Mehiläishoito kehittyy Kintahankylässä

Mehiläishoito kehittyy Kintahankylässä

Ilona Veikkolainen
22.05.2023
Aloittelevat mehiläistarhaajat haluavat saada tänä vuonna noin 19 kiloa hunajaa kustakin 20 pesästä.
Kesän alussa Kintahankylässä aloittaa toimintansa mehiläistarha. Mehiläisiä ostetaan karjalaisilta mehiläishoitajilta. Kuva: Severnyi med -mehiläistarhan VKontakte-sivu
Kesän alussa Kintahankylässä aloittaa toimintansa mehiläistarha. Mehiläisiä ostetaan karjalaisilta mehiläishoitajilta. Kuva: Severnyi med -mehiläistarhan VKontakte-sivu

Prääsän piirin Kintahankylässä matkailuprojektia toteuttava Svetlana Hrebtova perustaa kesäkuussa mehiläistarhan yhdessä puolisonsa Sergein kanssa.

— Aloitamme mehiläistarhauksen kahdellakymmenellä mehiläispesällä. Tulevaisuudessa lisäämme pesämäärää 27 pesään, Hrebtova kertoo.

Hrebtovit kehittävät mehiläishoitoa Agro Startup -tukiohjelman avulla. 

— Haimme apurahaa mehiläistarhaukseen Karjalan maatalousministeriöltä. Mehiläistarhaus vaatii paljon tarvikkeita ja hankimme ne kaikki apurahoilla, Hrebtova sanoo.

Hrebtovit ostavat mehiläisiä Eino ja Jelena Jauhoselta, jotka harjoittavat mehiläistarhausta Äänisenrannan piirissä. 

— Käymme nyt heidän järjestämällään mehiläishoitokurssilla.

Peruskurssilla Eino ja Jelena Jauhonen kertovat aloittelijoille mehiläishoitomenetelmistä pohjoisissa olosuhteissa. Koulutus kestää syykuuhun asti.

— Jauhoset ovat harjoittaneet mehiläistarhausta vuodesta 2017 ja heidän kokemuksensa on hyödyllistä meille. Aluksi hoidamme mehiläispesiä Jauhosten ohjauksessa. Peruskurssin jälkeen jatkamme koulutusta, koska mehiläishoidossa riittää loputtomasti mielenkiintoista opittavaa, Hrebtova sanoo.

Peruskurssin jälkeen jatkamme koulutusta, koska mehiläishoidossa riittää loputtomasti mielenkiintoista opittavaa.
Svetlana Hrebtova, matkailuprojektin toteuttaja, Kintahankylä

Aloittelija Svetlana Hrebtova toivoo hyvää hunajasatoa.

— Tänä vuonna toivomme saavamme noin 19 kiloa hunajaa jokaisesta pesästä. Uskomme, että tulevaisuudessa saamme enemmän hunajaa.

Hrebtovit rakentavat mehiläistarhan Kintahankylän laidalle. Kun pesiä ei häiritä, mehiläiset eivät etsi ympäristöstään pistettävää.

— Olemme saaneet luvan mehiläistarhan perustamiseen kylän alueelle. Mehiläistarha on kaukana kylän keskustasta. Kintahankylässä käy paljon matkailijoita ja heidän käyntinsä pitää olla turvallista. 

Mehiläispesät pysyvät samassa paikassa ympäri mehiläiskauden. Mehiläistarhan ympärillä on peltoja ja metsää. Svetlana Hrebtova ei istuta mesikasveja, koska niitä riittää ympäristössä.

— Kokeneet mehiläishoitajat auttoivat meitä valitsemaan sopivan paikan. Sadonkorjuun jälkeen alamme valmistautua talvikauteen.

Hrebtova ei palkkaa kausityöntekijöitä.

— Voimme tehdä kaikki työt itse. Meillä on kaksi lasta, jotka auttavat meitä hoitamaan mehiläisiä.

Mehiläistarha on kaukana kylän keskustasta. Kintahankylässä käy paljon matkailijoita ja heidän käyntinsä pitää olla turvallista.
Svetlana Hrebtova, matkailuprojektin toteuttaja, Kintahankylä

Idea mehiläistarhan perustamisesta syntyi monta vuotta sitten.

— Kintahankylä-matkailuprojekti on toteutunut vuodesta 2018 lähtien. Turisteille järjestetään kierroksia ja työpajoja. Heille on avattu muistoesineiden kioski, josta voi ostaa karjalaisten käsityöläisten tuotteita. Niiden lisäksi myynnissä on myös karjalaista hunajaa, jota ostamme säännöllisesti paikallisilta mehiläishoitajilta. Huomasimme, että karjalaisen hunajan kysyntä on korkealla tasolla, ja päätimme rakentaa oman mehiläistarhamme Kintahankylään, Svetlana Hrebtova kertoo.

Sergei Hrebtovilla on aiempaa kokemusta mehiläishoidosta. Monta vuotta sitten hänen vanhemmillaan oli mehiläistarha. 

— Joskus mehiläishoitajilla on menekkiongelmia. Toivomme, että vältämme niitä, koska matkailijat käyvät kylässä melkein joka päivä.

Mehiläistarhauksen lisäksi Hrebtova haluaa harrastaa siipikarjan hoitoa. Hän ostaa muutaman kanan. Hänen suunnitelmissaan on hankkia myös lehmä. 



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Kalevalatalo: Karjalan paraš etnokeškuš
“Kalevalatalo” on valittu Karjalan vuuvven 2023 parahakši etnokulttuurikeškukšekši. Še voitti ECHO-liiton järješšetyššä kilpailušša.
Kipinä
Muisselmie lapšuošta
Lapšuon muisselmissa Ilmi Karhu kertou, kuin hänen muamo opaštu lukomah, konša hänellä oli jo kahekšan lašta.
Karjalan Sanomat
Vadelmantuotanto siirtyy tunneleihin
Valtion tuki vauhdittaa aunukselaisen yrittäjän vadelmantuotannon siirtymistä muovin alle.
Oma Mua
Runot jiähäh nykytärkeiksi täh päiväh šuaten
Karjalan kanšojen yštävyštaloššä mäni Karjalaiset runot – rahvahan kulttuurikoodin pohja -seminari. Šemmosie seminarija vietetäh jo nellä vuotta, ta käsiteltävie aiheita aina löytyy.
Oma Mua
Paasonvuaru – Spuasanvuaru
Paaso, Helylän rinnal olii aiga korgei mägi on tulluh kuulužakse turistukohtakse. Sen nimi toven on aiga vaigei arbaitus.
Karjalan Sanomat
Tutkimusmatka rikastuttaa murrekarttaa
Karjalan tutkimuskeskuksen tutkijat lähtivät Tverin alueelle keräämään karjalankielistä aineistoa VepKar-korpusta ja äänitearkistoa varten. Matka on järjestetty Venäjän maantieteellisen seuran tuella.
Kipinä
Tilkuine
Kerdomuksen personuažu sanelou omas matkas buabanke meččäh.
Karjalan Sanomat
Itsenäinen Itä-Karjala oli Suomen projekti
Historiantutkija Denis Popovin mielestä separatistisen Karjalan väliaikaisen hallituksen perustaminen oli osa valkosuomalaisten interventiota Itä-Karjalaan. ”Itsenäisellä” Karjalalla Suomi halusi toteuttaa aluevaatimuksensa Venäjälle.
Oma Mua
Kanšallisien kirjallisukšien kehityštä käsiteltih Moskovašša
Moskovan Ruškiella aukivolla X kirjafestivalin rajoissa oli pietty Kanšallisien kirjallisukšien festivali. Kirjailijat ta runoilijat šekä kielen ta kulttuurin aktiiviset šäilyttäjät tultih festivalih, jotta tutuštuo toini toiseh.
Karjalan Sanomat
Runolauluista pohja luoville toimijoille
Vanhat karjalaiset runolaulut ovat innostuksen lähde säveltäjille, laulajille, tutkijoille ja muille luoville ihmisille. Esimerkkejä siitä kerrottiin seminaarissa.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль