuksia laulunharrastajilta eri puolilta Venäjää.
Oma Mua
Rohkeimmat otettih ošua talvikalaššukšeh
Kalevalašša piettih perintehellini talvikalaššukšen kilpailu.
Karjalan Sanomat
Balettitanssijat rikkoivat myytin Lumitytöstä
Nykybaletti Vertikaali ensiesitettiin Karjalan musiikkiteatterissa osana Lumityttö: myytti ja todellisuus -hanketta. Baletti esitetään myös kansainvälisellä DanceInversion-nykytanssifestivaalilla Moskovassa.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль