Mehiläishoito kehittyy Kintahankylässä

Mehiläishoito kehittyy Kintahankylässä

Ilona Veikkolainen
22.05.2023
Aloittelevat mehiläistarhaajat haluavat saada tänä vuonna noin 19 kiloa hunajaa kustakin 20 pesästä.
Kesän alussa Kintahankylässä aloittaa toimintansa mehiläistarha. Mehiläisiä ostetaan karjalaisilta mehiläishoitajilta. Kuva: Severnyi med -mehiläistarhan VKontakte-sivu
Kesän alussa Kintahankylässä aloittaa toimintansa mehiläistarha. Mehiläisiä ostetaan karjalaisilta mehiläishoitajilta. Kuva: Severnyi med -mehiläistarhan VKontakte-sivu

Prääsän piirin Kintahankylässä matkailuprojektia toteuttava Svetlana Hrebtova perustaa kesäkuussa mehiläistarhan yhdessä puolisonsa Sergein kanssa.

— Aloitamme mehiläistarhauksen kahdellakymmenellä mehiläispesällä. Tulevaisuudessa lisäämme pesämäärää 27 pesään, Hrebtova kertoo.

Hrebtovit kehittävät mehiläishoitoa Agro Startup -tukiohjelman avulla. 

— Haimme apurahaa mehiläistarhaukseen Karjalan maatalousministeriöltä. Mehiläistarhaus vaatii paljon tarvikkeita ja hankimme ne kaikki apurahoilla, Hrebtova sanoo.

Hrebtovit ostavat mehiläisiä Eino ja Jelena Jauhoselta, jotka harjoittavat mehiläistarhausta Äänisenrannan piirissä. 

— Käymme nyt heidän järjestämällään mehiläishoitokurssilla.

Peruskurssilla Eino ja Jelena Jauhonen kertovat aloittelijoille mehiläishoitomenetelmistä pohjoisissa olosuhteissa. Koulutus kestää syykuuhun asti.

— Jauhoset ovat harjoittaneet mehiläistarhausta vuodesta 2017 ja heidän kokemuksensa on hyödyllistä meille. Aluksi hoidamme mehiläispesiä Jauhosten ohjauksessa. Peruskurssin jälkeen jatkamme koulutusta, koska mehiläishoidossa riittää loputtomasti mielenkiintoista opittavaa, Hrebtova sanoo.

Peruskurssin jälkeen jatkamme koulutusta, koska mehiläishoidossa riittää loputtomasti mielenkiintoista opittavaa.
Svetlana Hrebtova, matkailuprojektin toteuttaja, Kintahankylä

Aloittelija Svetlana Hrebtova toivoo hyvää hunajasatoa.

— Tänä vuonna toivomme saavamme noin 19 kiloa hunajaa jokaisesta pesästä. Uskomme, että tulevaisuudessa saamme enemmän hunajaa.

Hrebtovit rakentavat mehiläistarhan Kintahankylän laidalle. Kun pesiä ei häiritä, mehiläiset eivät etsi ympäristöstään pistettävää.

— Olemme saaneet luvan mehiläistarhan perustamiseen kylän alueelle. Mehiläistarha on kaukana kylän keskustasta. Kintahankylässä käy paljon matkailijoita ja heidän käyntinsä pitää olla turvallista. 

Mehiläispesät pysyvät samassa paikassa ympäri mehiläiskauden. Mehiläistarhan ympärillä on peltoja ja metsää. Svetlana Hrebtova ei istuta mesikasveja, koska niitä riittää ympäristössä.

— Kokeneet mehiläishoitajat auttoivat meitä valitsemaan sopivan paikan. Sadonkorjuun jälkeen alamme valmistautua talvikauteen.

Hrebtova ei palkkaa kausityöntekijöitä.

— Voimme tehdä kaikki työt itse. Meillä on kaksi lasta, jotka auttavat meitä hoitamaan mehiläisiä.

Mehiläistarha on kaukana kylän keskustasta. Kintahankylässä käy paljon matkailijoita ja heidän käyntinsä pitää olla turvallista.
Svetlana Hrebtova, matkailuprojektin toteuttaja, Kintahankylä

Idea mehiläistarhan perustamisesta syntyi monta vuotta sitten.

— Kintahankylä-matkailuprojekti on toteutunut vuodesta 2018 lähtien. Turisteille järjestetään kierroksia ja työpajoja. Heille on avattu muistoesineiden kioski, josta voi ostaa karjalaisten käsityöläisten tuotteita. Niiden lisäksi myynnissä on myös karjalaista hunajaa, jota ostamme säännöllisesti paikallisilta mehiläishoitajilta. Huomasimme, että karjalaisen hunajan kysyntä on korkealla tasolla, ja päätimme rakentaa oman mehiläistarhamme Kintahankylään, Svetlana Hrebtova kertoo.

Sergei Hrebtovilla on aiempaa kokemusta mehiläishoidosta. Monta vuotta sitten hänen vanhemmillaan oli mehiläistarha. 

— Joskus mehiläishoitajilla on menekkiongelmia. Toivomme, että vältämme niitä, koska matkailijat käyvät kylässä melkein joka päivä.

Mehiläistarhauksen lisäksi Hrebtova haluaa harrastaa siipikarjan hoitoa. Hän ostaa muutaman kanan. Hänen suunnitelmissaan on hankkia myös lehmä. 



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Kipinä
Härän starina
Starina vienankarjalakši, kuin härkä toi mečäštä hyvät otukšet ta kuin ukko ta akka šuatih šiitä äijän rahua.
Karjalan Sanomat
Legendaarinen Sattuma palasi keikkalavoille
Kolme vuotta sitten keikkailun lopettanut Folk Band Sattuma soitti paluukeikkansa Petroskoissa.
Oma Mua
“Kotimuan voima” valmistautuu piätapahtumih
Kotimuan voima -projektin anšijošta noušou kiinnoššuš kanšankulttuurih, karjalan kieleh ta perintehih, vielä enemmän ihmistä lisäytyy šeuran etnokulttuuritoimintah.
Kipinä
Hiiret da viizas Kaži
Indien rahvahan suarnu sih näh, kui älykkähät hiiret ajettih iäre viizahan Kažin.
Karjalan Sanomat
25 vuotta avuksi kielten kehityksessä
Toukokuussa karjalan ja vepsän kielen termistö- ja oikeinkirjoituslautakunta on täyttänyt 25 vuotta. Lautakunnan ansiosta karjala ja vepsä ovat saaneet uutta monipuolista sanastoa.
Oma Mua
Šäynyä-vävy
Starina vienankarjalakši kertou Tyyne-neiččyöštä ta hänen ihmehtapuamisešta hopien miehen kera. Šen jälkeh tytön ta hänen perehen kohtalo muuttu.
Oma Mua
Viktor Vikulin: “Šukututkimuš tuli elämän uuvvekši tarkotukšekši”
Tämän jutun piäšankarina on Viktor Vikulin. Miehellä on 72 vuotta, hiän on šyntysin Kuorilahešta, nyt eläy Kiestinkissä.
Karjalan Sanomat
Karjala yllätti herkuillaan
Arktiksen maku -festivaalin vieraille oli yllätys, että merisiilin kaviaari ja rakkolevä sopivat mainiosti jäätelön täytteeksi.
Oma Mua
Karjalazet oman muan puolistajat
Tuhukuus 1942 Nikolajev yhtyi 1. partizuanoin briguadah, sie händy pandih tiijusteluvzvodan piälikökse. Täs joukos oli 30 miesty.
Oma Mua
Musto puolistajis
Jo 78 vuottu meni, ku loppiettihes jälgimäzen voinan verehizet bojut. Voiton suadih sаldatat, ga heidy avvutettih partizuanatgi.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль