Matkuštamini juhlallista Karjalua myöten

Matkuštamini juhlallista Karjalua myöten

06.06.2022
Petroskoin Oneženka-päiväkojin Solniško-ryhmän kašvatit kerrotah “Kipinän” lukijilla mitein heilä ilmešty ajatuš juhlie Karjalaisen kalitan päivyä.
Artistat kummaššettih juhlaväkie omilla esitykšillä. Kuva: Solniško-ryhmän kašvatit
Artistat kummaššettih juhlaväkie omilla esitykšillä. Kuva: Solniško-ryhmän kašvatit

Petroskoin Oneženka-päiväkojin Solniško-ryhmän kašvatit kerrotah “Kipinän” lukijilla mitein heilä ilmešty ajatuš juhlie Karjalaisen kalitan päivyä. Kaikki alko šiitä, jotta heijän kašvattajat tuttavuššettih lapšie Juhlallini Karjala -stolakalenterih, mistä hyö šuatih tietyä karjalaisista pruasniekoista.

Meitä niin kiinnoššettih nämä pruasniekat, jotta ičenki himotti šielä käyvä. A meijän musiikkiopaštaja Irina Vasiljevna ehotti meilä ičen järještyä šemmoni juhla. Myö valiččima makeimman pruasniekan – Kalitan päivän. Ta ruato alko.

Myö kaččelima valokuvie ta videoita juhlašta, oppima runoja ta lauluja kalitašta, paistoma erimuotosie piiraita. Kašvattajat leikattih kirjaimie ta kerättih niistä meijän pruasniekan nimi. Ämmöt ommeltih karjalaisie pukuja, a muamot valmissettih liinašäkkisie ta värikkähie paikkoja. Tuatot šahattih pienie hiršijä, leikattih puušta pillijä.


Tuli Karjalaisen kalitan jarmankka -pruasniekan päivä. Kuulu Myllärit-yhtyvehen musiikki. 

Jarmankka-aukivolla oli oikein vesselä ta mukava. Šielä šeisottih kaupparivit, missä oli esitetty mattoja, paikkoja, tuohiesinehie, šaviašteita, puukukkasie. Jarmankalla oli ni makijaisie – mettä, marjoja, šienie, kalakukkoja, keitinpiiraita ta tietyšti kalittoja. Stolalla šeiso šuuri samovuara, še vuotti vierahie. Aukivon kešellä artistat Polina ta Andrei, Jevsei ta Alina esitettih Karjalaini vakkani -tanššie.

Šiitä myö läksimä ottamah vaštah juhlarekie, mi oli korissettu värikkähillä lentoilla ta peltokukilla. Myö auttoma leipomon emäntyä ottua reještä jauhuo, maituo, kefiirie, vettä, jiäliččöjä, voita, šuolua ta potakkua. Darja-emäntä kučču meijät karjalaisen kalitan muasteri-oppih. Myö opaštuma iče paistamah kalittoja ta kirjuttima talteh reseptin, jotta koissaki paistua näitä makeita piiraita muamon kera.

Kuni kalitat paissuttih, Dan’a-priha järješti meilä Nuorimiehien huvija. Mark lat’t’asi halot pinoh, Maksim račašti heposella, Alina veti ihmeh-kiukuašta karjalaisie s’urpriisija. Šillä aikua aikuhiset pelattih kyykkä-pelih ta otettih ošua šäkki-taisteluh. Musikantit Dan’a ta Ul’a esitettih karjalaista polkkua ta šoitettih rämäsinšoitolla ta puulusikoilla. Šiitä kaikin yheššä lauloma lauluo Petroskoista. 


Artistat kummaššettih meitä omilla esitykšillä. Musiikki šoitti, tanššijat pyörittih eri tanššiloissa, oli äijän pelijä, lauluja, častuškoja. Ta äkkie tuntu kalittojen tuokšu.

Darja-emäntä otti kiukuašta makeita kalittoja ta näytti mitein niitä piiraita pitäy šyyvvä – kaštua šulattuh voih.

– Karjalaisen kalitan jarmankalla on yksi mukava perinneh, kerto meilä emäntä, – pitäy paistua erimuotosie, erikokosie kalittoja ta panna niih erilaisie täyttehie.

Darja-emännän apulaiset tuotih jarmankka-aukivolla hyvin šuuren paissetun kalitan. Myö oikein ihaštuma ta lauloma kalitan himnie:

– Vesselällä jarmankalla 

myö paistoma kalitan. 

Šemmosen šuuren, 

šemmosen levien. 

Šie, kalitta hyvä, 

tulehan meilä šuuh!

Šiitä myö kaikin joima samovuaračäijyö ta šöimä tovellisie karjalaisie kalittoja potakan, prossan, marjojen kera.

Karjalaisen kalitan jarmankka loppu fleš-mobilla – kaikin pyörittih tanššissa, toissettih ohjuajan liikkehie ta laulettih lauluo.

Kohta myö lähemmä kouluh. Ka konšana emmä unoha, kuin vesseläšti ta mukavašti myö viettimä näitä vuosie 113. päiväkojissa. Myö šaima tietyä hyvin äijän omašta kotimuašta. Tahomma šanuo šiitä šuuret passipot meijän kašvattajilla Mikelis Tatjanalla, L’udmila Pogodinalla ta Tatjana Fisenkolla šekä musiikkiopaštajalla Irina Farisejevalla ta liikuntaopaštajalla Anna Grigorjevalla.

Myö tykkyämmä omua kotimuata. Še on paikka, missä myö šyntymä ta elämmä omahisien ta kaverien kera. Tulkua meilä matkuštamah juhlallista Karjalua myöten!



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Kipinä
Hiiret da viizas Kaži
Indien rahvahan suarnu sih näh, kui älykkähät hiiret ajettih iäre viizahan Kažin.
Karjalan Sanomat
25 vuotta avuksi kielten kehityksessä
Toukokuussa karjalan ja vepsän kielen termistö- ja oikeinkirjoituslautakunta on täyttänyt 25 vuotta. Lautakunnan ansiosta karjala ja vepsä ovat saaneet uutta monipuolista sanastoa.
Karjalan Sanomat
Mehiläishoito kehittyy Kintahankylässä
Aloittelevat mehiläistarhaajat haluavat saada tänä vuonna noin 19 kiloa hunajaa kustakin 20 pesästä.
Oma Mua
Šäynyä-vävy
Starina vienankarjalakši kertou Tyyne-neiččyöštä ta hänen ihmehtapuamisešta hopien miehen kera. Šen jälkeh tytön ta hänen perehen kohtalo muuttu.
Oma Mua
Viktor Vikulin: “Šukututkimuš tuli elämän uuvvekši tarkotukšekši”
Tämän jutun piäšankarina on Viktor Vikulin. Miehellä on 72 vuotta, hiän on šyntysin Kuorilahešta, nyt eläy Kiestinkissä.
Karjalan Sanomat
Karjala yllätti herkuillaan
Arktiksen maku -festivaalin vieraille oli yllätys, että merisiilin kaviaari ja rakkolevä sopivat mainiosti jäätelön täytteeksi.
Oma Mua
Karjalazet oman muan puolistajat
Tuhukuus 1942 Nikolajev yhtyi 1. partizuanoin briguadah, sie händy pandih tiijusteluvzvodan piälikökse. Täs joukos oli 30 miesty.
Oma Mua
Musto puolistajis
Jo 78 vuottu meni, ku loppiettihes jälgimäzen voinan verehizet bojut. Voiton suadih sаldatat, ga heidy avvutettih partizuanatgi.
Karjalan Sanomat
Sampo-vuorelle lisää matkailijoita
Etnopuiston sisäänpääsy on tullut maksulliseksi. Luontokohteeseen on rakennettu portaat ja näköalapaikka.
Karjalan Sanomat
Ystävyysseura jatkaa toimintaansa
Karjala–Suomi-ystävyysseura keskittyy nyt Karjalan tasavallan inkerinsuomalaisten ja muiden suomalaisugrilaisten kansojen kulttuurin tukemiseen.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль