Matkuštamini juhlallista Karjalua myöten

Matkuštamini juhlallista Karjalua myöten

06.06.2022
Petroskoin Oneženka-päiväkojin Solniško-ryhmän kašvatit kerrotah “Kipinän” lukijilla mitein heilä ilmešty ajatuš juhlie Karjalaisen kalitan päivyä.
Artistat kummaššettih juhlaväkie omilla esitykšillä. Kuva: Solniško-ryhmän kašvatit
Artistat kummaššettih juhlaväkie omilla esitykšillä. Kuva: Solniško-ryhmän kašvatit

Petroskoin Oneženka-päiväkojin Solniško-ryhmän kašvatit kerrotah “Kipinän” lukijilla mitein heilä ilmešty ajatuš juhlie Karjalaisen kalitan päivyä. Kaikki alko šiitä, jotta heijän kašvattajat tuttavuššettih lapšie Juhlallini Karjala -stolakalenterih, mistä hyö šuatih tietyä karjalaisista pruasniekoista.

Meitä niin kiinnoššettih nämä pruasniekat, jotta ičenki himotti šielä käyvä. A meijän musiikkiopaštaja Irina Vasiljevna ehotti meilä ičen järještyä šemmoni juhla. Myö valiččima makeimman pruasniekan – Kalitan päivän. Ta ruato alko.

Myö kaččelima valokuvie ta videoita juhlašta, oppima runoja ta lauluja kalitašta, paistoma erimuotosie piiraita. Kašvattajat leikattih kirjaimie ta kerättih niistä meijän pruasniekan nimi. Ämmöt ommeltih karjalaisie pukuja, a muamot valmissettih liinašäkkisie ta värikkähie paikkoja. Tuatot šahattih pienie hiršijä, leikattih puušta pillijä.


Tuli Karjalaisen kalitan jarmankka -pruasniekan päivä. Kuulu Myllärit-yhtyvehen musiikki. 

Jarmankka-aukivolla oli oikein vesselä ta mukava. Šielä šeisottih kaupparivit, missä oli esitetty mattoja, paikkoja, tuohiesinehie, šaviašteita, puukukkasie. Jarmankalla oli ni makijaisie – mettä, marjoja, šienie, kalakukkoja, keitinpiiraita ta tietyšti kalittoja. Stolalla šeiso šuuri samovuara, še vuotti vierahie. Aukivon kešellä artistat Polina ta Andrei, Jevsei ta Alina esitettih Karjalaini vakkani -tanššie.

Šiitä myö läksimä ottamah vaštah juhlarekie, mi oli korissettu värikkähillä lentoilla ta peltokukilla. Myö auttoma leipomon emäntyä ottua reještä jauhuo, maituo, kefiirie, vettä, jiäliččöjä, voita, šuolua ta potakkua. Darja-emäntä kučču meijät karjalaisen kalitan muasteri-oppih. Myö opaštuma iče paistamah kalittoja ta kirjuttima talteh reseptin, jotta koissaki paistua näitä makeita piiraita muamon kera.

Kuni kalitat paissuttih, Dan’a-priha järješti meilä Nuorimiehien huvija. Mark lat’t’asi halot pinoh, Maksim račašti heposella, Alina veti ihmeh-kiukuašta karjalaisie s’urpriisija. Šillä aikua aikuhiset pelattih kyykkä-pelih ta otettih ošua šäkki-taisteluh. Musikantit Dan’a ta Ul’a esitettih karjalaista polkkua ta šoitettih rämäsinšoitolla ta puulusikoilla. Šiitä kaikin yheššä lauloma lauluo Petroskoista. 


Artistat kummaššettih meitä omilla esitykšillä. Musiikki šoitti, tanššijat pyörittih eri tanššiloissa, oli äijän pelijä, lauluja, častuškoja. Ta äkkie tuntu kalittojen tuokšu.

Darja-emäntä otti kiukuašta makeita kalittoja ta näytti mitein niitä piiraita pitäy šyyvvä – kaštua šulattuh voih.

– Karjalaisen kalitan jarmankalla on yksi mukava perinneh, kerto meilä emäntä, – pitäy paistua erimuotosie, erikokosie kalittoja ta panna niih erilaisie täyttehie.

Darja-emännän apulaiset tuotih jarmankka-aukivolla hyvin šuuren paissetun kalitan. Myö oikein ihaštuma ta lauloma kalitan himnie:

– Vesselällä jarmankalla 

myö paistoma kalitan. 

Šemmosen šuuren, 

šemmosen levien. 

Šie, kalitta hyvä, 

tulehan meilä šuuh!

Šiitä myö kaikin joima samovuaračäijyö ta šöimä tovellisie karjalaisie kalittoja potakan, prossan, marjojen kera.

Karjalaisen kalitan jarmankka loppu fleš-mobilla – kaikin pyörittih tanššissa, toissettih ohjuajan liikkehie ta laulettih lauluo.

Kohta myö lähemmä kouluh. Ka konšana emmä unoha, kuin vesseläšti ta mukavašti myö viettimä näitä vuosie 113. päiväkojissa. Myö šaima tietyä hyvin äijän omašta kotimuašta. Tahomma šanuo šiitä šuuret passipot meijän kašvattajilla Mikelis Tatjanalla, L’udmila Pogodinalla ta Tatjana Fisenkolla šekä musiikkiopaštajalla Irina Farisejevalla ta liikuntaopaštajalla Anna Grigorjevalla.

Myö tykkyämmä omua kotimuata. Še on paikka, missä myö šyntymä ta elämmä omahisien ta kaverien kera. Tulkua meilä matkuštamah juhlallista Karjalua myöten!



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Ratijo
Karjalan kirjailijan Antti Timosen kertomuš oli valmissettu vuotena 1928.
Kipinä
Vepsän ma taihehkuviš
Venäman Rahvahaližele kuvadajale, akademikale, tetabale Karjalan mastarile Boris Nikolajevič Pomorcevale necen voden täudui 90 vot.
Karjalan Sanomat
Runola: Uusi kalenteri myyntiin marraskuussa
Vuoden 2023 etnokalenteri käsittelee paitsi Karjalan mytologiaa myös ekologiaan liittyviä aiheita sekä Kalevala-eepoksen historiaa.
Karjalan Sanomat
Ammattikoulutuksen laatu paranee
Uudet laitteet on hankittu Petroskoin teknologian ja yrittäjyyden opiston kahteen työpajaan. Tulevat kokit ja parturi-kampaajat harjoittelevat taitojaan mukavissa olosuhteissa.
Oma Mua
Uuzi opastusvuozi algavui uvvistetus školas
Priäžän školan opastujat on ruvettu opastumah uvvistetus školas. Kezän aigua školas on pietty perustehelline kohendamine.
Oma Mua
Taitaja Hovatta-muasteri oli hyvä laulaja
Palaka Remšu kerto, jotta hiän hyvin muistau omua ukkuoh. Ukko oli Niskajärven Hovatta, Lešoni. Hiän kävi laulamah lienöykö Petroskoih, vain ihan Moskovah šuaten 1937 vuotena. Ukko oli mainijo muasteri.
Karjalan Sanomat
Kaivospaikoista uusi matkailureitti
Uusi reitti on yhdistänyt Prääsän, Pitkärannan ja Suojärven piirien paikat, joissa aiemmin toimivat rautaruukit ja kaivokset.
Karjalan Sanomat
Teatterilaboratoriosta uusia kokemuksia
Teatr Natsyi -teatterin laboratorio toimi Karjalan kansallisessa teatterissa. Tämän näyttelijöiden lisäksi mukana oli näyttelijöitä Almetjevskin draamateatterista.
Oma Mua
Tverinkarieloissa: tiedomatka Ruameškan piirin karieloih
Tutkimušmatkakunda keräili Tverin oblastin karieloin kylissä lingvistizie da etnologizie materialoida.
Oma Mua
Etnopuusto Priäžän kylän keskučas
Vie mennyön vuvven lopus Priäžäs allettu ruado etnopuuston luajindas on loppenuhes. Kylän keskuččah on suadu oma etnopuusto.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль