Mečänisäntä-nuamijo, mie šiut tunnen!

Mečänisäntä-nuamijo, mie šiut tunnen!

Aleksandra Lesonen
13.12.2021
Karjalaini šielu ihaštuu, konša omalla mualla šyntyy neron ta omaperäisyön yhissyš. Še simbiosi hyvin näkyy käsityöammatissa. Juuri šen kautti tulou näkyvih rahvahan kulttuurin ta perintehien yjin.
Koštamukšen eläjä Andrei Ponomar’ov piätti yrittyä voimieh huuhel’nikan nuamijon luatimisešša. Kuva: Aleksandra Lesonen
Koštamukšen eläjä Andrei Ponomar’ov piätti yrittyä voimieh huuhel’nikan nuamijon luatimisešša. Kuva: Aleksandra Lesonen

Karjalaisien käsityöammatit on šivottu meččäh, puuh. Muasterit voijah esittyä puušepän neroja venehien, rekien, kotivehkehien, musiikkišoittimien luatimisešša. 

Onnakko karjalaisilla on ni elämän šalani puoli, mi liittyy ritualiloih, pakanallisih uškomukših ta ammusih aikoih. Arvautukšellisih päivih oli šivottu omie perintehie. Esimerkiksi, Kekrinpäivänä (šykšysenä šavonkorjuujuhlana) oli tapana “šuoriutuo kekriksi” – peittyä oma nuama, muuttua oma olemuš. Täššä šuoriutumisešša hyvin autettih nuamijot.

Nyt nuorison kešen uuvvistuu kiinnoššuš täh pimiekuun juhlah. Šanakši, Kekrinpäivä šai oman nimen šen keškiolennon, miiffisen jumalan kunnivokši. Rahvaš arvellah, jotta Kekri oli kotišiivatan ta vil’l’an šuojelijana. 

Kekrinpäivällä on hyvin šyvä istorija, mi liittyy karjalaisien ylen tärkeih ritualiloih. Niitä myö emmä rupie tutkimah, jätämmä tämän meijän kantatuattojen elämän ošan männyöh aikah. A mitäpä myö voimma perie ta toteuttua nykyseššä eläššä? Ka tietyšti Kekrinpäivän huviošua – leikillistä muuttumista miiffisih olentoih tai elukkoih erilaisien nuamijojen avulla.

Nuamijon šynty

Kerron šiula Koštamukšen eläjän Andrei Ponomar’ovin nuamijošta. Nuori mieš on taitaja puušeppä. Hiän iče luatiu šemmosie musiikkišoittimie kuin kannel ta jouhikko. 

Tällä kertua Andrei piätti yrittyä voimieh huuhel’nikan nuamijon luatimisešša. Tämä ideja ičeštäh šynty muasterin piäššä. Mukava nuamijo šai Mečänisäntä-nimen. 

– Miula mäni ruatoh noin kahekšan tuntie. Mie otin männyn puuta Karjalan eri piirilöistä, taltan ta kuvijošahan. Enšin mie halasin pölkyštä tarvittavan puukappalehen kirvehellä, toin šen kotih ta leikkasin muovon. Šiitä panin muovon iččieni ieššä ta smietin, missä nuamijolla pitäis olla šilmät ta nenä. Šiitä otin taltan ta rupesin leikkuamah, šanelou Andrei Ponomar’ov.

Andrei kerto, jotta šemmosen luomisruavon aikana häntä hyvin auttau musiikki. Työn eryähät ošat paremmin onnissutah, još hiän kuuntelou death- tahi black-metallie, a toisie varoin tarviččou rauhallini šoitin- ta kanšanmusiikki.

Šemmoni še on mukava ta šoinnullini asie – puun veššäntä. Yritä iče! Käsityöammattija elvytetäh ihmisien toivomukšien ta käsien voimin, a luavulliset etniset tuottehet luajitah Karjalua vielä mukavammakši alovehekši kaikilla vierahilla.

Nyt šie luvit virallisen tekstin šiitä, mitein oli luajittu nuamijo. Še näyttäy ihan tovelliselta. Ka on ni toini variantti. On šemmoni tarina, kumpasen mie kuulin närhiltä mečäššä. Voit uškuo tai olla uškomatta!

Tarina mečänisännäštä

Karjalaini muasteri Ontrei aštu meččyä myöten. Kaččou, järven rannalla istuu mečänisäntä, kupettau šarvijah vanhua mäntyö kohti. Ontrei hiivo lähemmäkši, a mečänisäntä näki hänet ta pöläšty. 

Tovellini mečänisäntä on oikein varačču olento. Še tahto juošša pakoh, ka šarvet tartuttih pakšuh puun kuoreh. Mečänisäntä lujašti vejälti piätäh, jotta irtautuo, ka erehty – šen vartalo piäsi anšašta ta juoksi kunne lienöy pohjosen šuuntah, a piä niin ni jäi mäntyh. 

Piä muuttu puisekši Mečänisäntä-nuamijokši. Ontrei helpošti kisko šen puušta ta otti ičellä. Huvin vuokši muasteri luati nuamijolla piipun, jotta šillä ois mukavampi.

A mečänisännäštä elä hermoššu! Muutoman päivän piäštä šillä kašvo uuši piä, vielä parempi. Šemmoset ne ollah – mečänisännät!



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Kunnostus: miljoonia Sortavalalle
Sortavala voitti Venäjän matkailuviraston Rosturismin hankekilpailussa. Kaupunki saa 210 miljoonaa ruplaa kunnostukseen. Rahaa myönnetään liittovaltion budjetista.
Oma Mua
Vienan henki šäilyy muuttomattomana
Karjalaisien pruasniekkojen kalenteri on täyši tapahtumie. Erityisešti kešällä. Joka netälinloppuna pietäh iluo Karjalan eri ošien kylissä.
Oma Media
Преображение Сортавала
Неравнодушные люди возрождают столицу Северного Приладожья к новой жизни.
Oma Mua
Oma – vieras
Kerdomus karjalazen Mari-nimellizen inehmizen elaijas. Suuren Izänmuallizen voinan algavuttuu da ukon voinale kaimattuu häi jiäy elämäh buat´uškan da pienen tyttären kel ”suomelazien vallan al”.
Karjalan Sanomat
Risteilymatkustajilla on kiire Karjalaan
Yli 20 000 matkailijaa käy tänä vuonna Karjalassa risteilyaluksilla. Turistit tutustuvat niin maailmankuuluihin Valamoon ja Kižiin kuin paikalliseen kansankulttuuriin.
Oma Mua
Natalja Gromova: “Kirjutan sendäh, ku enämbän tiettäs Karjalas da sen rahvahis”
Vuvven 2022 paras etnobloggari -kilvan diploman on suannuhgi liygiläine — Oma Pajo -horan pajattai, Karjalan Rahvahan Liiton hallindoh kuului Natalja Gromova.
Oma Mua
Haukkašuaren kešäkoulun aikana šattu istorijallini tapahtuma
Heinäkuušša Haukkašuaren kyläššä toimi perintehellini kešäkoulu. Tänä vuotena šen lopetti muutoma kymmenen nuorta ihmistä.
Karjalan Sanomat
Opettaja, radisti, rautatieläinen
Heinäkuun 26. päivänä Suuren isänmaallisen sodan veteraani ja Venäjän rautatieyhtiön ansioitunut työntekijä Raisa Pronkina on täyttänyt sata vuotta.
Oma Mua
Priäžäs on kel pidiä huoldu kukkuvagolois
Kukkii kylä -projektu on todevutettu. Projektan todevuttajannu oli priäžäläine Tatjana Korz’uk da Priäžän kylän veteruanoin nevvosto.
Karjalan Sanomat
Vapaa-ajantilat ajankuluksi ja hyödyksi
Säpsässä avatuista tiloista tuli esimerkki hyväntekeväisyystoiminnasta. Daniil Fedulin on toteuttamassa tilahanketta jo toista vuotta.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль