Matku tiettömii kohtii myöte

Jekaterina Jeremejeva
05.09.2025
Vuvvennu 2002 Denis Kuznetsov pani rattahile dielon, kudai jatkuu tässäh. Hänen piän al muastoautoloil ajajat, kuduat piästäh omil ajonevvoloil sie, kus tavallizil pienil mašinazil et päze, allettih “Karelija trofi”.
Matkuniekat endizen Vuaččilan kirikön ies. Sen nostamizeh 2500 rubl’ua andoi kuningas Nikolai II, dostalit den’gat kerättih paikallizet eläjät. Kuva: Jekaterina Jeremejeva
Matkuniekat endizen Vuaččilan kirikön ies. Sen nostamizeh 2500 rubl’ua andoi kuningas Nikolai II, dostalit den’gat kerättih paikallizet eläjät. Kuva: Jekaterina Jeremejeva

Vuozien 2002—2014 välis pidoh yhtyjät omil mašinoil piästih salolois da suolois läbi moizih kohtih, kunne nygöi harvah polgou ristikanzan jalgu. “Karelija trofi” on enämbi, migu kilbu, kus rahvas koitellah omii da omien ajonevvoloin voimii. Pidoloin valmistajat nareko luajitah moizii matkoi, ku suas nähtä histouriellizii kohtii da mustomerkilöi, kävvä sinne, kus enne eli rahvastu, a nygöi kohizou korgei meččy.

Vuodeh 2014 ”Karelija trofi” rodih kuulužakse da sen luadijat piätettih kehittiä sidä piduo ielleh, varustettih uuzi projektu — “Transkarel’skaja trofi-ekspeditsija”, kuduah kuuluttih Karjalan tazavallan da Murmanskan alovehen tiet.

Pidoloin valmistajat nareko luajitah moizii matkoi, ku suas nähtä histouriellizii kohtii, kävvä sinne, kus enne eli rahvastu, a nygöi kohizou korgei meččy.

Suuren pivon algu oli Anuksen piirin Tuuloksen jovensuus. Tiäpäi matku vedi Kuolan niemimuale, Hibini-mägilöile da Valgien meren rannoile.

Vuozien mendyy pido “elvytettih”. Tämän vuvven elokuus ”tiettömyön suvaiččijat” uvvessah lähtiettih Karjalan korbiloih. Täl kerdua matku meni Vottovuaras Oniegan tagavozeh. Pivon pani rattahile endizih matkoih yhtynyh, Mončegorskan linnan Laplandia 4x4 -kluuban piämies Anatolii Jeremejev.

Endizih vuozih verraten tämänkerdaine pido ei olluh kilvannu, kaikin ajettih yhtes auttajen toine toistu da Karjalan kaunistu luonduo ihaillen.

Matkan enzimäzenny piän Paljärven rannale kerävyttih matkuniekat Mončegorskas, Petroskois, Puudogas, Piiteris, Krasnogorskas da Moskovaspäi. Kaikin joukol lähtiettih Čuika-järvehpäi Por-kosken, Jyrkänmäin, hyllätyn Vuaččilan, Märänduksen kauti. Matkan enzimäzen päivän parembakse da vaigevimakse tapahtumakse oli Vuaččil da dorogu sinne. Iče kylä on pienel suarukkazel Vuačinjärven liidehpuoles, manderehelpäi sinne suau piästä kaidua tegopengerdy myöte. Sinne piästes higi tippui: jälles vihmoi mašinat upottih savimuah, niidy piästettih vorotoin vuoh auttajen toine tostu. Enne Vuaččilas seizoi Pyhän Miikulan časounu, kudai oli nostettu vuvvennu 1912. Sen nostamizeh 2500 rubl’ua andoi kuningas Nikolai II, dostalit den’gat kerättih paikallizet eläjät. Kyliä mainitah vuvves 1597, XX vuozisuan allus sie eli 80 eläjiä.

Vuaččilan kujozii myöte astujes nägyy, ku rahvas tänne kävväh: erähät koit ollah hyväs kunnos, nävytäh kytkietyt ogrodat, erähih vikse hyllättylöih kodiloih yövytäh kalaniekat. Hos täs kyläs ei ole alalleh eläjiä, tunduu, kun nämmä muat vietäh omah puoleh, niidy pietäh por’adnas.

Matkan enzimäzenny piän Paljärven rannale kerävyttih matkuniekat Mončegorskas, Petroskois, Puudogas, Piiteris, Krasnogorskas da Moskovaspäi.

Matkah kerävyjes myö tahtoimmo piästä Vottovuarale, ga saimmo viestin, ku sinne ei sua piästä tulipaloloin periä. Sendäh muutimmo maršruutan da azetuimmo päiväkse Jangojärven rannoile. Ga sinnegi piästes oli vuottamattomuttu. Aitojoves poikki luajittu sildu oli murennuh, pidi kierdiä se kohtu. Hirvakses täytimmö benzinät, sit Pyhäniemen, Elmyksen da Juustjärven kauti lähtimmö ielleh. Sidä samua tiedy aijoimmogi vuvvennu 2010. Illal piäzimmö taki Jangojärvele, se vastai meidy hil’l’ažuol. Yövyimmö sinne. Huondeksel keräimmö palatkat da lähtimmö Oniegantagavozehpäi.

Täs meijän joukko jagavui. Rohkiembat lähtiettih vahnoin kartoin tiedoloi novvaten hyllätyn Kartaši-kohtua myöte. Ga sie ollah moizet vahnat da pahat dorogat, ku perile myö emmo voinnuh piästä. Toizet lähtiettih ajamah hyviä dorogua myöte da heidy lykysti.

Meijän ies oli vie yksi hyllätty kylä — Palaselgy. Sen pitkizin ajettuu myö tulimmo pellole, kudual oldih kivilouhikot, rounoku net ollah mittumantahto vahnan tsivilizatsien jiännökset. Meijän ies oli piäzemätöi kynnys: Šeičugjoves poikki luajittu da murennuh sildu. Piiterin da Murmanskan välizeh juamah suate oli kaikkiedah kaksi kilometrii. Olimmo lähäl suurdu rodogua, kuulimmo mašinoin iänen, ga pidi kiändyö tuaksepäi. GPS-laiteh ozutti, ku sidä dorogua ei ole olemas!

Meijän ies oli vie yksi hyllätty kylä – Palaselgy. Sen pitkizin ajettuu myö tulimmo pellole, kudual oldih kivilouhikot, rounoku net ollah mittumantahto vahnan tsivilizatsien jiännökset.

Juamale kiändyhyy myö lähtimmö ajamah Karhumägeh. Sie ”syötimmö” omat raudahizet hevot, ostimmo evästy da lähtimmö Lahdenkylähpäi. Pitkän matkan jälles seizatuimmo Ažepniemele. Väzynyöt pilkopimies pezimmö Onieganjärves pitkän päivän pölyt da lijat.

Meijän matku jatkui Oniegantagavozen keskeh. Enzimäine azetuskohtu oli Pol’a-kylä sijoutunnuh samannimizen järven liidehrannale. Sit kyläs seizou Pyhän Il’l’an kirikkö — XVII vuozisuan arhitektuuran mustomerki. Vuozinnu 1988—1990 sie piettih perustehellizet kohendusruavot. Da kirikkö endizelleh ozuttau paikallizien eläjien Jumalan uskuo da vahnoin puuseppien neruo. Ielleh matku vedi Tipinitsi-kyläh, kunne tuodih Varvoin kirikkö Jandomojärvespäi. Täh kyläh rodivui da vuodessah 1939 eli Nevvostoliiton urhoi Nikolai Rigačin, kuduan nimi on annettu Petroskoin erähäle uuličale. Ielleh oli Velikaja Guba, kuduadu enzimästy kerdua mainittih vuvvennu 1583. Konzu lienne täs kyläs seizoi Pyhän Il’l’an kirikkö, ga puuhizen lahonnuon rakenduksen sijah vuvvennu 1867 kyläläzet nostettih kivine Oleksin kirikkö. Nevvostovallan aigah kirikön kellojallat riičittih, kirikköh sijoitettih kirjasto.

Kosmozero-kyläs meidy vuotti vuvvennu 1769 nostettu Aleksandr Svirskoin kirikkö. Keskikyläs seizou piiteriläzen kauppumiehen F’odor Popovan den’gah nostettu kirikkö, kudai enziallus oli talvikirikönny. Sen rinnal oldih vuvven 1720 Uspen’n’an kezäkirikkö da vuvvennu 1830 nostetut kellojallat. Pahakse mielekse vuvvennu 1942 net palettih.

Uzkije-kyläs näimmö XVII vuozisuan Koz’man da Damianan časounan, kudai vuvvennu 2007 lähes kogonah oli riičitty, nostettu uvvessah da pyhitetty. Tämä časounu on meijän ekspeditsien merkinny da on meijän perehen histourien vuitinnu. Tämän suuren matkan luadijannu on minun died’oi, minä olen meijän ajojoukon perämies da dizaineru. Konzu vuvvennu 2011 died’oi tuli Karelija trofi -matkaspäi da ozutti minule tämän časounan kuvan, minä kerras miellyin sih da uneksin, konzu näin sen omin silmin.

Matkan lopus ihailimmo Šun’gan pogostan kylän korgevuol.

Konzu vuvvennu 2011 died’oi tuli Karelija trofi -matkaspäi da ozutti časounan kuvan, minä kerras miellyin sih da uneksin, konzu näin sen omin silmin.

Matkan loppupiän huondeksel puutui kylbiekseh Oniegas. Kalaniekat opittih ongittua, ga suadih vähän. Kaikis kirmevimät lähtiettih Ažep-suaristole kaččomah vahnua 115-vuodehistu majakkua. Siepäi nägyy ihan rajatoi Onieganjärvi da mečäl kazvoitunnuot rannat.

Illal kai kyynälet nostih silmih. Nedälin aigah net, ket vie vaste ei ammui oldih vierahat, kenen kel vaste tuttavuit, roittih lähäzet da omat. Heijän kel tulirobl’on ies lämbiimmö da pajatimmo gituaran myödäh. Yhtelläh pidi kiändyö hymizih linnoih, polyhizile pihoile, asfal’tale. Karjalan puhtahat viet, pajot illal da omahizikse roinnuot rahvas jiäjäh tänne. Ga nämmä mustot ruvetah lämmittämäh viluloil illoil da mustoittamah, ku eläjes tärgei on, ku rinnal oldas omat da uskottavat.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Uusi elämä vanhoille rakennuksille
Kunnostustöihin osallistuvien Karjalan kulttuuriperintökohteiden suojeluhallinnon työntekijöiden ja arkkitehtien avulla palautetaan rakennusten alkuperäistä ulkoasua.
Oma Mua
Folkloripaja valmisti spektaklin Kižin šuarella
Jumalan avulla ta omin yritykšin — näin šanotah Kižin šuarella ennein šuuren ruavon alkamista. Nämä šanat kuultih ni Starina-nuorisosessijon ta folkloripajan ošanottajat.
Karjalan Sanomat
Taideteokset tuovat tunnelmaa luontoon
Belomorskin kalliopiirrosten ulkoilmamuseon infrastruktuuria parannetaan jatkuvasti. Zalavrugan alueelle pääsee nyt Uiunsaaren kylästä kulkevalla kunnostetulla luontopolulla.
Kipinä
Tai-dai elӓb Karjalas!
Mi tai-dai om? Nece om mugoine tehnik, miše mujutada kangast. Tӓmbei tundištamoiš dizaineranke Petroskoišpӓi, pirdajanke, kudamb mujutab sobad – Al’oša Savičevanke.
Oma Mua
Viändöi – Iivanan da Pedrunpäivän keski
Kezä on kiirehelline aigu kyläs, pidäy ehtie kai peldoruavot ruadua, heinät niittiä, marjat dai sienet kerätä talvekse. Ga kiirehen keskes rahvahal oli ainos aigua myös pidiä pruazniekkoi, kävvä toine toizelluo gostih, kižata da tansie pihal.
Karjalan Sanomat
Meren tutkimukset keskipisteenä
Tutkimukset jatkuvat Vienanmereen laskevalla Ala Uikujoella. Tehtävänä on kertoa meressä tapatuvista muutoksista.
Karjalan Sanomat
Parsa yksityispeltojen uutena kasvina
Kontupohjan piirin Jarkovin pelloilta on korjattu ensimmäinen parsasato. Yksityinen maanviljelijä toivoo saavansa ensi vuonna suuremman parsasadon.
Oma Mua
Taipale otti vaštah vierahie kešäpruasniekkah
Karjalaisen kulttuurin šäilyttämisen keinona on nykysissä ta entisissä kylissä pruasniekkojen viettämini. Kaunehena kešäpäivänä 4. heinäkuuta kyläpruasniekka oli pietty Pirttilahen kyläššä.
Karjalan Sanomat
Uusi satuhahmo kutsuu Petroskoihin
Petroskoi on saanut pienoisveistoksen, joka esittää uutta satuhahmoa nimeltä Homa-ukko. Rantakadulla sijaitseva figuuri houkuttelee turisteja ja petroskoilaisia.
Oma Mua
Yliopisto pyzyy aijan tazol
Tiijot pyrgijöin miäräs da konkursan eistymizes lövvytäh Petroskoin yliopiston kodisivul. Ližäksi täs kezäs algajen tieduo konkursah nähte voibi suaja yliopiston telefonpalvelukeskukses.
Войти
Пожалуйста, авторизуйтесь:
Логин:
Пароль:

Забыли свой пароль?