Matrossu ruttoh vahneni
Priäžän piirin Matrosan kylä vahneni kerras 48 vuvvel. Tänä vuon Matrosan eläjät ruvetah pidämäh kylän 200-vuozipäiviä, hos mennyt kezäl hyö pruaznuittih oman eländykohtan 151-roindupäiviä.
Muga ruttoh kylä vahneni sendäh, ku lövvyttih uvvet tiijot kirikkökniigois. Net tiijot löyttih filolougientiijon doktoru, paikannimistön tutkii Irma Mullonen da kodialovehentiedäi Oleg Petriläinen.
— Enzimästy kerdua Matrosan kyliä mainitäh kirjois vuvvennu 1725. Uuzi päivymiäry on löytty luvettelulois da sil on kirjutovestus, sellitti Irma Ivanovna.
Kylän perustamizen endine päivymiäry oli vuozi 1873.
Vuozien 1778—1796 piälimäzen muanjavonpluanas kylän kohtu on merkitty ven’akse “Harčevn’a”, a vie vuvven 1794 Petroskoin ujezdan kartal – “Postojalii dvor”. Toinah Postojalii dvor -kohtas, kudai oli Peterburgan da Petrovskaja Slobodan (myöhembi – Petroskoi) yhtistäjäl poštujuamal, algaigi Matrosan kylän histourien. On mieldykiinittäi faktu, ku ojaine Postojalii dvor -kohtan tyves on pandu vuvven 1794 kartoile nimel “Matrosskii”. Sendäh voimmo sanuo, ku Matrossu-nimi oli jo XVIII vuozisuan lopus.
Oman nimen Matrosan kylä sai sen enzimäzen eläjän Zahar Koz’minan rodunimes. Zahar oli Koz’ma Nikiforovan poigu. Zaharan died’oi oli Nikifor Trifonov. Tämä Nikifor Trifonov sai liigunimekse Matros, sendäh ku häi oli ambujannu sodalaival. Myöhembi tämä Matrossu-rodunimi rodih kylän nimekse. Sanakse, paikallizen TOS:an aktivistat erähän projektan mugah luajittih mustopaččahan kylän perustajan kunnivokse.
Kylän moizes suures vuozipäiväs tiijustettuu Matrosan eläjät huavatah pidiä suuri kyläpruazniekku tänä kezän, dai jo täytty vägie varustetah sidä piduo. Matrosan kyläkunnan administratsii tahtou piästiä ilmoih kniigu, kudai sanelou kylän hoistourieh da sen eläjih nähte. Kniigan perustehekse roitah paikallizien eläjien mustelmat, ližäkse kirjas suau kaččuo da lugie arhiivumaterjualoi, histouriekoin tutkimuksii da vahnoin lehtien kirjutuksii.
Kylän aktivistat luajittih kylän sivu vkontakse-sotsiuallizeh verkoh. Sinne hyö pannah ainavoluaduzii fotokuvii, kirjutetah eri tiedoloi kyläh nähte. Monet ei tietä, ku Matrosas enne oli časounu. Sen nostamizen vuottu histouriekoil ei puuttunuh tiijustua, ga hyö ollah varmat, pravoslavnoin uskon rakendus oli. Enzimäine mainičus časounah nähte kuuluu vuodeh 1904. Muanjavonkartal se oli merkitty kui ränzistynnyh. Vuvvennu 1907 “Anuksen jeparhiilistas” oli kirjutettu sih nähte, ku Matros-kylän muanruadajat annettih 100 rubl’ua uvven Jumaldoman obrazan časounan nostamizeh. Net oldih aiga suuret den’gat muanruadajih niškoi, ottajen čottah se, ku kyläs eli vaiku nelli perehty. Muga časounu, kudamua vie mustetah vahnemban polven rahvas, da kudai voibi nähtä voinanaigazis suomelazis fotokuvis, oli nostettu rahvahan den’goih.
— Jumaldoman obrazan časounu, pahakse mieldy, riičittih 1960-luvul. Se seizoi tien kiännälmyksel da oli tiel, konzu viettih meččiä.
Jumalan obrazan päiviä – kyläpruazniekkua pietäh 6. kylmykuudu (vahnan aijanluvun mugah – 24. ligakuudu). Konzu časounu vie seizoi pystyi, pruazniekkupäivänny se ainos oli avvoi, pidoh kävyi rahvastu lähikylispäigi. Časounan kaččojannu oli Kuz’ma Mihailovič Mihailov. Kikin kyläh rodivunnuh mies tuli elämäh Matrossah voinan jälles da läs kahtukymmendy vuottu ruadoi pastajannu Šuojun-Viidanan lespromhouzas. Häi kačoi časounua sen hävittämizessäh, osti tuohuksii, hänel oli avain, saneli Irma Mullonen.
Aijan aloh kylä kazvoi, vuvvennu 1929 rodih pos’olku Matrossu. Syvyskuus
1930 Matrossah tuli suuri joukko Kanadan suomelastu mečänkuadajua da tänne perustettih lespromhouzu. Ulgomualazet mečänkuadajat tuodih tänne uuttu kanadalastu mečänkuandutabua: meččiä kuattih jännepilan vuoh. Tädä mečänkuandutabua ruvettih käyttämäh sit kogo Karjalas.
Tamara Mel’do saneli, ku Goristaja-uuliččua enne sanottih “Kulatskii pos’olok”, sendäh, ku sie eli partien virguniekkoi da laitoksien johtajii. Naine mustelou, ku kyläs oldih moizet paikannimet kui “Starije Matrosi”, “Kamčatka” (Pervomaiskaja-uuličal) da “Kulatskii pos’olok”.
Tämä Karjalan muan kohtu, Šuojun rannal seizoju čoma kylä, vedäy omah puoleh turistoi. Tänne tullah laskemahes jogivirdua myöte, hengittämäh pedäjikön humalduttajua ilmua.
Vuvven 2023 tiedoloin mugah Matrosas eläy 748 hengie. Himoittas, ku tämä čoma kohtu kehittys da rahvastu sinne liženis vai.
