Matkuštamini juhlallista Karjalua myöten

Matkuštamini juhlallista Karjalua myöten

06.06.2022
Petroskoin Oneženka-päiväkojin Solniško-ryhmän kašvatit kerrotah “Kipinän” lukijilla mitein heilä ilmešty ajatuš juhlie Karjalaisen kalitan päivyä.
Artistat kummaššettih juhlaväkie omilla esitykšillä. Kuva: Solniško-ryhmän kašvatit
Artistat kummaššettih juhlaväkie omilla esitykšillä. Kuva: Solniško-ryhmän kašvatit

Petroskoin Oneženka-päiväkojin Solniško-ryhmän kašvatit kerrotah “Kipinän” lukijilla mitein heilä ilmešty ajatuš juhlie Karjalaisen kalitan päivyä. Kaikki alko šiitä, jotta heijän kašvattajat tuttavuššettih lapšie Juhlallini Karjala -stolakalenterih, mistä hyö šuatih tietyä karjalaisista pruasniekoista.

Meitä niin kiinnoššettih nämä pruasniekat, jotta ičenki himotti šielä käyvä. A meijän musiikkiopaštaja Irina Vasiljevna ehotti meilä ičen järještyä šemmoni juhla. Myö valiččima makeimman pruasniekan – Kalitan päivän. Ta ruato alko.

Myö kaččelima valokuvie ta videoita juhlašta, oppima runoja ta lauluja kalitašta, paistoma erimuotosie piiraita. Kašvattajat leikattih kirjaimie ta kerättih niistä meijän pruasniekan nimi. Ämmöt ommeltih karjalaisie pukuja, a muamot valmissettih liinašäkkisie ta värikkähie paikkoja. Tuatot šahattih pienie hiršijä, leikattih puušta pillijä.


Tuli Karjalaisen kalitan jarmankka -pruasniekan päivä. Kuulu Myllärit-yhtyvehen musiikki. 

Jarmankka-aukivolla oli oikein vesselä ta mukava. Šielä šeisottih kaupparivit, missä oli esitetty mattoja, paikkoja, tuohiesinehie, šaviašteita, puukukkasie. Jarmankalla oli ni makijaisie – mettä, marjoja, šienie, kalakukkoja, keitinpiiraita ta tietyšti kalittoja. Stolalla šeiso šuuri samovuara, še vuotti vierahie. Aukivon kešellä artistat Polina ta Andrei, Jevsei ta Alina esitettih Karjalaini vakkani -tanššie.

Šiitä myö läksimä ottamah vaštah juhlarekie, mi oli korissettu värikkähillä lentoilla ta peltokukilla. Myö auttoma leipomon emäntyä ottua reještä jauhuo, maituo, kefiirie, vettä, jiäliččöjä, voita, šuolua ta potakkua. Darja-emäntä kučču meijät karjalaisen kalitan muasteri-oppih. Myö opaštuma iče paistamah kalittoja ta kirjuttima talteh reseptin, jotta koissaki paistua näitä makeita piiraita muamon kera.

Kuni kalitat paissuttih, Dan’a-priha järješti meilä Nuorimiehien huvija. Mark lat’t’asi halot pinoh, Maksim račašti heposella, Alina veti ihmeh-kiukuašta karjalaisie s’urpriisija. Šillä aikua aikuhiset pelattih kyykkä-pelih ta otettih ošua šäkki-taisteluh. Musikantit Dan’a ta Ul’a esitettih karjalaista polkkua ta šoitettih rämäsinšoitolla ta puulusikoilla. Šiitä kaikin yheššä lauloma lauluo Petroskoista. 


Artistat kummaššettih meitä omilla esitykšillä. Musiikki šoitti, tanššijat pyörittih eri tanššiloissa, oli äijän pelijä, lauluja, častuškoja. Ta äkkie tuntu kalittojen tuokšu.

Darja-emäntä otti kiukuašta makeita kalittoja ta näytti mitein niitä piiraita pitäy šyyvvä – kaštua šulattuh voih.

– Karjalaisen kalitan jarmankalla on yksi mukava perinneh, kerto meilä emäntä, – pitäy paistua erimuotosie, erikokosie kalittoja ta panna niih erilaisie täyttehie.

Darja-emännän apulaiset tuotih jarmankka-aukivolla hyvin šuuren paissetun kalitan. Myö oikein ihaštuma ta lauloma kalitan himnie:

– Vesselällä jarmankalla 

myö paistoma kalitan. 

Šemmosen šuuren, 

šemmosen levien. 

Šie, kalitta hyvä, 

tulehan meilä šuuh!

Šiitä myö kaikin joima samovuaračäijyö ta šöimä tovellisie karjalaisie kalittoja potakan, prossan, marjojen kera.

Karjalaisen kalitan jarmankka loppu fleš-mobilla – kaikin pyörittih tanššissa, toissettih ohjuajan liikkehie ta laulettih lauluo.

Kohta myö lähemmä kouluh. Ka konšana emmä unoha, kuin vesseläšti ta mukavašti myö viettimä näitä vuosie 113. päiväkojissa. Myö šaima tietyä hyvin äijän omašta kotimuašta. Tahomma šanuo šiitä šuuret passipot meijän kašvattajilla Mikelis Tatjanalla, L’udmila Pogodinalla ta Tatjana Fisenkolla šekä musiikkiopaštajalla Irina Farisejevalla ta liikuntaopaštajalla Anna Grigorjevalla.

Myö tykkyämmä omua kotimuata. Še on paikka, missä myö šyntymä ta elämmä omahisien ta kaverien kera. Tulkua meilä matkuštamah juhlallista Karjalua myöten!



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Arktisen alueen kehitys fokuksessa
Petroskoissa pidetyssä foorumissa käsiteltiin poliittista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista tilannetta Venäjän Arktiksella.
Karjalan Sanomat
Tuotteiden nimitys: tutkimus vähentää virheitä
Karjalan tutkimuskeskus tutkii karjalan kielen käyttöä tuotteiden nimityksessä Karjalassa. Tasavallan asukkaita kutsutaan osallistumaan tutkimukseen.
Oma Mua
Viena oli esitetty Venäjä-näyttelyššä
Oraškuušša VDNH-keškukšen Venäjä-näyttelyn Karjala-ošašša oli esitetty karjalaisen Viena-šeuran toiminta šekä Karjalan tašavallan šamannimini aloveh ta murreh, kummaista šielä paissah ta opaššetah.
Karjalan Sanomat
Teollisuustuotanto jälleen kasvussa
Vuoden 2022 laskun jälkeen Karjalan teollisuustuotanto kasvoi viime vuonna melkein prosentin. Suurinta kasvua oli koneiden ja laitteiden, kemikaalien ja metallituotteiden tuotannossa.
Oma Mua
Mandžoidu vuotammo heinykuun allukse
Tänä vuon vilu da lumekas kevät eisti peldoruavot. Oniegurannikon piirin Yllözen kyläh sijoitunnuon Karjalan fermeru -laitoksen johtai Ksenija Sosunkevič saneli, kui mennäh mandžoin kazvattamisruavot da kuduakse aigua vuotetah enzimästy muarjutulostu.
Karjalan Sanomat
Uusia mahdollisuuksia pohjoisille piireille
Kemin ja Belomorskin piireille laaditaan erityistä kehityssuunnitelmaa, joka ulottuu vuoteen 2035.
Oma Mua
Svuad’bufestivuali Moskovas keräi rahvastu Ven’an eri kolkispäi
Rahvahanvälizen Rossija-ozuttelun hantuzis enzimästy kerdua VDNH-keskukses piettih svuad’bufestivuali. Puarat Ven’an muan eri kolkispäi tuldih Moskovah yhtymäh kirjoihmenemizen pruazniekkupidoh.
Kipinä
Kertomukset
Ihmiset usein joutuvat epätavallisiin juttuihin, mutta eläintenkin elämässä tapahtuu eri hauskaa ja kiinnostavaa.
Karjalan Sanomat
Karjala on valmis metsäpaloihin
Kaikki metsäpalojen torjuntaan käytettävät koneet ja kalusto on tarkastettu. Vakinaiset palomiesten ja savuhyppääjien virat on täytetty.
Karjalan Sanomat
”Opetan vepsän kieltä tulevaisuuden hyväksi”
Vuoden opettaja -kilpailun voittanut Anastasija Jevtušenko haluaa vepsäläisten säilyttävän kielensä ja kulttuurinsa useita vuosia.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль